Laidunnus on hieno mahdollisuus
Miten laiduntaminen kannattaa aloittaa, miten laiduntaminen onnistuu suurella tilalla ja millaisia maineasioita laiduntamiseen yhdistyy? Maitotilayrittäjät kertovat.
Suomalaiselle maaseudulle kuuluu olennaisesti rauhoittava näkymä, jossa naudat käyskentelevät vapaasti laitumella ruohoa syöden.
Kun eläimet pääsevät ulos, vaikutukset ulottuvat kauas: laidunnus lisää hyvinvointia, mutta tuo myös maitotilallisille myönteisiä kokemuksia ja ylpeyden aihetta. Maidontuotanto tulee myönteisellä tavalla näkyväksi myös muille ihmisille.
Laiduntaminen on naudalle luontaista käyttäytymistä, ja siksi laidunnus on nostettu keskeiseksi teemaksi Valion vastuullisuusohjelmassa. Viime vuonna 76 prosenttia valiolaisista tiloista laidunsi jotain eläinryhmäänsä. Parhaimmillaan laidun toimii edullisena karkearehuna. Se voi myös näkyä maitotilallisen tilipussissa: Valio maksoi viime vuonna yli 12 miljoonaa euroa maitotilayrittäjille lainsäädännön ylittävistä laidunnustoimenpiteistä. Lisäksi Ruokavirasto maksaa eläinten hyvinvointikorvausta nautojen laidunnuksesta ja ulkoilusta 33–67 euroa yhtä eläinyksikköä kohden.
Laiduntamisen aloittaminen ei ollutkaan vaikeaa
Maitotilayrittäjä Antero Pantsar korostaa, että laidunnuksen perustana on hyvä suunnittelu:kun asiat tekee kunnolla, laidunnus tuo iloa sekä eläimille että ihmisille eikä ole niin vaikeaa kuin usein ajatellaan.
Antero Pantsar
Järvikummun maitotilalla Pellossa on kaksi pihattonavettaa ja 70 nautaa, jotka pääsevät laitumelle halutessaan.
”Meillä otettiin laidunnus uudelleen käyttöön yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Aiemmin navetan rakentaminen vei kaikki resurssit ja laitumelle sopivaa pinta-alaa oli liian vähän. Rahalliset kannustimet innostivat aloittamaan uudestaan.
Ensimmäinen reaktioni oli, että onpa tämä helppoa! Lehmät lähtivät rennosti ulos, eikä siitä syntynyt mitään hämminkiä.
Kannattaa valmistautua ajoissa
Laidunnuksen onnistuminen alkaa hyvistä valmisteluista. Tarvikkeet kannattaa tilata jo talvella, jotta kaikki on valmista kevättöiden käynnistyessä.
Minä laskin aitatarpeet ja tilasin materiaalit ajoissa. Rakensimme kestävät aidat. Eläimet tosin käyttäytyivät niin rauhallisesti, ettei aitojen kaatumisen vaaraa edes ollut.
”Tarvikkeet kannattaa tilata hyvissä ajoin jo talvella.”
Laidunnettavilla lohkoilla pellon kasvukunto ja laidunseos pitää huomioida hyvissä ajoin. Seoksen tulee sopia pellolle ja maalajille, ja sitä täytyy myös voida täydentää.
Olen hyödyntänyt emolehmätilojen kokemuksia, sillä heillä on paljon osaamista laidunnuksesta. Lisäksi olen hakenut asiantuntija-apua ja kysynyt vinkkejä muilta tiloilta.
Iloa arkeen
Lehmät viihtyvät laitumella, jos sää ja ötökät sen sallivat. Jos ne eivät sadepäivänä pääse ulos, niin seuraavana päivänä ne lähtevät oikein juoksujalkaa laitumelle. Toisaalta ne ovat aika laiskoja, eivätkä halua kulkea kovin kauas navetalta.
Kuluttajien silmissä laidunnus tuo lisäarvoa, mutta minulle se tuo myös iloa arkeen. Kun näen lehmien syövän ja asettuvan makuulle laitumella, minusta tuntuu, että olen tarjonnut niille mahdollisuuden luontaiseen elämään.
Kuluttajatkin haluavat nähdä lehmiä ulkona, ja se on koko elinkeinolle myönteinen asia. Viestini muille tilallisille on selvä: laidunnus ei ole niin vaikeaa kuin ehkä pelätään. Kun suunnittelee ja tekee kerralla kunnolla, niin sekä eläimet että ihmiset viihtyvät.”
Suuren tilan laidunnus: aidoista ei voi tinkiä
Maitotilayrittäjä Pekka Partasen mukaan laidunnus on luonnollinen osa eläinten hyvinvointia, mutta isossa mittakaavassa se vaatii tarkkaa suunnittelua, jatkuvaa valvontaa ja myös kompromisseja.
