Inflaation suitsinta ykkössijalla talouspolitiikassa

Talouspolitiikassa katse tulee pitää samanaikaisesti sekä lyhyen aikavälin akuutissa tilanteessa että pitkän sihdin kasvun edellytyksissä, Olli Rehn linjaa.

Teams-yhteys avaa tietokoneen ruudulle näkymän Olli Rehnin kotitoimistoon itäisessä Helsingissä. Suomen Pankin pääjohtaja on valmis selvittämään Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotalan haastattelussa näkemyksiään talouspoliittisesta tilanteesta ja siitä, miltä tulevat vuodet näyttävät maatalouden näkökulmasta.

Rehn haluaa tehdä selväksi, että kansallinen ja EU:n maatalouspolitiikka kuuluu hallitukselle, ja että hänen perheessään maatalousasioiden asiantuntija on oma vaimo, maitotilalla Juankoskella kasvanut Merja Rehn. Aihe on hänelle kuitenkin tuttu työvuosilta EU-komissiossa. Niitä ehti kertyä eri tehtävissä kymmenen. Kotalan ensimmäinen kysymys kumpuaa maitotilojen yhteisestä huolesta.

”Inflaatio ja koronnousu mietityttävät maitotilayrittäjiä. CAPin uusi ohjelmakausi on sovittu vuosiksi 2023–27. Syökö inflaatio meidän tuottajien rahat sinä aikana?” Kotala kysyy. Rehn muistuttaa ensin tälle vuodelle sovituista tuista: tuotannolle maksetaan kansallista maataloustukea vähän päälle 320 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus valmisteli kevättalvella maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi 300 miljoonan euron rahoituspaketin, josta tämän vuoden osuus on vähän päälle 210 miljoonaa.

”Korkojen ja inflaation näkymä on avainkysymys kaikille talouden toimijoille, myös viljelijöille”, hän sanoo. ”Energiakriisin kärjistyminen on kesän aikana heikentänyt talousnäkymiä ja lisännyt taloudellisen taantuman riskiä.”

Korkojen ja inflaation näkymä on avainkysymys myös viljelijöille.

”Energian hinnannousu Venäjän laittoman hyökkäyssodan seurauksena on siirtynyt lannoitteiden ja muiden raaka-aineiden hintoihin ja heijastuu Euroopassa kaikkialle. Tuotantopanosten saatavuusongelmat ja viljamarkkinoiden kiristyminen ovat sidoksissa toisiinsa, ja tämä konkretisoituu maataloustuotteiden hintojen nousuna.”

Hintojen nousu on nyt poikkeuksellisen nopeaa, ja Rehnin mukaan energian hinta selittää suoraan puolet inflaatiosta. Korkeat energian hinnat ovat pitkälti välittyneet myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin.

”Hintapaineita ovat osaltaan voimistaneet tuotannon pullonkaulat ja koronakriisin jälkeen voimistunut kulutuskysyntä. Ostovoiman heikkeneminen kirvoittaa aikaisempaa isompia palkkavaatimuksia, ja riskinä on hintojen ja palkkojen nousukierre. Jos Suomessa on malttia katsoa nopean inflaation jakson yli, voidaan työn ja yritysten kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina.”

”Rahapolitiikka on kovassa ristipaineessa. Vastakkain ovat yhtäältä inflaation kiihtyminen ja toisaalta kasvun vaimentuminen. Euroopan keskuspankki pyrkii palauttamaan inflaation kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä”, Rehn toteaa. Hänen mielestään talouspolitiikan painopisteen tulisi nyt olla inflaation hillitsemisessä. ”Hintavakaus on edellytys taloudellisen hyvinvoinnin kestävälle kasvulle. Sen rinnalla on huolehdittava talouden pitkän aikavälin edellytysten vahvistamisesta.”

Euroopan keskuspankki EKP nosti ohjauskorkoaan heinäkuussa ja syyskuussa. Epävarman talouden oloissa rahapolitiikan päätökset nojaavat jatkossa yhä tiiviimmin talouden kehityksestä saatavaan informaatioon, Rehn kertoo.

