Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Pellot yhtenäisiksi ja lähelle

Kun peltolohkoja järjestellään uudelleen fiksusti, ristiin rastiin ajaminen vähenee ja säästyy aikaa, rahaa ja ympäristöä.

Juho ja Hanna Nivalan omistamalla Kukkulan tilalla Sievissä pellot alkavat tätä nykyä ihan navetan takaa.

Näin ei aina ole ollut, mutta Sievissä tehdyt tilusjärjestelyt helpottivat maitotilan arkea melkoisesti. Tilakeskuksen välittömään läheisyyteen saatiin 100 hehtaaria peltoa, ja työskentely tehostui ihan eri tavalla kuin pellon ollessa tilkkuina ympäriinsä.

”Nyt liete voidaan levittää traktorin perässä vetoletkulevittimellä suoraan navetan takaa, eikä tarvitse ajaa lietekärryjä teitä pitkin tai tiivistää peltoa painavilla lietekoneilla”, Juho Nivala kertoo tyytyväisenä.

Tilusjärjestelyillä haetaan kustannussäästöjä. Sillä on myös tutkittuja vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja ilmastopäästöihin. Kukkulan tilalla maantiellä ajaminen raskaan kaluston kanssa väheni vuodessa noin 2 800 kilometriä.

”Se on sama matka kuin Sievistä Pariisiin – traktorilla. Tämä aika ja raha säästyy meiltä kiireisimmän sesongin aikana. Lisäksi ilmastopäästöt ja liikenneriskit vähenevät, mistä on hyötyä laajemmin”, Nivala kertoo tyytyväisenä.

Tilusjärjestelyissä ojia tukitaan ja uusia tehdään sekä viljelysteitä rakennetaan. Yksi erityisen hyvä puoli on peruskuivatuksen kunnostaminen: ei auta, vaikka salaojat olisivat miten hyvässä kunnossa, jos vettä ei saada johdettua pois.

Kuivatus ja viljelystiet saatiin kuntoon koko alueella.

”Meidänkin tilusjärjestelyalueellamme ojat mitattiin, suunniteltiin ja kaivettiin nykytekniikkaa hyödyntäen, jolloin vesitalous saadaan kuntoon joka paikassa. Samalla vanhat ojitusyhteisöt herätettiin henkiin”, Nivala selittää.

Sievissä peltomaisema näyttää tilusjärjestelyiden jälkeen selkeältä ja yhtenäiseltä: on isot lohkot, hyvät tiet ja peruskuivatus kunnossa. Kuva: Kukkulan tilan arkisto

 

Tilat ovat vuosikymmenten saatossa pirstaloituneet maatalouden rajun rakennemuutoksen seurauksena ja myös siksi, että tilojen peltoja on pilkottu usealle perilliselle yhtäläisiin osiin.

”Tiloja laajennetaan ostamalla ja vuokraamalla peltolohkoja sieltä, mistä saadaan. Se on johtanut kiinteistörakenteen pirstaloitumiseen”, kuvailee maanmittausinsinööri Juha Patana Maanmittauslaitokselta.

Tilusjärjestelyt etenevät Maanmittauslaitoksen, maanomistajien ja maatalousyrittäjien yhteisenä projektina.

”Etenkin nuoria aktiivisia maa-tilayrittäjiä kiinnostaa maatilan kehittäminen, ja he innostuvat mukaan. Jäädyttelijät ja peltonsa vuokranneet eivät ole niin kiinnostuneita, mutta kannattaisi olla, sillä kyse on myös oman peltopääoman kunnossa pitämisestä ja arvosta huolehtimisesta”, Patana huomauttaa.

Tilusjärjestelyissä etsitään ratkaisua, joka hyödyttäisi kaikkia. Kompromissejakin tarvitaan.

”Kukkula on kotieläintila, mikä tarkoittaa, että meillä liikutellaan isoja massoja, sillä lietelantaa viedään pelloille noin 40–50 tonnia per hehtaari ja nurmirehua tuodaan saman verran takaisin. Meille oli tärkeää saada pellot lähelle. Maalaji taas ei ollut meille kynnyskysymys, kuten kasvinviljelytilalle voi olla, eli siitä olimme valmiita tinkimään”, Nivala kertoo.

Kukkulan tilalla lietettä levitetään vetoletkulla reilun kilometrin päässä tilakeskuksesta. Navetta näkyy taustalla vasemmalla, eli letku tulee sieltä asti. Kuva: Kukkulan tilan arkisto

 

Valtion budjetissa on ensi vuodelle varattu tilusjärjestelyihin 2,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksella pelloille voidaan tehdä esimerkiksi kuivatusverkon ja viljelystieverkon parannuksia.

Alkuselvitys ja uuden tilussijoituksen suunnittelu on maanomistajille ilmaista. Maanomistajien maksettavaksi jäävät toteuttamisen toimituskustannukset. Maatilayrittäjät maksavat tilusjärjestelyistä saadun hyödyn mukaan.

”Tämä oli meidän tilallamme toiseksi isoin investointi navetan rakentamisen jälkeen. Kustannuksia tulee siitä, kun salaojitetaan ja kunnostetaan peltoa. Uskon kuitenkin, että investoinnit maksavat itsensä takaisin nopeasti”, Juho Nivala sanoo.

Valtio ostaa tilusjärjestelyalueella peltoja vapaaehtoisilla kaupoilla. Valtion hankkimilla mailla parannetaan peltotilusrakennetta ja osa voidaan jakaa aktiiviviljelijöille lisämaana käyvän hinnan mukaista korvausta vastaan. Peltolohkojen suurenemisesta ja kulkumatkojen lyhenemisestä kustannussäästöinä saatava hyöty on pysyvää.

Tilusjärjestelyitä on tehty eniten Länsirannikolla Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Toiminta on levinnyt aina Tornionjokilaaksoon asti ja myös Etelä-Suomeen. Itäisin tilusjärjestelyalue sijaitsee itärajalla Tohmajärven Värtsilässä.

Teksti: Susanna Cygnel