Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Palmian Erika Korpelainen (vasemmalta), Valion Tuomas Sorri, Palmian Nina Rokkila ja Valion Anneli Heikkinen vierailivat Päivi Pakaraisen ja Erno Rastilan maitotilalla kesäkuussa. Kuva: Maria Miklas

Parhaat raaka-aineet tulevat läheltä

Ruokapalveluita tuottavalle Palmialle elintarvikkeiden kotimaisuus ja puhtaus ovat tärkeimpiä arvoja, ja siksi Valio on sen pitkäaikainen kumppani. Valiolaisella maitotilalla tiedetään, miten parasta maitoa tuotetaan vastuullisesti.

Lammilaisessa navetassa vietetään leppeää kesäpäivää. Tuulen-vire käy mukavasti avoimista ovista ja tuuletusikkunoista reilun 60 lypsävän avaraan tilaan. Olo ei käy tukalaksi, vaikka pihalla on yli 20 asetta lämmintä.

Osa eläimistä odottaa pääsyä lypsyrobotille. Pihaton puolella on tällä hetkellä 12 umpilehmää, jotka pysyvät varjossa sisällä eivätkä tohdi lähteä aurinkoiselle laitumelle, vaikka voisivat.

Yksi lehmä lepäilee poikimiskarsinassa päivän ikäisen vasikan kanssa. Kymmenkunta vasikkaa on jo siirretty vasikkalan puolelle odottamaan kasvamista.

Juho on tottunut touhuamaan lehmien kanssa. Iso Erno Rastila houkutteli lehmät niitylle.

Päivi Pakarainen ja Erno Rastila ovat tyytyväisiä tähän siistiin ja ilmavaan navettaansa, joka rakennettiin viisi vuotta sitten. Lypsyrobotti on vähentänyt työn fyysistä raskautta verrattuna entiseen lypsyasemaan.

Hyvät elinolot heijastuvat tilan keskituotoksessa, joka on 11 000 litraa lehmää kohden. Tankkiauto hakee joka toinen päivä tilalta 4 000 litraa maitoa.

 

Tänään navettaan on saapunut innostuneita ja tärkeitä vieraita, sillä juuri nyt lehmiä rapsuttelevat toimitusjohtaja Nina Rokkila ja maitotuotteiden hankinnasta vastaava Erika Korpelainen Palmiasta.

Palmia on Valion pitkäaikainen kumppani ruuan tarjoamisessa julkisella puolella. Kaikki Palmian maitotuotteet – yhteensä noin 200 nimikettä – hankitaan Valiolta.

”Rasvaton maito on ykkönen, kevytmaito kakkonen ja maitojuoma kolmonen”, Korpelainen listaa.

Palmian liikevaihdosta kolmannes tulee ravintola- ja ruokapalveluista, jossa tehdään aterioita kaiken ikäisille asiakkaille muun muassa kouluissa, päiväkodeissa, vastaanottokeskuksissa, hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja lounasravintoloissa Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueella.

Kaikki Palmian maitotuotteet tulevat Valiolta.

”Etenkin koulujen osuus asiakkaistamme on kasvanut viime vuosina voimakkaasti”, Rokkila kertoo.

Palmialle kotimaisuus on olennainen osa toimintaa, ja se käyttää mahdollisuuksien mukaan aina Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Mitä lähempää ruoka tulee ja mitä tarkemmin alkuperä voidaan jäljittää, sitä parempi.

”Olemme kotimaisuudesta todella ylpeitä ja pidämme sitä todellisena kilpailuetuna”, Rokkila kertoo. ”Kuluttajatkin, esimerkiksi koululaisten vanhemmat, ovat yhä enemmän tietoisia ja vaativat kotimaisuutta sekä vastuullisuutta.”

Nina Rokkila ihailee elämäntapaa, jossa ruuat hankitaan omilta pelloilta, metsistä ja järvistä, ja pitää sitä kaikkein hiilineutraalimpana. Kotimaiset laadukkaat maitotuotteet ovat hänen mielestään terveellisen ruokavalion kulmakiviä ja sama pätee muuhunkin ravintoon.

”Kunnon perusruoka hyvistä kotimaisista raaka-aineista ilman mitään hömpötyksiä on kaikkein parasta ja terveellisintä”, Rokkila sanoo.

Palmian toimitusjohtaja Nina Rokkila ja Valion kaupallinen johtaja Tuomas Sorri tutustuvat Pakaraisen maitotilaan.

Maitotilayrittäjät Päivi Pakarainen ja Erno Rastilakin ihmettelevät, miten kotimaassa vastuullisesti tuotettu maito on otettu niin tiukasti tarkastelun alle ilmastomuutoskeskustelussa, mutta muualta tuodaan surutta elintarvikkeita, joiden alkuperästä ei ole välttämättä tietoa ja kokonaisympäristövaikutukset ovat kyseenalaisia.

