Hyvinvointimittaus näyttää kehityksen paikat
Maito- ja lihakarjatiloille on kehitteillä Nasevaan liittyvä hyvinvointimittaus. Uusi menetelmä auttaa parantamaan eläinten hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta.
Pakkashuuru koristelee Minna ja Samu Vildenin omistaman Tuomalan tilan pihaton Orimattilan Hennassa. Vasikoilla on kuitenkin leppoisat olot paksulla olkipatjalla. Vasikat ovat Tuomolan tilan silmäteriä.
”Vasikoille pitää antaa hyvä alku. Silloin niistä saadaan tuottavia ja pitkäikäisiä lehmiä”, Minna Vilden painottaa.
Tuomalan tilalla vasikoiden elämän hyvään alkuun kuuluvat pitkä juottokausi, paksu olkikuivikepohja ja iso yhteiskarsina, jossa vasikat tottuvat sosiaaliseen elämään.
Hyvinvointimittauskin painottaa vasikoiden hyvää hoitoa pitäen sisällään riittävän ternimaidon saannin, hyvät ympäristöolot ja vuorovaikutuksen muiden eläinten ja ihmisten kanssa.
Vertailu muihin tärkeää
Valio on mukana Luonnonvarakeskus Luken vetämässä hyvinvoinnin arviointimittariston kehittämishankkeessa. Hyvinvointimittaus tulee osaksi Nasevaa ja siinä hyödynnetään ennestään Nasevassa olevia tietoja.
Luken hyvinvointitutkijat ja Faban eläinlääkärit ovat kouluttaneet viisi seminologia tekemään eläinten hyvinvointimittaukset tiloilla. Tuomalan tilalla mittaus tehtiin viime vuoden marraskuussa.
”Mittauksesta syntyy raportti, josta yrittäjä näkee eläinten hyvinvoinnin tilanteen.”
”Mittaus vaati meiltä yhteen webinaariin osallistumisen ja ennakkotietolomakkeen täyttämisen, mikä vei puolisen tuntia. Faban asiantuntija tekee mittauksen itsenäisesti navetassa. Yrittäjä ei saa olla siinä edes mukana”, Minna kertoo.
Mittauksesta syntyy raportti, josta yrittäjä näkee eläinten hyvinvoinnin tilanteen. Hyvinvointiraportti on tarkoitus käydä myöhemmin läpi tilan terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa, joka neuvoo hyvinvoinnin parantamistoimissa.
Tuomalan tilan mittauksessa kohennettavaa löytyi ainoastaan yhden juoma-altaan puhtaudessa. Esimerkiksi eläinten tilavaatimukset täyttyivät hyvin.
”Olisi hyvä, jos palautteen voisi saada mahdollisimman pian mittauksen jälkeen, jolloin asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Vertailua muihin tiloihin pidämme tärkeänä. Silloin pystyy kehittämään omaa tekemistään”, Minna tähdentää.
Ensin luomutiloille
Luonnonvarakeskus julkaisi Naseva-hyvinvointimittauksen ohjeistuksen helmikuussa. Valio on ottanut hyvinvointimittauksen vastuullisuuslisän vapaaehtoiseksi toimenpiteeksi luomutiloilla. Tavanomaisen tuotannon tiloillakin hyvinvointimittauksen voi teettää, mutta omakustanteena. Mittausta on tähän mennessä pilotoitu 50 maitotilalla.
”Näemme uuden hyvinvointimittauksen hyvänä tapana seurata ja kohentaa eläinten hyvinvointia. Uuden mittarin avulla saadaan selville eläinten hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Mittari tuottaa vertailukelpoista tietoa, jolloin yrittäjä näkee, missä asioissa olisi parannettavaa”, eläinlääkäri Hanna Castro Valiolta sanoo.
Mittaristo sisältää 45 tarkastettavaa kohdetta, jotka on jaettu viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet ovat ravitsemus, ympäristöolot, terveydentila, käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet sekä eläinten tunnetila. Jokaisen mittarin ja osa-alueen tuloksia voi verrata muiden tilojen tuloksiin.
Mittausraportin pisteytystä vielä kehitetään, jolloin raportista näkyy jatkossa myös eläinten hyvinvoinnin kokonaisarvosana eri eläinryhmille.
Hyvinvointimittauksen teettäminen maksaa maitotilalle 140 euron perusmaksun ja 8,50 euroa lehmältä.
Edullisinta ehkäistä ennalta
Vildenit ovat 15 vuoden yrittäjäurallaan päässeet lähes 14 000 kilon keskituotokseen. Monia asioita on tehty tuotoksesta päätellen oikein. Eläinten hyvinvointi on ollut tilalla aina tärkeimpänä tavoitteena.
”Panostamme paljon ruokintaan. Mattoruokkija tuo lehmille säilörehun eteen kahdeksan kertaa päivässä. Silloin rehu on aina varmasti tuoretta. Analysoimme rehut usein ja teemme ruokintasuunnitelman analyysien mukaan”, Samu kertoo.
Väkirehu tarjotaan lehmille kuudesta ruokintakioskista ja roboteilta.
”Ennaltaehkäisy on aina halvinta terveydenhuoltoa.”
”Robottien edessä on reilusti odotustilaa. Myös ruokintapöytätilaa on reilusti. Juoma-altaitakin löytyy riittävästi navetan molemmista päistä”, Minna täydentää.
Tilalla hyödynnetään eläinten tarkkailussa kaikki lypsyrobotilta saatavat automaattimittaukset, myös kiimanseuranta. Laidunnus kuuluu normaaliin toimintatapaan niin lypsy- kuin hiehopihatossa. Lehmät saavat kulkea vapaasti laitumen ja navetan välillä.
Ennaltaehkäisy on aina halvinta terveydenhoitoa ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Mari Niemi käykin tilalla kuukausittain. Kaikkien poikineiden lehmien kunto tarkastetaan rutiininomaisesti. Sorkkahoidot tehdään neljän kuukauden välein.
teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen
