Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Koneklinikka icon

Koneklinikka

Yli kaksikymmentä vuotta pohjoismaista automaattilypsyä

Pohjoismaissa automaattilypsyä aloiteltiin Tanskassa vuonna 1997, Ruotsissa 1998, Islannissa 1999 ja Norjassa ja Suomessa vuonna 2000 eli hyvinkin samoihin aikoihin.

Pohjoismaissa automaattilypsyn osuus on kasvanut lähes jatkuvasti kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa, jossa AMS-maidon osuus oli korkeimmillaan vuonna 2010 ollen noin 27,5 %. Viime vuoden lopussa AMS-maidon osuus Tanskassa oli 23,5 %.

Suomessa lypsyrobotilla lypsetyn maidon osuus on kasvanut kaikkein tasaisimmin vuodesta toiseen. Viime vuoden lopussa osuus oli 41,3 %. AMS-maidon osuus on suurin Norjassa, lähes 60 % (57,2 %). Myös Islannissa osuus on yli 50 %. Ruotsissa osuus on samaa luokkaa kuin Suomessa. Kehitys näkyy kaaviossa 1.

Automaattilypsyn osuus maitomääristä Pohjoismaissa vuosina 2005–2019.

Tanskan muista Pohjoismaista poikkeava AMS-maidon osuus ei ole ainoa asia, jossa Tanska eroaa muista Pohjoismaista. Tanskassa keskimääräinen karjakoko oli vuoden 2019 lopussa 202 lehmää/karja, ja keskimäärin automaattilypsytilat olivat hieman pienempiä tiloja, toki näidenkin keskilehmäluku oli 182. Ruotsissa AMS-tilojen keskilehmäluku oli suunnilleen sama kuin kaikkien tilojen keskilehmäluku. Muissa Pohjoismaissa automaattilypsytilat olivatkin sitten keskimääräisiä tiloja suurempia. Katso tarkemmin kaavio 2.

Keskilehmäluvut lypsyjärjestelmätyypeittäin Pohjoismaissa 2019

Automaattilypsytilojen kokoluokkaerot näkyvät myös siinä, kuinka monta lypsypaikkaa AMS-tiloilla on keskimäärin. Tanskassa automaattilypsypaikkoja on 3,1 per tila ja Norjassa vastaava luku on 1,1. Maakohtaiset tiedot on esitetty taulukossa 1.

Keskimääräiset lypsypaikat per AMS -tila eri Pohjoismaissa.

Huolimatta suurista tuotanto-olosuhteiden eroista Pohjoismaiden välillä, maille on yhteistä se, että merkittävä osuus maidosta tulee automaattilypsytiloilta. Maidon laatutekijöihin, kuten solu- ja bakteeripitoisuuksin ja vapaisiin rasvahappoihin (FFA), on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pohjoismaisella eri osaamisalueiden välisellä yhteistyöllä sekä tutkimustiedon ja kokemusten vaihdolla on nyt suurempi merkitys kuin koskaan aikaisemmin.

Pohjoismaisilla meijereillä ja neuvontaorganisaatioilla on yhteistyöverkosto, jonka nimi on NMSM (Nordiske Mejeriorganisationers Samarbejdsudvalg for Mælkekvalitetsarbejde eli Pohjoismaissa meijeri-järjestöjen maidon laatutyöryhmä). NMSM:n yksi työryhmistä keskittyy lypsyyn ja maidonkäsittelyn tekniikkaan. Tämä työryhmä mm. kerää vuosittaiset lypsyrobottitilastot. Tilaston systemaattinen kokoaminen aloitettiin vuonna 2005, ja sitä päivitetään edelleenkin.