Laatu

Jalostuksella tehoa automaattilypsyyn

24. huhtikuuta 2019

Lehmien nopea lypsettävyys, korkeat maidon minuuttivirtaukset ja hyvä keskituotos luovat robottilypsyn kannattavuudelle hyvän pohjan.

Laakon tilalla Sievissä eläinten jalostustyö on kiinnostanut Tiina-emäntää jo yli 20 vuotta. Hänen mielestään parsinavetassakin kannatti lypsää vain nopeita ja utareiltaan tasaisia lehmiä.

Kun uusi Osuuskunta Pohjolan Maidon yhden robotin konseptinavetta valmistui reilu vuosi sitten, navettaan pystyttiin tuomaan pitkälle jalostettu karja. Sen tärkeimmät ominaisuudet ovat hyvä lypsettävyys ja kestävyys.

Talvi on mennyt Tiina ja Pauli Laakon karjassa hyvin, sillä keskimääräinen päivämaito oli peräti 43 kiloa lehmää kohti ja parhaana päivänä tilan päivämaitomäärissä tuli uusi ennätys, 46 kiloa. Kuluvana vuonna Laakoilla on tavoitteena nostaa koko karjan energiakorjattu keskituotos 12 000 kiloon, mikä tarkoittaa 800 000 litraa meijerimaitoa vuodessa.

Valion lypsyasiantuntija Kaj Nyman kertoo, että robottilypsyyn siirryttäessä voi tulla ongelmia utareterveyteen. Syyt liittyvät usein lypsylupa-asetuksiin, robotin asetuksiin ja nännikumimallin valintaan.

Etenkin holsteinkarjoissa lehmien vetimien malli saattaa olla sellainen, että lypsy rasittaa vetimiä voimakkaastikin. Samoin paljon ensikoita sisältävissä ayrshirekarjoissa vetimien lyhyys voi tuoda lypsettävyysongelmia.

”Meillä oli alkuvaiheessa myös ihmeellisiä solutuksia, joihin ei tahtonut löytyä syytä”, Tiina Laakko muistelee.

”Osuuskunta Pohjolan Maidon neuvonnan ja robottihuollon toimivalla yhteistyöllä syy löytyi, ongelma ratkaistiin ja isommalta katastrofilta vältyttiin.”

Kaj Nyman arveli ongelmien osasyyksi lypsyrobotin säätöjä, sillä alipaineen säätäminen on tarkkaa erityisesti korkeatuottoisilla lehmillä. Maidon pitää virrata utareista nopeasti, jotta lypsyaika ei veny, mutta liian kovia alipaineita pitää välttää.

”Monesti seurataan vain lypsyaikaa sekä lypsykertojen määrää ja pyritään sillä maksimoimaan robotin kapasiteetti. Lypsyajan seuraaminen on toki tärkeää, mutta yhtä tärkeää on seurata maidon virtausnopeutta ja maitomäärää per lypsy”, Nyman painottaa.

”Liian suuri alipaine aiheuttaa vetimeen kudosvaurioita ja turvotusta, jolloin utaretulehduksen vaara kasvaa. Liian pieni alipaine voi puolestaan johtaa nännikuppien hörimiseen ja pahimmillaan nännikupin irtoamiseen. Liian matala alipaine hidastaa myös turhaan lypsyä”.

Pohjolan Maidon Maitopihatto R 1 -konseptinavetta on ollut Laakon tilalla käytössä reilun vuoden. Konseptinavetan hinta on 585 000 euroa ilman lypsyrobottia ja maitotankkia.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lypsyalipaineeksi eli vetimeen vaikuttavaksi alipaineeksi suositellaan 36–40 kilopascalia (kPa) silloin, kun maidon virtausnopeus on kolme kiloa minuutissa. Maailmanlaajuisen ISO-standardin suositushaarukka on vähän isompi, eli 32–42 kPa.

Laakot käyttävät tällä hetkellä Lely A4 -robotissaan 42,5 kilopascalin perusalipainetta ja virtauksen mukaan säätyvää alipainetta, mikä on osoittautunut sopivaksi heidän lehmilleen. Robotti säätää alipainetta automaattisesti lypsyn edetessä. Kun maidon virtaus nousee yli kahteen kiloon minuutissa, robotti lähtee nostamaan alipainetasoa. Nosto kompensoi suuremman maitovirtauksen aiheuttamaa alipainehäviötä ja lypsyalipaine pysyy suositusalueella.

”Korkeimmillaan laitteistoalipaine on 50 kilopascalia, sillä parhaimmilla lehmillä maidon virtausnopeus yltää yli 11 kiloon minuutissa.”

Nyman painottaa utareen esikäsittelyn tärkeyttä myös robottilypsyssä, jotta eläimen maidonantorefleksi voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.

