EM-tason nurmi

Hyvä tiimi. Koskelan Konepojat Oy:n Rauli (edessä vas.) ja Jarno Koskelan sekä Ilolan maatalousyhtymän Tarmo (takana vas.), Anne, Jenna ja Tommi Ilolan yhteistyö nurmenviljelyssä sujuu mainiosti. Tuloksena on yleensä yli 10 000 kilon kuiva-ainesato hehtaarilta. Kuva: Markku Pulkkinen

Talvi viivytteli tuloaan myös Pohjois-Pohjanmaan Reisjärvellä. Tammikuun lopulla navetan vieressä olevalla nurmikentällä pystyi vaivatta potkimaan palloa. Peliareena oli mukavan pehmeä, sillä kesän kolmannessa korjuussa kyseinen nurmi niitettiin 12 sentin korkeuteen.

”Halusimme kokeilla, miten sängen jättäminen pidemmäksi vaikuttaa nurmen kasvuun ja talvehtimiseen. Todennäköisesti pitkä sänki pitää kasvuston ilmavampana ja talvehtiminen on varmempaa. Tänä talvena asia ei välttämättä selviä, koska lunta ei näytä tulevan”, Tarmo Ilola pohtii.

”Korkeamman niiton ansioista kahdesta korjuusta kertyi niin paljon rehua, ettemme tarvinneet kovin suurta kolmatta satoa. Panostimme mieluummin laatuun. Uskon, että ensi kesänäkin niitämme ainakin osan lohkoista korkeampaan sänkeen.”

Idea kokeiluun ja muuhunkin nurmiviljelyn kehittämiseen on tullut osittain sen ansiosta, että Valio Artturi® -korjuuaikanäytteet otetaan Ilolan pelloilta. Navetan nurkalla on Valion ja Yaran nurmipilotin kautta tilalle saatu sääasema, josta voi seurata tarkasti kasvukauden lämpösummaa. Osuuskunta Pohjolan Maidon Valio Artturi® -asiantuntija Jari Korva kannusti niittokorkeuskokeiluun.

”Sängen jättämisestä normaalia korkeammaksi on tutkimusten mukaan, ja maalaisjärjelläkin ajatellen, monia hyötyjä. Kun nurmen jättää pidemmäksi, se lähtee nopeammin uuteen kasvuun. Tämä on ymmärrettävää, koska yhteyttäminen tapahtuu kasvin vihreissä osissa. Nurmi kestää myös hieman paremmin kuivuutta. Nopea kasvuunlähtö on myös etu hiilensidonnan kannalta”, Korva perustelee.

”Toisessa ja kolmannessa korjuussa kannattaa jättää heinän juuressa oleva kuivunut osa korjaamatta, sillä kuivuneessa osassa ei ole juurikaan ravitsemuksellisia arvoja. Rehun maittavuuskin paranee. Korkeampi niitto vähentää myös vaaraa maan joutumisesta rehuun.”

Ainoana huonona puolena nurmineuvoja pitää sadon määrän pienoista putoamista. Sadon parempi laatu korvaa kuitenkin pienemmän määrän.

Ilolan tilalle tuli Valion ja Yaran yhteisen nurmipilotti-hankkeen kautta sääasema, josta saa paljon hyödyllistä tietoa myös nurmenviljelyn tueksi. Sääaseman takana näkyvä lypsyasemapihatto on valmistunut vuonna 2012. Navetan vieressä on 20 hehtaarin hyväkasvuinen nurmilohko.

Ilolan maatalousyhtymän tärkeä kumppani nurmenviljelyssä on urakointiyritys Koskelan Konepojat Oy, joka hoitaa koko 110 hehtaarin nurmialan niitot. Yhteistyö alkoi jo edellisen sukupolven aikana ja jatkuu edelleen.

Tarmo Ilola kysyi urakoitsijoilta, onnistuisiko niitto 12–13 sentin korkeuteen, ja he lupasivat sen onnistuvan.

”Niittomurskain kulkee korkeammassa niitossa hieman nokka pystyssä, mutta jälki on silti hyvää. Lakopaikoissa saattaa jäädä pieni osa nurmesta korjaamatta, koska terät eivät nosta kaikkia heinänvarsia ylös”, Jarno Koskela kuvailee.

Koneyrittäjät kertovat käyvänsä mielellään Ilolassa niittohommissa.

”Tänne on aina mukava tulla, sillä lohkot ovat isoja ja pellot tasaisia, eikä kiviä ole. Täällä ei ole tainnut mennä yhtään terälappua näiden vuosien aikana”, Rauli Koskela kiittelee.

Tarmo, Anne, Tommi ja Ira-Christa Ilolan omistamassa maatalousyhtymässä on aina satsattu nurmiviljelyyn.