Pekka Partanen
Koivikon Kartano Oy on noin 200 naudan luomutila Kiteen Puhoksessa.
”Meillä lypsylehmät laiduntavat omana ryhmänään. Ummessa olevat muodostavat oman ryhmänsä, kuten myös hiehot. Kauempana on vielä toinen hiehoryhmä sekä kantavat hiehot omanaan.
Pyrimme aina siihen, että laitumen reunassa olisi tuotantorakennus, mutta se ei ole aina mahdollista.
Kaikkein tärkeintä on huolehtia aidoista. Lehmät eivät saa karata missään tilanteessa, ja siksi pitkäaikaiset aidat rakennetaan pylväs- ja kulmatolpilla.
Eläinten käsittely ja siirrot ovat keskeinen osa laidunnusta. Meillä siirrot tehdään traktorikiinnitteisellä kuljetusvaunulla, jolloin laitumen yhteyteen on hyvä järjestää pieni tarha, jos karjarakennusta ei ole.
Lisäruokinta tarpeen
Erittäin tärkeää on myös huolehtia lisäruokin-nasta, koska harvoin laidunmaata on niin paljon, että eläin saisi kaiken tarvitsemansa rehun laitumelta. Maidontuotanto notkahtaa nopeasti, jos lypsylehmät eivät saa riittävästi rehua.
Suurin osa eläimistä pääsee tarvittaessa navettaan syömään. Yhdellä laitumella meillä on betoninen ruokintapöytä. Käytämme myös ruokintahäkkejä ja lisäksi paalaamme pienen määrän heinää, jota on helppo viedä laitumelle.
”Maidontuotanto notkahtaa nopeasti, jos lypsylehmät eivät saa riittävästi rehua.”
Nuorille eläimille annamme kuivaheinää, koska niiden pötsi ei ole vielä riittävän kehittynyt pelkälle tuoreelle rehulle.
Sisäruokinnassa appeen resepti ei muutu merkittävästi, mutta appeen määrä otetaan huomioon laidunruohon sulavuuden mukaan. Automaattinen appeenjako helpottaa annostelua niin, että ape ei lopu päivän aikana kesken, mutta kyllä myös kokenut apevaununkin käyttäjä osaa arvioida oikean määrän.
Kulkuväylät kantaviksi
Sateinen kesä on suurin haaste. Kuivuuden kanssa vielä pärjää, mutta jatkuva sade tekee maasta liejuista eikä nurmi kestä painavia eläimiä. Silloin lypsylehmät on pakko pitää sisällä. Kulkuväylät laitumelle ovat tärkeä yksityiskohta laidunnuksessa. Meillä ne on tehty sorapintaisiksi, mikä on vähimmäistaso. Pinnoitettu päällyste olisi ihanteellisin kulkuväylä, koska siihen ei synny vesilätäköitä kerääviä painanteita.”
Maidontuotannon maine vahvistuu
Torniolainen maitotilayrittäjä Maria Pirttimaa uskoo, että laiduntaminen on hyväksi sekä eläinten terveydelle että maidontuotannon maineelle.
Maria Pirttimaa
Pirttimaan tila Tornion Kaisajoella on 60 lypsylehmän ja noin 100 eläimen koti.
Instagram: @pirttimaantila
”Minulle laiduntaminen on olennainen osa eläinten hyvinvointia. Kun lehmät saavat olla ulkona raittiissa ilmassa, niiden sorkat pysyvät terveempinä, ne voivat paremmin ja poikimisetkin sujuvat hyvin.
Meillä on iso laidunnusalue, jossa lehmät voivat kävellä pitkiäkin matkoja. Pihatossakin
ne liikkuvat vapaasti, mutta laitumella askel on vielä rennompi, ja samalla ne saavat syödä tuoretta heinää.
Navetan ovet ovat auki yötä päivää. Kuumina kesäpäivinä lehmät viihtyvät tuulettimien alla sisällä, mutta yön tullen ne kulkevat ulos.
Minulle on tärkeää, että eläimet saavat itse valita, missä haluavat olla. On erityisen kaunis näky, kun vasikka syntyy laitumelle ja on pian jo tissillä syömässä.
Lehmät laitumella – kaunis ja kiinnostava näky
Näen keittiön ikkunasta laitumelle, ja se näkymä palkitsee minut joka aamu, ja siitä näkymästä nauttivat myös ohikulkijat. Mökkiläiset ovat jääneet jopa juttelemaan laitumella oleville lehmille, ja osa on tullut pihalle asti kyselemään, saisiko nähdä vasikoita tai miten lypsyrobotti toimii.
”Laidunnuskuvat somessa innostavat ihmisiä eniten.”
