Riitta Brandt
Edunvalvontajohtaja
Valio OyTiina Kanervo
Talousjohtaja
Valio Oy
Hillittyä kasvua Euroopassa
Alkuvuodesta maidontuotanto on kasvanut tärkeimmillä vientialueilla hillitysti, esimerkiksi EU:ssa vain puolisen prosenttia.
Monissa isoissa tuotantomaissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa, tuotanto on supistunut. Puolassa, Belgiassa, Britanniassa ja Tanskassa maitomäärä on jatkanut kasvua. Erityisen voimakasta se on ollut Irlannissa, mutta sielläkin alkaa olla painetta kasvun hillitsemiseen ympäristösyistä.
Uuden-Seelannin vaikutus maailmanmarkkinoilla on samaa suuruusluokkaa kuin EU:n. Muutokset maitomäärässä vaikuttavat siten voimakkaasti tarjontaan ja hintoihin. Maitomäärät putosivat tavallista voimakkaammin maalis-toukokuussa eteläisen pallonpuoliskon siirtyessä kohti talvikautta.
Australiassa 2018–2019-kausi on ollut vaikea ja maitomäärä jää 7–9 prosenttia edellisestä kaudesta.
Alkuvuodesta on kärsitty kuivuudesta ja kuumuudesta, vaikka tosin Pohjois-Australiassa kärsittiin voimakkaista tulvista.
Yhdysvalloissa alkuvuosi on ollut poikkeuksellinen, sillä vuosia jatkunut maidontuotannon kasvu on loppunut. Yksi syy siihen on ollut kauppapolitiikan aiheuttaneet viennin vaikeudet ja maidon heikko hinta.
Loppuvuodelle ennustetaan suotuisampaa kehitystä, sillä kysynnän kasvu tervehdyttää markkinaa ja vientikin kasvaa huolimatta Kiinan sekä Meksikon viennin vaikeuksista.
Valko-Venäjä on nousemassa yhdeksi merkittäväksi viejäksi, ja sen viennistä arviolta 80 prosenttia menee Venäjälle.
Viimeisten vuosien jatkuva maidontuotannon kasvu on myös Valko-Venäjällä kääntynyt negatiiviseksi alkuvuonna 2019.
Voin hinta on laskenut merkittävästi, vaikka maitotuotteiden kysyntä on kasvanut maailmalla ja toisaalta tuotanto on kasvanut maltillisesti. Hinta on lähes puolittunut vuodentakaisesta piikistä täysin odottamattomasti.
Tosin voin hinta on edelleen kohtuullinen, jos sitä vertaa vuosien takaiseen tilanteeseen.
Voin hinta Euroopassa on alempana kuin heinäkuussa 2016, jolloin hinnat alkoivat nousta ennennäkemättömällä tavalla. Voin kalleus on houkutellut elintarvikealan yrityksiä muuttamaan reseptejään ja suosimaan kasvirasvoja.
Markkinaa sekoittaa myös Brexit, mikä ennen maaliskuun eropäivää täytti kylmävarastot Britanniassa. Sama saattaa toistua ennen lokakuun loppua.
Samaan aikaan rasvattoman maitojauheen hinta on vahvistunut, kun markkinoita heikentänyt EU:n interventiovarasto on saatu tyhjennettyä.
Brexit saattaa vaikuttaa myös raakamaidon siirtoihin. Britannia ei ole maidossa tai maitotuotteissa omavarainen. Eron jälkeen siitä tuleekin ehdottomasti EU:ssa tuotettujen juustojen suurin vientikohde.
Irlannin saarella tilanne on kuitenkin toinen.
Pohjois-Irlannista viedään reilut 750 miljoonaa litraa maitoa Irlantiin jalostettavaksi, mikä on kolmannes Pohjois-Irlannissa tuotetusta maidosta.
Maidon vienti on merkittävää myös Tšekeistä suhteutettuna tuotettuun maitomäärään: neljännes raakamaidosta viedään Saksaan. Vaikka Saksa sekä vie että tuo paljon, nettotuonti ei ole kuin pari prosenttia oman maan maidontuotannosta.
Sen sijaan Italiassa ja Belgiassa tuonnilla on Irlannin tavoin huomattava merkitys jalostavalle teollisuudelle: Italiassa tuonnin osuus raakamaidosta on 6 prosenttia ja Belgiassa jopa 19 prosenttia.
Raakamaidon siirtyminen maasta toiseen on sisämarkkinoilla täysin tavallista ja varsinkin monessa maassa toimiville meijeriyrityksille jopa aivan luonnollista.