Pelloilta korjataan rehu 160 lehmän navettaan ja 200 sonnin kasvattamoon. Nurmen viljelyn onnistumisessa auttavat myös hyvät maat. Osa pelloista on vanhaa järvenpohjaa. Muillakin lohkoilla maata on pidetty hyvin ja rakenne on säilynyt tuottavana. Traktoreilla ja noukinvaunuilla kuljetaan vain tiettyjä ajouria pitkin.

Hyvä nurmen kasvu alkaa huolellisesta kylvöstä. Timotei-nurminata-ruokonataseos kylvetään erikseen ohra-kaura-vehnäsuojaviljan jälkeen hajakylvönä rikkaäkeellä, jossa on ilmanpaineella toimiva piensiementen kylvölaite. Suojavilja korjataan ajosilppurilla kokoviljasäilörehuksi.

”Haraamme ja täydennyskylvämme nurmet kymmenen kilon siemenmäärällä joka kevät. Lannoituksessa ei säästellä, vaan ravinteita annetaan ympäristökorvauksen maksimitasojen mukaan. Levityksen tasaisuuden varmistamme käyttämällä ajo-opastinta ja levittimen lohkoautomatiikkaa. Ajamme lohkon ensin läpi reunoja myöten ja syötämme lannoitteiden määrät levittimeen. Sen jälkeen kone huolehtii oikeasta levitysmäärästä”, Tarmo Ilola kuvailee.

Säilörehun korjuu tapahtuu korjuuaikapalvelun antamien tulosten perusteella optimaaliseen aikaan. Säilöntään käytetään happoa. Tilan noukinvaunu on jo 15 vuotta vanha, mutta huolellisten pesujen ansiosta happo ei ole sitä juurikaan kuluttanut eikä vaihtotarvetta ole.

Säilörehunurmen kolmas korjuu tapahtui 18. syyskuuta. Silloin nurmi niitettiin 12 sentin korkeuteen. Korkeammalla niitolla kolmannesta sadosta saatiin erittäin hyvälaatuinen, ja samalla varmistettiin nurmen talvehtimista. Kuva: Jari Korva

Tila on saanut huolellisesta nurmen viljelystä myös tunnustusta, sillä se sijoittui muutama vuosi sitten Yaran nurmisatokilpailussa kolmanneksi. Sato oli yhdellä valitulla lohkolla 11 995 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta.

Satotavoitteena on joka vuosi 10 000 kiloa hehtaarilta, mikä yleensä saavutetaankin. Viime vuonna rehua tuli hieman yli tavoitteen. Nurmista kerätään sato yleensä neljänä, joskus viitenä, vuonna.

Nurmiviljelyn tulosten seuraamiseksi tilalle hankittiin yliajettava vaaka jo kuusi vuotta sitten. Osa rehukuormista ajetaan vaa’an yli, jolloin saadaan selville tarkat lohkokohtaiset satomäärät.

”Vaaka on ollut hyvä hankinta. Sitä käytetään myös tuoreena ostettavien viljojen punnitsemiseen.”

Ilolan väen rehuinnostus ei suinkaan lopu nurmeen, sillä tilalla on viljelty neljänä vuonna maissia. Kiinnostus maissin viljelyyn syntyi keskusteluissa naapuritilan kanssa. Tilat ovat yhdessä hankkineet maissin kylvökoneen, joka kylvämisen lisäksi levittää maavaikutteisen rikkakasviaineen ja katekalvon.

”Viime vuonna korjattu seitsemän tonnin hehtaarisato oli maissin viljelyhistorian huonoin, sillä alkukesän pakkaset vioittivat kasvustoa. Edellisenä vuonna saimme maissista 13 tonnin sadon. Urakoitsija hoitaa maissin korjuun ajosilppurilla syys-lokakuun vaihteessa”, Tarmo Ilola kertoo.

Maissisäilörehun tuotantokustannus on nurmisäilörehua suurempi, mutta maittavuus eläimille on erinomainen. Viime kesän maissiala oli 17 hehtaaria.

Yhtymän yrittäjänelikon yhteistyö toimii mainiosti navetan sisälläkin. 160 lehmää tuottavat asemalypsyssä lähes 11 000 kilon energiakorjatun keskituotoksen.

”Jalostuksessa keskitymme tällä hetkellä lehmien kestävyyden lisäksi tuotokseen ja maidon virtausnopeuteen. Melkein puolet siemennyksistä tehdään liharoduilla”, Anne Ilola kertoo.

Ensi kesäkuussa Ilolan nurmet joutuvat kovalle koetukselle, kun niitä tallaa 80 000 ihmistä: maatalousyhtymä on vuokrannut 40 hehtaaria neljännen vuoden nurmiaan lestadiolaisten Suviseuroille.

”Korjaamme neljännen vuoden nurmista vain ensimmäisen sadon. Tiheät nurmet kestävät takuulla tallaamista, vaikka vähän sataisikin. Syksyllä lohkot joka tapauksessa kynnetään. Lasten mielestä parasta Suviseuroissa on se, että saamme lähikaupan viikoksi ihan naapuriin”, Ilolat nauravat.