Timo ja Tuula alkoivat pyörittää tilaa vuonna 2002. Sitä ennen yrittäjinä toimivat Timon vanhemmat Pekka ja Sinikka Karhunen, jotka ottivat vastaan edellisen 25-vuotiskultamitalin. Heille tila oli siirtynyt Timon isovanhemmilta Einari ja Hilda Karhuselta.
Timo on kasvanut maitotilalla ja ollut tilan töissä siitä asti, kun mukana pysyi. Tuulalla ei ollut aiempaa kokemusta maitotilan arjesta, joten paljon on opittu matkan varrella.
”Joka päivä sitä oppii edelleen uutta, kun maitotilan hoitamiseen ja johtamiseen liittyy niin monenlaista
tekemistä. Vaikka tässä työssä jatkuvat omat toistuvat rutiininsa, jokainen päivä on kuitenkin erilainen. Olen tykännyt myös siitä, että asioita voi tehdä omassa järjestyksessä päivätyötä vapaammin”, Tuula kertoo työn hyvistä puolista.
”Työssä jaksamista on auttanut, että lomittaja on saatu helposti ja on päästy irtaantumaan tilan töistä harrastusten pariin. Iso kiitos lomittajille huolellisuudesta ja hyvin tehdystä työstä!”
ELT Walter Ehrström oli maitohygienian uranuurtaja. Hän työskenteli Helsingin kaupungineläinlääkärinä vuosina 1918–1954 ja väitteli maitohygienian alalta tohtoriksi Saksan Leipzigissä vuonna 1920.
Hänen aikanaan, noin sata vuotta sitten, maidon laatu oli keskimäärin huomattavasti heikompaa kuin nykyisin. Kun Karhulan tila perustettiin, tilanne oli jo varsin hyvä, mutta paljon on vuosien varrella muuttunutkin.
”Näytteenotto oli tärkeä osa turvallista maidontuotantoa jo silloin, kun isä ja äiti olivat yrittäjinä. Näytteitä otettiin, mutta tietysti esimerkiksi tuloksia jouduttiin kirjepostissa odottamaan pidempään. Siinä saattoi viikkokin mennä. Nykyään tulokset saa yleensä jo seuraavana päivänä”, Timo pohtii.
Näytteenottoon ja saatuihin tuloksiin ja niiden toimitusaikoihin Karhuset ovat olleet tyytyväisiä.
”Meidän yrittäjäaikanamme maidon laatu on ollut hyvä oikeastaan koko Suomessa. Näytteenotto toimii hienosti, ja näin pystytään reagoimaan nopeasti. Siitähän sitä tietää, mitä tankkiin menee”, Karhuset kertovat.
”Pari kömmähdystä on vuosien varrella meillekin sattunut, mutta onneksi ne on huomattu riittävän ajoissa ennen maidonkeräilyä, eikä vahinkoa ole päässyt tapahtumaan. Meillä Valman hälytysarvot on pidetty minimissä, jolloin heti huomataan poikkeukset maidon solu- ja bakteeritasoissa.”
