Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Tavataan Valiolla icon

Tavataan Valiolla

Maidonkulutus kasvaa kehittyvissä maissa

Maiden omavaraisuus nousee, mutta myös tuonti lisääntyy. Kehittyvissä maissa maito kulutetaan paikallisesti.

Globaalisti maidontuotanto jatkaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla, arvioi Euroopan komissio maatalouden tulevaisuutta käsittelevässä raportissaan. Vuosittainen kasvu voi olla jopa 15 miljoonaa tonnia ja se tapahtuu pääasiassa kehittyvissä maissa. Aivan omaa luokkaansa tuotannon kasvu on Intiassa ja Pakistanissa, missä lisämaito kulutetaan paikallisesti. Tuotanto kasvaa edelleen myös tärkeimmissä vientimaissa EU:ssa, USA:ssa ja Uudessa-Seelannissa.

Klikkaa graafi suuremmaksi.

Maitotuotteiden kulutus henkilöä kohden kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Globaali vuosikulutus on keskimäärin noin 115 kiloa erilaisia maitotuotteita henkilöä kohden maidoksi muunnettuna. Vaihteluväli on valtava. Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa keskimääräinen kulutus on noin 220–280 kiloa henkilöä kohden, kun Aasiassa ja varsinkin Afrikassa jäädään reilusti alle 100 kilon. Keskimääräisen kulutuksen kehityksen lisäksi myös maailman väkimäärä kasvaa, joten maitotuotteiden kokonaiskysyntä kehittyy suotuisasti. Kulutuksen arvioidaan kasvavan erityisesti kehittyvissä maissa väestönkasvun, elintason nousun ja kaupungistumisen myötä.

Vaikka maidontuotanto kehittyvissä maissa kasvaakin voimakkaasti ja omavaraisuusaste paranee, sekä raaka-aineiksi tarkoitettujen maitotuotteiden että kuluttajatuotteiden tuonti lisääntyy. Kuluttajatuotteissa painottuvat erityisesti erityisruokavaliovalmisteet, länsimaiseen ruoka-valioon kuuluvat maitovalmisteet sekä elämäntapatuotteet.

Klikkaa graafi suuremmaksi.

 

Maitotuotteiden maailmanmarkkinoita hallitsevat kolme suurta: EU, Uusi-Seelanti ja USA. Vaikka esimerkiksi maitojauheiden vienti Etelä-Amerikasta kasvaa, ei osuuksissa ole tapahtumassa suuria muutoksia. EU on kuluvalla vuosikymmenellä suurin viejä, ja vienti kasvaa parin prosentin vuosittaisella vauhdilla. Erityisen suuri osuus EU:lla on juustojen maailmankaupasta ja myös viennin arvosta. Juustojen rinnalla syntyviä herajauheita viedään myös merkittävästi. Rasvaisen maitojauheen markkinajohtaja on Uusi-Seelanti ja asema vahvistuu entisestään, kun lähestytään vuotta 2030. EU:n vaatimaton osuus rasvaisen maitojauheen viennissä supistuu entisestään. Rasvattoman maitojauheen viennissä EU säilyttänee noin 30 prosentin osuutensa USA:n kasvattaessa osuuttaan EU:n rinnalle.

Maitotuotteiden kysyntä ei koronavuonna kärsinyt niin paljon kuin alkuvaiheessa pelättiin. Maitotuotteiden hinnat reagoivat keväällä 2020 voimakkaasti alaspäin ja se näkyi myös eri EU-maiden tuottajahinnoissa. Suomessa maidon tuottajahinta pysyi vakaana, minkä vuoksi ero EU:n keskimääräiseen maidon tuottajahintaan kasvoi. Loppuvuodesta tuottajahinnat EU:ssa vahvistuivat, mutta muutama iso eurooppalainen osuuskunta on jälleen ilmoittanut uusista tuottajahinnan laskuista.

Vuoden 2021 alussa markkinahintojen kehitys on ollut kohtuullista. Kansainvälisessä huutokaupassa (GDT) hinnat ovat vahvistuneet syksystä saakka. Kuitenkin vain voin hinta on korkeampi ja maitojauheiden hinnat suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Sen sijaan EU:ssa voin ja rasvattoman maitojauheen hinnat ovat toistaiseksi vielä viimevuotisten hintojen alapuolella.

Klikkaa graafi suuremmaksi.