”Esimerkiksi maito- ja lihatuotteita korvaava soija ei tule viereiseltä pellolta, vaan se lennätetään jostain toiselta puolelta maailmaa. Sitä ei aina ajatella ja muisteta ilmastokeskustelussa”, he kummastelevat.

 

Vastuullisuusasiat otetaan sekä Palmiassa että Valiolla erittäin vakavasti, ja ne ohjaavat molempien toimintaa.

”Valion maitotiloista peräti 93 prosenttia on vastuullisuuslisän piirissä, kuten Pakaraisen tila, ja vuonna 2020 toivon mukaan kaikki tilat täyttävät vastuullisuuslisän kriteeristön, joka on tiukempi kuin mitä lainsäädäntö määrää”, kertoo kaupallinen johtaja Tuomas Sorri, joka vastaa Valion Food service- ja teollisuusmyynnistä.

”Vastuullisuusasiat, esimerkiksi lehmien kuuluminen nautojen terveydenhuoltorekisteri Nasevaan, ovat nykyään usein kriteeristönä isommissa kilpailutuksissa.”

Useilla valiolaisilla tiloilla vastuullisuuslisän maksun edellytykset ovat täyttyneet jo ennen lisän tuloa vuonna 2018.

”Vasikat on meillä aina nupoutettu kivunlievityksessä ja eläinlääkäri on käynyt säännöllisesti.
Antibioottia käytetään vain tarpeeseen, joka arvioidaan maitonäytteistä”, Pakarainen ja Rastila miettivät.

Maitotilayrittäjä Päivi Pakarainen on ylpeä siitä, että hänen tilallaan tuote-taan maitoa vastuullisesti.

”Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta saman verran kuin niitä syntyy maidon matkalla tilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkauksissa”, Sorri kertoo.

Kumppanit, kuten Palmiakin, voivat ottaa tästä tavoitteesta hyödyn irti esimerkiksi kilpailutuksissa, koska hiilineutraalius on myös julkisella sektorilla tulevaisuuden kilpailuvaltti.

”Pellot pidetään kasvipeitteisinä ja niiltä otetaan maksimaalinen sato”, Erno Rastila kertoo
yhdestä maitotilallisen keinosta lisätä hiilensidontaa.

 

Hävikin minimoiminen on Palmian toiminnassa merkittävä osa vastuullisuusajattelua. Henki-löstöravintoloissa on jo otettu yhdeksi keinoksi ylijääneiden annosten myynti kotiin.

Kouluruokailussa hävikin minimointi voi olla haastavaa, sillä tietty määrä annoksia pitää tuottaa, että kaikille varmasti riittää, mutta mitään varmuutta ei ole, etteikö ruokaa jäisi yli: koululaiset syövät välillä innokkaasti ja välillä eivät.

Valiolla hävikin pienentäminen kuuluu tiiviisti jokapäiväiseen, vastuulliseen toimintaan. Tehtailla hävikkiä vähennetään tehokkaalla tuotannon prosessisuunnittelulla ja seurannalla.

Ruuan maittavuuteen kiinnitetään Palmiassa huomiota, mutta myös ravintosuositusten tarkka seuraaminen on tärkeää. Asiakkaat pääsevät vaikuttamaan kyselyissä ruokalajeihin ja esimerkiksi toiveruokapäiviä on kouluissa säännöllisesti.

”Makutottumuksissa on selviä paikkakuntakohtaisia eroa. Yleispiirteenä voisi sanoa, että maaseudulla kaikki ruoka maittaa hienosti, mutta kaupunkien kouluissa ruuan menekkiä voi olla
vaikea arvioida ja makutottumuksia on hyvin moninaisia”, Rokkila selittää.

Kouluruokailuihin liittyy kuitenkin valtava potentiaali, joka Palmiassa halutaan hyödyntää.

”Meillä on arvokas mahdollisuus kasvattaa tulevaisuuden vastuullisia kuluttajia. Nykynuoret alkavat olla yhä tiedostavampia kuluttajia ja vastuullisuuspyrkimyksillämme on kuulijoita ja vastaanottajia. Asenneilmapiirin muutos on selvästi meneillään”, Rokkila toteaa.

 

Palmian vastuullisuus ruuassa

Palmia Oy on Helsingin kaupungin omistama palveluyhtiö. Se tuottaa ruoka-, kiinteistö-, siivous- ja turvallisuuspalveluja julkisille toimijoille, yrityksille ja yhteisöille Etelä-Suomessa. Palmia toimii mm. toimistotiloissa, lounasravintoloissa, juhlatiloissa, yleisötapahtumissa, liikennevälineissä, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.

Teksti: Susanna Cygnel Kuvat: Maria Miklas