Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

Kuva: Karhusten kotialbumi ja 123RF

Laatumaitoa kolmannessa polvessa

Karhulan tilalla on tuotettu parhaaseen E-luokkaan kuuluvaa maitoa jo vuodesta 1969. Tilan pitkäjänteinen työ palkitaan kultamitalIlla toistamiseen.


Walter Ehrströmin säätiön kultainen mitali myönnetään 50:n tai 25 vuoden ajan yhtäjaksoisesti tuotetusta E-luokkaisesta eli parhaan laatuluokan maidosta. Tänä vuonna kolme tilaa saa tuplakultamitalin 50:n yhtäjaksoisen tuotantovuoden jälkeen. Heidän joukossaan ovat Karhulan tilan Timo ja Tuula Karhunen.

”Onhan se hieno asia, että tilalla on onnistuttu tuottamaan laadukasta maitoa jo puoli vuosisataa. Siinä
kerkeää tapahtumaan monenlaista. Maidon laadulla on merkitystä jo jatkojalostuksenkin kannalta. Emme voi kuitenkaan kokonaan ottaa kunniaa, koska lypsyhommaa tehdään Karhulassa jo kolmannessa polvessa”, Timo Karhunen muistuttaa.

 

Timo ja Tuula alkoivat pyörittää tilaa vuonna 2002. Sitä ennen yrittäjinä toimivat Timon vanhemmat Pekka ja Sinikka Karhunen, jotka ottivat vastaan edellisen 25-vuotiskultamitalin. Heille tila oli siirtynyt Timon isovanhemmilta Einari ja Hilda Karhuselta.

Timo on kasvanut maitotilalla ja ollut tilan töissä siitä asti, kun mukana pysyi. Tuulalla ei ollut aiempaa kokemusta maitotilan arjesta, joten paljon on opittu matkan varrella.

”Joka päivä sitä oppii edelleen uutta, kun maitotilan hoitamiseen ja johtamiseen liittyy niin monenlaista
tekemistä. Vaikka tässä työssä jatkuvat omat toistuvat rutiininsa, jokainen päivä on kuitenkin erilainen. Olen tykännyt myös siitä, että asioita voi tehdä omassa järjestyksessä päivätyötä vapaammin”, Tuula kertoo työn hyvistä puolista.

”Työssä jaksamista on auttanut, että lomittaja on saatu helposti ja on päästy irtaantumaan tilan töistä harrastusten pariin. Iso kiitos lomittajille huolellisuudesta ja hyvin tehdystä työstä!”


ELT Walter Ehrström oli maitohygienian uranuurtaja. Hän työskenteli Helsingin kaupungineläinlääkärinä vuosina 1918–1954 ja väitteli maitohygienian alalta tohtoriksi Saksan Leipzigissä vuonna 1920.

Hänen aikanaan, noin sata vuotta sitten, maidon laatu oli keskimäärin huomattavasti heikompaa kuin nykyisin. Kun Karhulan tila perustettiin, tilanne oli jo varsin hyvä, mutta paljon on vuosien varrella muuttunutkin.

”Näytteenotto oli tärkeä osa turvallista maidontuotantoa jo silloin, kun isä ja äiti olivat yrittäjinä. Näytteitä otettiin, mutta tietysti esimerkiksi tuloksia jouduttiin kirjepostissa odottamaan pidempään. Siinä saattoi viikkokin mennä. Nykyään tulokset saa yleensä jo seuraavana päivänä”, Timo pohtii.

Näytteenottoon ja saatuihin tuloksiin ja niiden toimitusaikoihin Karhuset ovat olleet tyytyväisiä.

”Meidän yrittäjäaikanamme maidon laatu on ollut hyvä oikeastaan koko Suomessa. Näytteenotto toimii hienosti, ja näin pystytään reagoimaan nopeasti. Siitähän sitä tietää, mitä tankkiin menee”, Karhuset kertovat.

”Pari kömmähdystä on vuosien varrella meillekin sattunut, mutta onneksi ne on huomattu riittävän ajoissa ennen maidonkeräilyä, eikä vahinkoa ole päässyt tapahtumaan. Meillä Valman hälytysarvot on pidetty minimissä, jolloin heti huomataan poikkeukset maidon solu- ja bakteeritasoissa.”

Tiloilla tehdään paljon työtä maidon laadun eteen.

”Onhan sillä merkitystä elintarviketurvallisuuden ja jatkojalostuksenkin kannalta. Täällä Kuopion seudulla valtaosa raakamaidosta menee juustonvalmistukseen, ja ilman laadukasta maitoa ei synny laadukasta juustoa”, Timo sanoo.


Karhulan tilalla laadukkaan maidon tuottamisessa on onnistuttu huolellisella perustekemisellä.

”Meillä kun on 35 lypsävän lehmän parsinavetta, niin lypsäjän rooli korostuu. Siinä täytyy lypsäjän pitää silmät auki ja ajatus mukana, vaikka työ sinänsä onkin yksinkertaista. Esimerkiksi lypsykoneen huollosta täytyy aina huolehtia ajallaan”, Tuula kertoo.

Karhulan tilalla on käytetty Valion tarjoamaa VaDia-palvelua esimerkiksi tilanteessa, kun jatkettiin maitoputkistoa. Tämän jälkeen haluttiin testata, että kaikki toimii, niin kuin pitää.

Säilörehulla ja rehustuksella on myös iso merkitys. Tilalla oli pitkään käytössä happosäilöntä, mutta viime kesänä siirryttiin pyöröpaalaamiseen ja biologisen säilöntäaineen käyttöön laite- ja käyttäjäystävällisyyden takia. Tähän mennessä Karhuset ovat olleet tyytyväisiä rehun laatuun.

”Ympäristöäkin ajatellen on mukava käyttää luonnollisempia aineita. Happoa käytetään säilönnässä silloin, jos rehu joudutaan korjaamaan kovin märkänä.”

Tilalla on satsattu siihen, että lehmille saataisiin ensiluokkaista rehua.

”Aiemmin säilörehu tehtiin pääasiassa siiloihin ja urakoitsija paalasi vain osan. Nyt kun paalaaminen tehdään itse, pystytään keräämään rehu talteen silloin, kun tarve on ja olosuhteet ovat siihen parhaat. Ei olla tässäkään vieraan varassa.”


Lehmät ovat Karhulan tilalla laitumella keskimäärin toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Nurmet ovat pääasiassa timotei-nurmi-raiheinä-seoksia.

”On hyväkin, että joka puolella pidetään nyt ympäristöasioita esillä. Meillä maitotiloilla on viljelyssä monivuotisia nurmia, jotka sitovat hiiltä.”

Karhuset lähettävät terveisiä Valion suuntaan: ”Olisi hyvä pitää esillä kaikenkokoisia tiloja ja erilaisia toimintamalleja. Pienen tilan maito on yhtä tärkeää kuin useamman robotin tiloilta tuleva.”


Karhulan tila, Juankoski, Kuopio

Yrittäjät
Timo ja Tuula Karhunen

Eläimiä
35 lypsävää, nuorta karjaa 20

Pelto
47 ha peltoa viljelyksessä, viimeiset 3 vuotta kaikki nurmella

Navetta
Parsinavetta, rakennusvuodet 1948, 1977 ja 2004, putkilypsy

Tuotos
9 653 kg EKM, rasvaa 4,45 %, valkuaista 3,61 %


Mitä teille merkitsee, että olette Valion omistajia?

"On hienoa olla omistajana tunnetussa, arvostetussa yrityksessä, joka jalostaa monipuolisia ja turvallisia tuotteita niin Suomeen kuin muuallekin."