Hyvällä laskupäällä nurmisadot nousuun

Kunnianhimoinen nurmenviljelijä, luonnehtii maitotilayrittäjä Niina Yli-Ojanperä aviomiestään Antti Yli-Ojanperää, joka on osallistunut kotitilansa rehuntekoon pienestä pojasta. Tilan nurmihehtaarisadot pyörivät noin 12 000 kuiva-ainekilon huiteissa, vaikka viime kasvukaudella satoa saatiin hieman vähemmän, keskimäärin 10 500 kuiva-ainekiloa. Hyvän tuloksen takaa löytyvät useat oikein tehdyt asiat.

”Pyrkimyksemme on aina saada runsaasti nurmimassaa ja peltoviljelyn perustyöt tehdään kunnolla”, Niina ja Antti Yli-Ojanperä toteavat.

Maitotilayrittäjille on kunnia-asia, että kaikki pinta-ala on huolella viljeltyä eikä tukien takia jätetä mitään esimerkiksi kesannolle tai suojavyöhykkeiksi. Uusitalon nurmikierto on lyhyt, kolme vuotta, vuosittaisista täydennyskylvöistä huolimatta.

”Jos vanhempia nurmia on, silloin tuumaan, että olisi pitänyt edellissyksynä ne kyntää – satotaso laskee niin nopeasti neljäntenä vuonna”, Antti Yli-Ojanperä sanoo.

Nurmet lopetetaan glyfosaatilla ja kynnetään, pidetään viljalla välissä vuosi tai pari ja kylvetään suojaviljaan, joka yleensä puidaan.

Antti Yli-Ojanperä on huomannut, että välissä olevat viljavuodet siivittävät nurmilohkot erityisen hyvään kasvuun. Hän epäilee että kyse on kaliumista, jota vanhaan viljamaahan kertyy varastoon. Lopetettavat nurmet kalkitaan aina ja nurmilohkojen pH-tavoite on 6–6,5. Tosin osto- ja vuokramailla pH on yleensä ongelma.

Uusitalon tilalla on viljeltyä maata 175 hehtaaria, joihin mahtuu eri maalajeja laidasta laitaan. Peltoa on matkan varrella ostettu useasti. Kun Yli-Ojanperät ottivat tilan haltuunsa vuonna 2003, omaa peltoa oli 34 hehtaaria –nyt sitä on 105 hehtaaria. Nurmella pinta-alasta on 92 hehtaaria. Kun lypsyssä tilalla on tällä hetkellä 134 eläintä ja keskilehmäluku on 160, kertoo suhde tilan nurmentuotannon tehokkuudesta. Lisäksi uudistukseen käytettävä nuorkarja kasvaa ja ruokitaan tilan rehuilla.

Nurmissa kasvaa timoteita 60 prosenttia, joko Tuurea tai Nuuttia, Karoliina-ruokonataa 15 prosenttia , Inkeri-nurminataa 15 prosenttia sekä puna-apilaa 10 prosenttia. Nuoria nurmikasvustoja lannoitetaan intensiivisesti. Kevätlannoitus tehdään heti kun maat kantavat, ennen kaikkia muita kevättöitä, moniravinteisilla lannoitteilla. Toiselle sekä kolmannelle sadolle annetaan sekä lietettä että jatkoksi seleenisalpietaria, kevätlannoitus tehdään Y 2 - ja Y 3 -lannoitteilla. Liete levitetään omalla kahdeksanmetrisellä matalamultaimella.

”Ympäristötuen ehtojen mukaan kun viljelee, maata ryöstetään ravinteista”, isäntä toteaa.

Lietettä Yli-Ojanperät eivät levitä tilakeskuksen lähellä taajamassa, vaan muille lohkoille, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä. Naapurusto otetaan huomioon ja tuulten oikea suunta sekä lähestyvä vesisade auttavat oikean lietteenlevitysajankohdan valinnassa. Sijainti taajamassa asettaa vaatimuksia, esimerkiksi työkoneilla ajaessa on kiinnitettävä erityishuomiota muihin tielläliikkujiin: pienikokoisiin ajoneuvoihin, lapsiin ja vanhuksiin.

”Pidämme koneet puhtaina, emmekä levitä tielle rapaa – ja siivoamme heti sotkumme pois. Sekä markki että tienpientareet pyritään pitämään siisteinä”, Yli-Ojanperät toteavat

Uusitalon tilalla rehut tehdään yhteistyössä toisen tilan kanssa ja ajosilppuriketju on yhteinen. Ajosilppuri ostettiin käytettynä. Kalustosta niittokonetta ja karhotinta käytetään ainoastaan nurmenkorjuussa. Ajosilppurilla korjataan myös olkea.

Rehuntekoketju on isännän mukaan kustannustehokas. Käytettävissä olevasta kärrykalustosta ja nurmen satotasosta riippuu, miten kauan parin sadan hehtaarin korjaamiseen kuluu aikaa. Yleensä urakka on ohi neljässä päivässä, kun 7–11 henkilöä on mukana remmissä. Kun koko ketju liikkuu, kuluu polttoainetta 2 000 litraa vuorokaudessa.

”Yhteistyötilan isännän kanssa teimme tiiviisti työtä yhdessä ja kiersimme nurmilohkoja. Pohdimme myös usein kahvipöydän ääressä tilojen nurmituotannon kehittämistä. Hänen menehtymisensä viime syksynä oli hirvittävä isku oman perheen lisäksi myös meille muille ystäville. Rukkaset tippuivat itselläni menetyksen vuoksi kuukausiksi”, Antti Yli-Ojanperä kertoo.