”Euroopan keskuspankin neuvostossa teemme rahapoliittiset päätökset kulloistenkin talousnäkymien valossa. Näin pyritään välttämään talouden sakkaaminen ja pitämään inflaatio-odotukset kurissa. Laukkaava inflaatio olisi myrkkyä talouden kestävälle kasvulle ja työllisyydelle.”

Rahapolitiikan ajuri on Rehnin mukaan energiainflaatio, ja sen ankkuri on suhteellisen maltillinen palkkainflaatio. Euroopassa neuvoteltujen palkkojen nousutahti on vauhdittunut karkeasti kahdesta prosentista kolmeen, kun Yhdysvalloissa on oltu jo pitkään 5–6 prosentin tietämillä. Esa Kotala arvelee, että finanssisektorilla ei ole keinoja hillitä palkkainflaatiota, vaan avaimet ovat Suomessa työmarkkinajärjestöillä. Myös Rehn korostaa, että rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa energian hintoihin.

”Sillä voidaan kuitenkin vaikuttaa talouden toimijoiden inflaatio-odotuksiin keskipitkällä aikavälillä.”

Suhteelliset hinnat ovat Rehnin mukaan muuttumassa pysyvästi. Hän kertoo tehneensä vastikään laskuharjoituksen, jossa verrattiin Euroopan tuontienergialaskua vuonna 2020 ja tänä vuonna.

Avaimet palkkainflaation hillitsemiseen ovat Suomessa työmarkkinajärjestöillä.

”Toissa vuonna summa oli noin 200 miljardia euroa, vain jonkin verran pienempi kuin Suomen vuosittainen tuotanto ja noin 1,5 prosenttia euroalueen bkt:stä. Nykyisillä kaasun ja öljyn hinnoilla lasku on noin 600 miljardia euroa ja 4 prosenttia euroalueen bkt:stä. Eli se lovi, mikä tulee leikkauksena ostovoimaan ja viime kädessä kansalaisten kukkaroon, on keskimäärin 2,5 prosentin luokkaa.”

Kotala pohtii kaasun hinnannousua ja sen merkitystä etenkin Saksalle. Selviääkö Saksa tästä kriisistä vai onko sen rooli Euroopan veturina ohi, hän kysyy.

”Saksalla on suuri merkitys koko Euroopan taloudelle. Tilapäisetkin häiriöt esimerkiksi energian tai raaka-aineiden saatavuudessa tai komponenttipula voivat jarruttaa Saksan talouden kehitystä mutta tuskin heikentävät sen painoarvoa pidemmällä aikavälillä”, Rehn arvioi.

”Venäjän kaasuhanojen sulkeutuminen aiheuttaa Saksassa hyvin merkittäviä sopeutumisongelmia, mutta jo keskipitkällä aikavälillä siirtyminen vaihtoehtoisiin energialähteisiin korjaa tilannetta.”

Energiakriisi ei ole vain Saksan, vaan koko Euroopan ongelma, johon pitää jollain tavalla vastata. Rehnin mukaan tarvitaan energian säästämistä, keskinäistä solidaarisuutta ja uusia energiantuotannon muotoja. Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja Suomessa turve, palaavat joksikin aikaa energiapalettiin.

”Euroopan yhtenäisyyttä tullaan tässä testaamaan. Vaikuttajilta vaaditaan vastuullista viestintää, sillä aika on altis populismille ja siihen sortuminen pelaisi Putinin pussiin.”

”Ratkaisevaa on, että tehdään investointeja uusiutuvaan, päästöttömään energiaan. Suomessa on pitkällä kaarella kestävä energiapolitiikan linja: meillä on vahva osuus ydinvoimaa ja olemme Euroopan kärkikolmikossa uusiutuvan energian osalta.”

Energiasta ei voida puhua ilman näkökulmaa huoltovarmuuteen. Suomessa se on pääosin hyvällä tolalla, sillä maatalouden perustuotteiden omavaraisuusaste on korkea, ja viljan sekä muiden keskeisten raaka-aineiden varmuusvarastoista on huolehdittu.

”Suurempi kysymys on, miten lannoitteiden saatavuus ja hinta kehittyvät, jos energiakriisi puree kovasti. Käsittääkseni se on pääsääntöisesti hallinnassa, vaikka hinnat ovat nousseet todella rajusti.”

