Kylmässä tarvitaan paljon ruokaa ja kuiviketta

Vasikoiden hoidossa on tärkeää tukea eläinten lämpötaloutta, sillä pikkuvasikoiden kylmästressi on niille erittäin haitallista.

Vasikan perusaineenvaihdunta ja lihastyö tuottavat jatkuvasti lämpöä, jota sitten menetetään ympäristöön usealla eri tavalla. Vasikoiden elimistö sääteleekin ruumiinlämpöä aktiivisesti pitääkseen sen vakiona ympäristön lämpötilan vaihteluista huolimatta. Runsas ravinto ja lämmin paikka nukkua turvaavat vasikoiden hyvinvointia, terveyttä ja kasvua. Erityisesti ne auttavat sopeutumisessa viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin.

Termoneutraalilla alueella tarkoitetaan lämpötila-aluetta, jossa elimistön aktiivista lämmittämistä tai viilentämistä ei tarvita. Se on siis eläimelle ”mukavin” lämpötila-alue. Ylempi kriittinen lämpötila on termoneutraalin alueen yläraja ja siis se ympäristön lämpötila, jonka yläpuolella eläimen täytyy tehostaa haihduttamiseen perustuvaa lämmönhukkaa, jotta ruumiinlämpö ei alkaisi nousta. Alempi kriittinen lämpötila taas on termoneutraalin alueen alaraja ja se ympäristön lämpötila, jonka alapuolella eläimen täytyy lisätä lämmöntuottoaan, jotta ruumiinlämpö ei alkaisi laskea.

Nautojen termoneutraaliin alueeseen vaikuttavat hyvin monet eri tekijät kuten eläimen ikä, tuotosvaihe, rotu, karvapeite, sääolosuhteet, eläinsuojan pohjamateriaali, kuivitus, karvapeitteen kunto ja puhtaus, ravinto, käyttäytyminen sekä kylmään sopeutuminen.

Nopeasti kasvavat naudat ja lypsylehmät tuottavat aineenvaihdunnassaan runsaasti lämpöä ja niiden alemmat kriittiset lämpötilat ovat hyvinkin alhaisia, hyvissä olosuhteissa jopa -35 °C. Vastasyntyneillä vasikoilla taas alempi kriittinen lämpötila on paljon korkeampi vaihdellen noin + 9 ja + 13 °C välillä. Vastasyntyneiden vasikoiden termoneutraali alue vaihtelee + 9 ja + 26 °C välillä. Kuukauden ikäisillä vasikoilla se on 0 °C ja + 23 °C välillä riippuen edellä mainituista seikoista.

Vasikan lämmöntuotanto vaatii paljon energiaa ravinnosta

Fysikaalinen lämmönsäätely tarkoittaa lämmönhukan lisäämistä tai vähentämistä kehon lämmöneristystä säätelemällä. Kylmissä oloissa ihon pintaverisuonten supistaminen erityisesti kehon ääriosissa ja karvojen nostaminen pystyyn lisäävät lämmöneristystä. Yritys säästää kehon lämpöä supistamalla pintaverisuonia johtaa siihen, että korvat ja jalat tuntuvat alilämpöisellä vasikalla hyvin kylmiltä.

Kemialliseen lämmönsäätelyyn kuuluvat lihasvärinä ja ruskean rasvakudoksen polttaminen. Viluinen vasikka vapisee. Lihasvärinä voi moninkertaistaa elimistön lämmöntuotannon muutamassa sekunnissa, mutta tähän tarvitaan runsaasti energiaa eikä pahoin alilämpöinen, sairas tai kuivunut vasikka pysty tuottamaan lämpöä tällä tavalla. Polttamalla ruskeaa rasvakudosta taas saadaan nopeasti lisälämpöä ilman lihasvärinää, mutta tätä rasvakudosta vasikoilla on vain vähän.

Elimistön lämpöä säädellään myös käyttäytymisen avulla. Asennon muuttaminen vaikuttaa siihen, miten paljon ihon pinta-alasta on näkyvissä. Siksi kylmässä maataan enemmän ja jalat suljetaan tiukasti kehon alle, jolloin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa olisi mahdollisimman vähän. Jos kuiviketta on riittävästi, lämpöä säästetään viileässä ja kylmässä myös kaivautumalla kuivikkeisiin. Lisäksi kylmässä vasikat makaavat lähellä toisiaan. Vanhemmat vasikat osaavat myös hakeutua suojaan tai esimerkiksi lämpölampun alle.

Vasikat ovat aikuisia nautoja alttiimpia kylmästressin haitallisille vaikutuksille. Terveet vasikat kuitenkin sietävät ympäristön kylmää lämpötilaa, jos ne saavat sopeutumiseen apua. Erityisesti tarvitaan runsaasti ruokaa sekä lämmin paikka nukkua. Runsas olkikuivitus helpottaa lämmönsäätelyä, turvaa unta ja tukee näin terveyttä ja kasvua. Vapaa juotto on tärkeää, sillä lämmöntuotantoon täytyy saada tarpeeksi energiaa ravinnosta, jotta sitä ei tarvitse ottaa kasvun ja puolustuskyvyn tarpeista. Lisäksi riittävä ravinto antaa energiaa liikkumiseen. Terveet, kylläiset vasikat ovatkin hyvin aktiivisia ja lihastyö tuottaa lämpöä.

Hyvinvointi
Ilmoittaudu mukaan Terve vasikka -tutkimukseen vasikoiden vastustuskyvyn parantamiseksi!
Hyvinvointi
Laitumen monet mahdollisuudet
Voimavasikka
Lainsäädäntö ja hyvien toimintatapojen oppaat