Kerro, kerro kuvastin, voiko Mustikki hyvin?

Naseva nautojen hyvinvointitieto -hanke etenee. Ensin kehitimme mittariston lypsykarjatilan eläinten hyvinvoinnin arviointiin. Nyt kutsumme maitotilayrittäjiä yhteistyöhön sen testaamisessa.

Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeessa kehitämme nykyaikaisen nautojen hyvinvoinnin arviointitavan, jonka tulokset integroidaan Nasevaan. Hanke on Luonnonvarakeskuksen eläinten hyvinvoinnin tutkimusryhmän vetämä. Tällä hetkellä testaamme mittaristoa lypsykarjojen hyvinvoinnin arviointiin ja rakennamme kokonaishyvinvoinnin arviointimallia.

Mittausmenetelmät lypsykarjatilan eläinten hyvinvoinnin arviointiin koottiin niin, että tutkijaryhmä kävi läpi kaikki potentiaaliset hyvinvointitiedon lähteet ja tuoreet mittausideat. Näitä olivat:

  • Kansalliset tietojärjestelmät: Naseva, tuotosseurannan tietokannat ja nautarekisteri.
  • Eurooppalaiset nautojen hyvinvoinnin arviointijärjestelmät: muun muassa vuonna 2009 kehitetyn Welfare Quality® protocol for cattle, ja sen jälkeen luodut Danish animal welfare index, CReNBA Dairy cattle protocol, Växa Sverige Ask the cow ja TINE Dyrevelferdsindikator.
  • Kansainvälisten organisaatioiden raportit: Scientific opinion on the use animal-based measures to assess welfare of dairy cows (EFSA, 2012), Welfare of cattle during killing for other purposes than slaughter (EFSA, 2020), Terrestrial animal health code (OIE, 2019), Guide to good animal welfare in dairy production (IDF, 2019), Guidelines for lameness in bovine (ICAR, 2020).
  • Kymmenet aiheesta julkaistut tieteelliset artikkelit.

Tunnistimme yli 400 mahdollista hyvinvoinnin mittaria, joista valittiin asiantuntija-arvioissa alustava mittaristo. Kriteereinä olivat mittarin

  1. Luotettavuus: mittari todella kuvastaa kyseistä hyvinvoinnin osa-aluetta
  2. Käytännöllisyys: mittaus on toteutettavissa kohtuullisessa ajassa
  3. Toistettavuus: mittari antaa saman tuloksen eri mittauskerroilla mittaajasta riippumatta.
Seuraavaksi mittaristo testataan isommalla joukolla erilaisia maitotiloja.

Mittariston alustavan käytännön testauksen jälkeen se sisälsi 17 muuttujaa kansallisista tietokannoista, 16 kysymystä yrittäjälle, ja 24 tilalla tehtävää mittausta.

Mittauksille optimoidaan otoskoot eli kuinka monta eläintä tulee arvioida, jotta mittausten antamat johtopäätökset ovat luotettavia mutta käytännössä toteutettavia. Mittaristo sisältää perinteisiä hyvinvointimittauksia, kuten eläinten käyttäytymisen havainnointia sekä ontumisen ja ihovaurioiden esiintyvyyden määrittämistä, mutta myös uudempia asioita kuten havaintoja vasikoiden vierihoito- ja kasvatuskäytännöistä.

  • Kristiina Sarjokari - Terveydenhuoltoeläinlääkäri, Valio Terveys -palvelut

    Kristiina Sarjokari

    Terveydenhuoltoeläinlääkäri
    Valio Terveys -palvelut


  • Lilli Frondelius - FM, väitöskirjatutkija, Luonnonvarakeskus

    Lilli Frondelius

    FM, väitöskirjatutkija
    Luonnonvarakeskus


Haluaisitko olla mukana tekemässä hyvinvointihistoriaa?

Maitotilayrittäjä, osallistu tutkimukseen! Toivomme, että vastaat lyhyeen kyselyyn ja avustat hyvinvointitutkijaa tilallasi tehtävissä hyvinvointimittauksissa noin tunnin ajan. Tutkijan vierailun kokonaiskesto on noin 3-4 tuntia.

Ilmoitathan kiinnostuksestasi osallistua tutkimukseen verkkolomakkeella, täytä lomake tästä!

Lue lisää artikkeleita

Nasevasti
Tarkempaa tietoa vasikan elämästä
Nasevasti
Haluaisitko olla mukana tekemässä hyvinvointihistoriaa?
Nasevasti
Tähtäimessä nasevin ja nykyaikaisin nautojen arviointi