Rehn saa pohdittavakseen vielä kysymyksen Eurooppaa viime aikoina koetelleiden taloudellisten kriisien yhtäläisyyksistä ja eroista. Hänen mukaansa kukin kriisi on omanlaisensa ja vaatii eri lääkkeet.

”Finanssikriisin taustalla oli rahoitusmarkkinoiden turbulenssi ja makrotalouden epätasapaino monissa maissa, koronapandemia taas romahdutti äkkinäisesti sekä kysynnän että tarjonnan. Se onneksi korjattiin massiivisella raha- ja finanssipolitiikan elvytyksellä niin, että ei ajauduttu joukkotyöttömyyteen ja yritysten konkurssiaaltoon.”

Suomalaisen maatalouden näkymät ovat Rehnin arvion mukaan suhteellisen hyvät.

”Nyt käynnissä olevassa Venäjän hyökkäyssodan laukaisemassa kriisissä kyse on nimenomaan energiasta. Huoli energian riittävyydestä kiihdyttää inflaatiota ja estää talouskasvua ainakin lähiaikoina. Nyt joudutaan taiteilemaan niin, että inflaatiokehitys saadaan vakautettua mahdollisimman pienillä tuotannon, työpaikkojen ja kasvun menetyksillä”, Rehn sanoo.

Kotitalouksille ja yrityksille on Rehnin mukaan jo pitempään viestitetty, että korkojen nousu tulee nostamaan lainanhoitokustannuksia ja se tulee jatkumaan jonkin aikaa. Lisäksi sota aiheuttaa nyt epävarmuutta tulevasta, mikä ruokkii heikompaa ilmapiiriä investointeihin ja kulutukseen.

”Toisaalta maatalouden näkökulmasta yksi epävarmuustekijä on ratkennut, kun Suomi ja komissio pääsivät ratkaisuun EU:n maatalouspolitiikan soveltamisesta. Tukipolitiikkanäkymä käsittääkseni auttaa maatalousyrittäjiä investointienkin suunnittelussa.”

Tämän hetken vaikeuksista huolimatta suomalaisen maatalouden näkymät ovat Rehnin arvion mukaan suhteellisen hyvät. Puhtaan ruoan arvo nousee samalla kun ilmastonmuutos siirtää tuotantoa pohjoisemmaksi. Suomalaisen ruoan maine on erittäin hyvä ja maatalousyrittäjät osaavia ja aktiivisia, hän luettelee.

”Metsätalous tulee kaikesta nielukeskustelusta huolimatta pysymään yhtenä tärkeänä perustana maaseudun näkökulmasta. Metsistä tulee neljä viidesosaa kaikesta Suomessa käytettävästä uusiutuvasta energiasta, sekin kertoo metsien tärkeästä roolista Suomen kansantaloudessa.”

Kermavaahtoa ja Aura-juustoa, kiitos kyllä

Olli Rehn kertoo kokkaavansa kotona tasaveroisesti vaimonsa kanssa. Kiitoksen ruoanlaittotaidoistaan hän antaa äidilleen, jonka opastuksella hän sai kokata jo pikkupoikana Mikkelissä. Lapsuudesta juontaa juurensa Rehnin pysyvä rakkaus Valio AURA® juustoon. Edelleen se pesee hänen mielestään ranskalaiset roquefort-juustot, jotka tulivat tutuksi työvuosina Brysselissä.

Maitotuotteiden suurkuluttajan parasta kesäherkkua ovat tuoreet marjat, joiden kyytipojaksi hän vaahdottaa puoli purkkia kuohukermaa ja maustaa sen ripauksella vaniljasokeria.

”Olen myös aika hyvä pashan tekijä, sekin pitää aloittaa kunnon kermavaahdolla.”

Teksti: Raila Aaltonen
Olli Rehnin kuvat: Leena Louhivaara, Esa Kotalan kuva: Valio Oy

Näkökulmat
Valio elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen
Näkökulmat
Tilojen arki ei mahdu tilastoihin
Näkökulmat
Maidon metaanipäästöt pienentyneet merkittävästi