Tärkeänä oman nurmiosaamisensa kehittymisen kannalta isäntä on kokenut juuri yhteistyön rehuntekokumppanin kanssa. Ensi kesän kasvustokierroksille on löydettävä muita asiantuntijoita avuksi.

Kasvustoja tilalla tarkkaillaan tiuhaan, mutta korjuuaikanäytteiden otto ei ole ollut rutiinia – korjuuajankohta on määritetty oman tuntuman mukaan. Viime kasvukauden olot kuitenkin yllättivät niin, että ensi vuonna korjuuaikanäytteitä tullaan ottamaan.

”Kahtena edellisenä keväänä mikään vanha sääntö nurmen sulavuuden kehittymisessä ei ole alueella pitänyt paikkaansa. Korjuuseen on lähdetty varsinkin AMS-tiloilla liian aikaisin. Tulevana kesänä korjuuaikanäytteiden avulla voi varmistaa oikeaa korjuuajankohtaa. Kehittyneillä kasvilajikkeilla ja -seoksilla on vaikutusta erityisesti sulavuuden laskuun”, Valio Artturi® -säilörehuosaaja, Osuuskunta Maitosuomen tuotantoneuvoja Sari Perälä kertaa Yli-Ojanperien kanssa.

Säilönnälliseltä laadultaan Uusitalon tilan rehut ovat moitteettomia. Ammoniakkia tai haihtuvia rasvahappoja ei juuri löydy, arvot ovat kiitettävän ja hyvän rajoissa. Säilöntäaineena käytetään AIV 2 Plussaa.

”Miksi vaihtaa vanhaa hyväksi havaittua”, isäntäpari kysyy.

Kun tilalla siirryttiin robottilypsyyn vuonna 2014, rehu tehdään nyt aiempaa myöhemmin. Robottilypsyssä rehun sulavuus saisi olla 670–700 g/kg ka välillä ja kuitua tulisi olla reippaasti yli 50 prosenttia kuiva-aineesta. Näihin arvoihin Yli-Ojanperät pyrkivät.

”Olisi maltettava odottaa, vaikka muut olisivat jo rehunteossa”, isäntä sanoo hymyillen.

Rehut tehdään viiteen siiloon ja siiloilla työskentelee kaksi huolellista työntekijää. Reunamuoveja käytetään. Ensi kesänä on tarkoitus tehdä asfalttikenttää puskurivarastoksi, mikäli rehut eivät mahdu viiteen laakasiiloon.

Rehusta tuleva puristeneste pumpataan kaivon kautta lietesäilöön. Säilörehumuovit toimitetaan seitsemän kilometrin päähän Lakeuden Etappi -jäteasemalle hävitettäväksi.

Tilan rehuhävikki on käytännössä nolla. Moitteettoman säilörehun lisäksi seosrehuun käytetään murskeviljaa, rypsiä, kuituleikeseosta, kivennäisiä ja vitamiineja sekä OVR:a.

Tilan eläinmäärää on kasvanut hiljalleen 34 lypsävästä 160:een. Asema-lypsystä siirryttiin robottilypsyyn vuoden 2014 helmikuussa. Kahdella robotilla pärjättiin muutama vuosi ja kolmas otettiin käyttöön viime vuonna. Nyt vapaata kapasiteettia on ja lehmämäärää tekisi mieli lisätä, jos umpilehmät saadaan siirrettyä navetasta lypsävien tieltä. Ummessa oleville suunnitellaan kestokuivikepohjaa, jos ympäristölupa heltiää.

Myös vasikkalan rakentaminen on suunnitteilla ensi kesään. Kuluneena talvena on tehty konehallia. Rakentaminen kuuluu Uusitalon maitotilan arkeen.

Keskituotos nousi 500-600 kiloa, kun tilalla siirryttiin automaattilypsyyn. Nyt keskituotos on noin 10 600 kiloa.

”Kevyesti 1,8-2 miljoonaa litraa maitoa pitäisi tämän navetan seinien sisältä vuodessa saada irti, kun umpparit on siirretty pois. Nyt lehmää kohden maitoa menee 10 000 kiloa meijeriin.”

Antti Yli-Ojanperä kertoo, että budjetointi on hänellä selkärangassa. Hän muuttaa kulut maitolitroiksi, jotta saa paremmin arvioitua, miten kulut saa katettua.

”Ruutupaperia ja päässälaskua”, hän täsmentää.

Niina Yli-Ojanperä naurahtaa, että aviomies laskee myös jokaisen eläimen kohdalla, mikä on tuotto ja mitkä kulut. Hyvä laskupää on mitä ilmeisimmin yksi syy, miksi tilalla nurmentuotantokin on erityisen hyvin hanskassa.

”Mutta vaikka kaiken tekisi oikein, on kuitenkin täysin yläkerran miehen käsissä, saadaanko kaikki käytetyt panokset nurmessa hyötykäyttöön”, Antti Yli-Ojanperä toteaa.

Onnistuneen rehunpeittelyn niksit

• Siiloon reunamuovit
• Reilusti rehua siiloon
• Tarkka tallaus, reunat erityisen hyvin
• Vakuumimuovi, sitten reunamuovit päälle
• Reunoista metrin leveydeltä reikien teippaus
• Pintamuovi päälle, verkot
• Hiekkasäkit reunoille
• Kuorma-auton renkaan kylkiä painoksi
• Huolellisimmat miehen töihin siilolle

Kuvat: Katja Lösönen