Katso Valio Artturi® tulokset ensimmäisestä nurmisadosta

Laura Vaarnas

Kehitysvastaava

Valio Laboratorio -palvelut

3. heinäkuuta 2018

Ensimmäisen sadon raaka-aineiden määritystulosten perusteella säilörehut ovat keskimäärin kuivempia ja D-arvo on korkeampi edellisvuosiin verrattuna. Säilörehujen raaka-ainenäytteiden kuitupitoisuus on matalampi ja myös valkuaispitoisuus hieman matalampi kuin viime vuonna.

Ykkössäilörehusadon määrä jäi osassa maata kuivuuden takia tavallista heikommaksi, paikoin jopa puolet pienemmäksi. Säilörehujen raaka-aineiden tavallista korkeampi sokeripitoisuus johtunee osittain haastavista kasvuolosuhteista. Nyt toivotaan sopivasti sateita ja lämpöä loppukasvukaudelle!

Katso alta linkistä ja klikkaa auki ensimmäinen kooste säilörehun raaka-ainenäytteiden Valio Artturi® -tuloksista:

Artturi säilörehujen raaka-ainenäytteet 2018 1.sato.pdf

Kolmossadon korjuuseen kannattaa panostaa!

Onneksi kasvukautta on nurmille vielä jäljellä, siksi kannattaa käyttää kaikki panokset nurmien sadon määrän ja laadun varmistamiseksi. Riittävä lannoitus heti sadon korjuun jälkeen auttaa nurmen jälkikasvun nopean kasvuun ja varmistaa ravinteiden saannin. Siellä, missä ensimmäinen sato jäi pieneksi, kannattaa ehdottomasti tehdä kolme säilörehusatoa ja panostaa nurmien lannoitukseen myös kolmannelle sadolle. Jos itsellä ei ole tarvetta, voi kolmatta nurmisatoa tarjota myös muille.

”Varmista karkearehun riittävyys.”

Karkearehujen riittävyyttä kannattaa arvioida heti ensimmäisen sadon korjuun jälkeen. Jos näyttää, että karkearehujen riittävyyden kanssa tulee ongelmia, kannattaa harkita kokoviljasäilörehun tekemistä ainakin osasta viljoista.

Kokoviljasäilörehuista täydennystä

Kokoviljasäilörehuilla voidaan osittain korvata nurmisäilörehuja myös lypsylehmien ruokinnassa.
Kokoviljasäilörehun oikea korjuuajankohta on taikinatuleentumisvaihe, jolloin kasvuston väri on muuttumassa keltaiseksi ja jyvä on sisältä taikinamainen eikä enää maitomaisen vetinen.
Niitto riittävän korkeaan sänkeen (n. 10 cm) vähentää mullan joutumista rehuun ja siitä johtuvaa voihappokäymisen riskiä.
Kokoviljasäilörehun säilöntään sopivat samat säilöntäaineet ja samat annostelusuositukset kuin nurmisäilörehun tekoon. Muurahaishappo laskee rehumassan pH:n nopeasti, jolloin soluhengitys lakkaa ja mikrobien kasvu estyy. Märissä olosuhteissa muurahaishappo on varmin säilöntäaine ja kuivemmille rehuille voidaan käyttää propionihappoa sisältävää säilöntäainetta, joka estää hiivojen ja homeiden toimintaa.
Kokoviljasäilörehun tiivistäminen on jonkin verran vaativampaa kuin nurmisäilörehun, koska sen kuivaainepitoisuus on melko korkea. Siiloa täytettäessä rehu tiivistetään hyvin ja varastoinnin aikana ilman pääseminen rehuun estetään huolellisella muovittamisella ja peittämisellä.
Rehun syöttömäärän tulee olla oikeassa suhteessa siilon kokoon, jotta rehurintamuksen etenemisnopeus on riittävä eikä jälkipilaantuminen pääse käyntiin.

Kuva: Sari Perälä