”Perinteisessä parsi- ja lypsyasemalypsyssä suositus ensimmäisen kosketuksen ja lypsinten kiinnitykseen väliseksi ajaksi on 60–90 sekuntia. Robotilla nännikupit kiinnittyvät useimmiten nopeammin. 45–60 sekuntia pesun alusta nännikuppien kiinnittymiseen on vielä turvallinen aika, mutta sitä nopeammin lypsyä ei kannata aloittaa. Jos lypsinten kiinnitys kestää yli kaksi minuuttia, maidonantorefleksi menee jo osittain ohi ja lypsyaika pitenee”, Nyman tietää.

Tilan isäntä, Pauli Laakko seuraa tarkasti robotin lypsynopeutta. Tällä hetkellä lehmä viipyy lypsyboksissa keskimäärin kuusi ja puoli minuuttia. Nopeimmat lehmät selviävät lypsystä viidessä minuutissa. Esikäsittelyaika sisääntuloportin aukeamisesta nännikuppien kiinnittymiseen on 130 sekuntia.

Liian suuri alipaine aiheuttaa vetimeen kudosvaurioita ja turvotusta. Liian pieni alipaine taas voi johtaa nännikuppien hörimiseen ja jopa nännikupin irtoamiseen.

”Eri robottimerkit rekisteröivät lypsyyn kuluvan ajan eri tavalla, ja siksi niitä ei voida suoraan verrata toisiinsa.”

Laakko on pohtinut, voisiko esikäsittelyaikaa lyhentää ja siten lisätä robotin kapasiteettia. Nyman kuitenkin toppuuttelee ja perustelee näkemystään riittävän pitkän esikäsittely-ajan tärkeydellä, jota maidonantorefleksi toimisi optimaalisesti. Laakot yrittävät nostaa päivittäiset lypsykerrat kolmeen, kun nyt lypsykertoja on hitusen alle kolme.

Myös nännikumien ominaisuudet vaikuttavat lypsynopeuteen. Laakoilla käytetään mustia, kumisia nännikumeja punaisten, silikonisten sijaan.

”Mustilla nännikumeilla lypsettäessä virtausnopeus nousee 0,2–0,3 kilolla minuutissa silikonisiin verrattuna”, Pauli Laakko konkretisoi.

”Lely black -nännikumien suositeltu vaihtoväli on 2 500 lypsyä, kun silikonikumien vaihtovälisuositus on 10 000 lypsyä.”

”Robottilypsy vaatii hoitajalta jatkuvaa aktiivisuutta ja hyvät yhteistyökumppanit. Yhteistyö eläinlääkärin, huollon ja neuvonnan kanssa auttaa tiloja parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Utareongelmat robottilypsyn alkuvaiheessa eivät ole lainkaan tavattomia ja siksi kannattaakin ottaa tarvittaessa yhteys osuuskunnan neuvontaan. Osuuskunnan neuvojilla on alipainemittauksiin tarvittavat VaDia-mittauslaitteet ja koulutus tulosten tulkintaan”, Kaj Nyman toteaa.

Laakon tila, Sievi

Yrittäjät

Pauli, 39, ja Tiina Laakko, 39. Perheeseen kuuluvat myös 7-vuotias Jesse, 3 berninpaimenkoiraa ja 2 saksanpaimenkoiraa.

Tila

Viljelyala 90 ha, josta 60 ha nurmella. Tilalla on myös säilörehun korjuu-urakointia (KoneJaket Ay) neljällä ajosilppurilla.

Eläimet

70 lehmää (ho 95 %, ay 5 %) ja nuorkarja. Jalostussuunnittelu ja siemennys tehdään itse. Hyvä lypsettävyys ja kestävyys ovat tärkeimmät jalostustavoitteet.

Maito

Keskituotos 11 620 kg/lehmä (EKM) v. 2018, rasvaa 4,5 %, valkuaista 3,6 %. Tavoitteena 800 000 litraa maitoa meijeriin v. 2019.

Navetta

Helmikuussa 2018 käyttöön otettu Pohjolan Maidon konseptipihatto, 1 robotti, 74 parsipaikkaa, leveä ruokintapöytä sivulla, mekaanisesti säädettävät kennolevyseinät, avokourut kumimatolla ja raapalla.

Ruokinta

Aperuokinta ruokintapöydän läpi ajettavalla apevaunulla. Hyvät kokemukset herneen käyttämisestä appeen valkuaiskomponenttina. Vasikat juotetaan ainoastaan täysmaidolla.

Menestystekijät

Erinomainen eläinaines, uudet lehmät kasvatetaan omista vasikoista.

Tulevaisuus

Seuraava investointi on uusi navetta umpilehmille ja hiehoille.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen