Hovin tilan nurmivinkit
Valio Oy
Kaikki tehdään lehmää varten, eli lehmä palkitsee nurmentuotannossa lopulta huolellisesti tehdyn työn. Näin sanovat vuoden 2018 Laidunyhdistyksen säätiön valtakunnallisen nurmipalkinnon saajat Petri ja Tanja Hovi, jotka vastaanottivat palkinnon 12. lokakuuta KoneAgria-näyttelyssä. Tänä vuonna Hovin tilalla päästiin nurmessa yli 7 000 kuiva-ainekilon hehtaarisatoon.
Hovin tila lyhyesti
Tanja ja Petri Hovi ovat isännöineet Hovin maitotilaa Lappeenrannassa vuodesta 1996. Tilan pinta-ala on kasvanut 33:sta 131 hehtaariin, josta nurmilla on tällä hetkellä noin 80 hehtaaria. Tilan ns. tehokas nurmiala on noin 70 hehtaaria, koska viljelyssä on myös luonnonhoitopeltoja.
Hovin tilalla on eläimiä kaikkiaan 130–140, holstein-karjassa lypsäviä on tällä hetkellä 67. Lypsyrobotti on lypsänyt navetassa vuodesta 2005, ja viime tammikuussa robotti vaihdettiin uuteen. Tanja ja Petri Hovi ovat tilan seitsemäs isäntäpari.
Miten nurmenviljely on tilallanne kehittynyt
”Aloittaessamme tilanpidon nurmenviljely ei ollut niin tavoitteellista kuin tänä päivänä”, Petri Hovi sanoo. ”Maitotilayrittäjyys on muuttunut enemmän yrityspohjaiseksi toiminnaksi, ja tulosta on saatava aikaan jokaisella osa-alueella.”
Myös pinta-alassa mitattuna nurmirehujen tuottaminen on laajentunut Hovin tilalla parissa kymmenessä vuodessa runsaasti, kun tilan pinta-alaa on kasvatettu jatkuvasti.
”Nurmesta on oltava aidosti kiinnostunut ja on tiedettävä, mitä siellä peltolohkoilla kasvaa. Säilörehu on kallis rehu, varsinkin jos sen tuottamisessa epäonnistuu.”
Tilalle sopivat nurmiseokset
Hovin tilan maat ovat pääosin muta-, multa- ja turvepohjaisia, eikä savikoita juurikaan löydy. Aiemmin nurmiseokset ovat olleet nurminatapainotteisia, mutta nyt toista vuotta viljelyssä on ollut timoteivaltainen nurmi.
”Kaipasimme nurmeen lisää kuitua, ja timoteillä kuitupitoisuutta onkin saatu lisättyä”, Petri kertoo. ”Nurmiseoksessa on 70 prosenttia timoteitä, 20 prosenttia nurminataa ja 10 prosenttia raiheinää.”
Apilaa nurmissa ei ole enää käytetty, koska se kestää huonosti nurmien kasvinsuojelutoimenpiteitä.
”Emme järjestelmällisesti ruiskuta nurmia, mutta jos tarvetta on, käsittelemme esimerkiksi Staranella nurmet keväällä. Ja rikkakasveista voikukka on se ongelmallisin.”
Millainen on nurmenkorjuun strategianne
Nurmenviljelyssä yhteistyö tilojen välillä ja konekustannusten jakaminen ovat hyviä keinoja pienentää nurmen tuotantokustannuksia.
Hovin tilalla säilörehun tuotantokustannuksia on joskus seurattu jopa lohkokohtaisesti.
”Rehuketjun olemme halunneet pitää kuitenkin pääosin omissa käsissämme, jotta emme ole liian riippuvaisia esimerkiksi urakoitsijoiden aikatauluista”, Petri kertoo.
Nurmenkorjuussa käytetään toisen maitotilan kanssa yhteisomisteista nurmikalustoa: hinattavaa tarkkuussilppuria ja niittokonetta. Petri ajaa silppuria ja naapuritilan isäntä kuormia siiloon. Urakoitsijat huolehtivat karhottamisesta ja siiloilla rehun tiivistämisestä.
”Säilörehun teossa on onnistuttu silloin, kun kaikki rehuntekijät ymmärtävät, että työn tavoitteena on raikas rehu lehmän edessä.”
Maitotilayrittäjä Tanja Hovi ottaa laakasiilosta edustavan rehunäytteen Valio Artturi® -rehuanalyysiin. ”On tiedettävä, mitä lehmä syö.” Kuva: Sanne Katainen / Maaseudun Tulevaisuus
”Kaikki työvaiheet nurmenkorjuussa ovat tärkeitä, mutta kaiken pystyt pilaamaan, jos peität siilon huonosti.”
”Pienryhmiin osallistuminen on tuonut meille paljon lisää tietoa, sekä pienryhmien vetäjiltä, että viljelijäkollegoilta.”
”Ensimmäisen nurmisadon pelasti aikainen lannoitus, kun nurmi sai hyödynnettyä kevätkosteuden maksimaalisesti.”
Petri Hovi vastaanotti valtakunnallisen nurmipalkinnon KoneAgria-näyttelyn yhteydessä 12.10.2018. Kuva: Heikki Sulander