Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kryptosporidioosin riskit tietoon

Krypto-hankkeessa selvitetään kryptosporidioosi-tartunnan leviämistä maitotiloilla. Esimerkiksi oman puhelimen käyttö eläintiloissa kasvattaa riskiä.


Cryptosporidium-alkueläin aiheuttaa ihmisille ja eläimille suolistotulehdusta ja ripulia, kryptosporidioosia.

Vasikkaripulia aiheuttava Cryptos-poridium parvum -laji tarttuu ulosteen välityksellä vasikasta ihmiseen, ihmisestä vasikkaan ja ihmisestä toiseen. Vasikoilla C. parvum -ripuli oli aiemmin harvinainen, mutta viime vuosikymmenenä moninkertaistunut. Myös ihmisten kryptosporidioosi on lisääntynyt runsaasti.

Vuosi sitten alkanut yhteistutkimushanke ”Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa” (KRYPTO) on edennyt hyvin. Erityinen kiitos tästä kuuluu lypsykarjatiloille, jotka ovat kiitettävästi halunneet osallistua tutkimukseen.

Hankkeessa selvitetään, mitkä tekijät ja olosuhteet edesauttavat tartunnan leviämistä ja taudinpurkauksen syntymistä tiloilla, sekä tekijöitä, jotka altistavat ihmisiä tartunnoille.


Tiloille tehtävässä kyselytutkimuksessa tarkastellaan muun muassa toimintatapoja, eläinliikennettä, taudinpurkausta edeltäviä tapahtumia tilalla sekä muita karjan sairauksia.

KLIKKAA GRAAFI SUUREMMAKSI

Tapaustiloiksi on mukaan kutsuttu lypsykarjatiloja, joissa on vasikoilla todettu kryptosporidioosia. Kontrollitilat valittiin satunnaisesti sellaisista Valion maitotiloista, joilla ei ollut todettu vasikkaripuliongelmaa viimeisen vuoden aikana. Kontrollikarjoja ilmoittautui nopeasti yli tavoitemäärän, joka oli 150 tilaa.

Ihmisten sairastumista voidaan vähentää, kun alle kuukauden ikäisten vasikoiden sairastuminen saadaan hallintaan ja kryptosporidien ookystien eritys vähenee. Vasikoilla tartuntaketjun katkaiseminen on avainasemassa.


Tilakyselyn tuloksista on jo noussut esiin useita tartunnan leviämistä edesauttavia riskitoimia eläintiloissa, kuten juominen, syöminen, tupakointi ja purukumin tai nuuskan käyttö.

Näissä kaikissa kryptosporidien ookystat voivat joutua suuhun ja tartuttaa ihmisen. Käsienpesussa on puutteita. Navettasuunnittelussa pitää huomioida käsienpesupaikkojen sijoittelu ja riittävyys.

Suurin osa vastaajista kertoi käyttävänsä henkilökohtaista puhelintaan navetassa. Näyttää siltä, että monikaan ei ole tiedostanut puhelimen merkitystä tautiriskissä: hyvin pieni määrä ookystia on riittävä aiheuttamaan taudin. Puhelin kannattaa suojata pussilla, jonka läpi sitä käytetään eläintiloissa.


Erityisesti sairaita vasikoita hoidettaessa ja esimerkiksi karsinoita puhdistettaessa täytyy suojautua.

Hankkeessa on tehty ”Työturvallisuusohje kryptosporidioosin torjuntaan”. Siinä on käytännön ohjeita käsihygieniaan ja henkilökohtaiseen suojautumiseen. Ohjeen voi lukea sekä Työterveyslaitoksen että Ruokaviraston sivuilta.

Hankkeen tulosten perusteella tehdään myöhemmin tarkempi työterveysopas.

Kontrollitiloille lähetettiin näytteenottovälinepaketit helmikuussa. Tavoitteena on selvittää, esiintyykö C. parvum -alkueläintä karjoissa ilman ripulioireita ja mitkä edesauttavat taudin syntyä. Toiveena on, että kaikki kontrollitilat lähettäisivät näytteitä vasikoista.


Krypstosporidioosiin sairastuneiden ihmisten tartuntojen lähteitä selvitettiin lähettämällä kysely kaikille potilaille, joiden tartunta on varmistettu laboratoriossa viime vuoden heinä–joulukuun aikana.

KLIKKAA GRAAFI SUUREMMAKSI

Alustavien tulosten perusteella muun muassa nautakontakti ja sairastunut perheenjäsen olivat kryptosporidioositartunnan riskitekijöitä.

Potilasnäytteiden tulokset viittaavat nautojen merkitykseen riskin kasvattajina: Tällä hetkellä noin 10 näytteessä 300:sta on todettu ihmisen omaa C. hominis -lajia. Suurimmassa osassa aiheuttajana on C. parvum. Analysointia jatketaan alalajityypityksellä ja on kiinnostavaa nähdä, kuinka samanlaisia potilaista ja vasikoista todetut kannat ovat.

Krypto-hanke: Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Eläinten terveys ETT ry, Helsingin yliopisto, Valio Oy ja EU:n lois-tautien vertailulaboratorio, ISS, Italia. Hanketta rahoittaa Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera.
 

Teksti:
Tuulia Embom, hanketutkija, Ruokavirasto, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö
Tiina Autio, johtava asiantuntija, Ruokavirasto, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö