Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Juho ja Ville Saarelan tila Vetelissä on yksi pilottikohteista, jonne on asennettu Vaisalan sääasema. Kuva: Saarelan tilan arkisto

Automaatio avuksi nurmentuotantoon

Valion ja Yaran yhteisen Nurmi-pilotin tavoitteena on pienentää ruuantuotannon ympäristövaikutuksia digitalisaation avulla.

Navetoissa alkaa olla monenlaista automaatiota seuraamassa jokaista tapahtumaa lehmien elämässä ja maidontuotannossa. Niiden käyttö tehostaa toimintaa ja parantaa eläinten hyvinvointia; data on käytössä tilan toiminnan kehittämiseen.

Myös peltopuolella hyödynnetään digitekniikkaa: Valion ja Yaran yhteishankkeessa etsitään uudenlaisia tapoja ympäristövaikutusten pienentämiseen ruuantuotannossa.

”Suomen pelloista noin 30 prosenttia on nurmea, joten kun maatalouden ympäristövaikutuksia halutaan vähentää, nurmentuotannossa on mahdollisuuksia”, toteaa Mervi Seppänen Yaralta.

Jotta digitaalista tietotaitoa saadaan tuotua nurmiviljelyyn tarkoituksenmukaisella tavalla, tarvitaan erilaisia tahoja hoitamaan omia osaamisalueitaan.

”Kun on kumppanuuksien rypäs, saavutetaan laajempia ympäristöetuja. Esimerkiksi IBM on Yaran kumppani digitekniikassa ja maailman johtava sääasematoimija Vaisala omalla erikoisalueellaan”, Seppänen kertoo.

Valio tuo Nurmi-pilottiin koko maitoketjuosaamisensa aina nurmen viljelystä lähtien.

Nurmirehun laadun analysoinnissa Valiolla ja valiolaisilla maitotiloilla on pitkät perinteet, koska hyvälaatuinen nurmirehu luo perustan laadukkaalle maidolle. Nurmi-pilotti on osa Valion Kohti hiilineutraalia maitoa 2035 -hanketta, jonka tavoite on maidontuotannon hiilijalanjäljen nollaaminen.

”Nurmisadon määrän mittaamisessa ollaan vasta alkutaipaleella, mutta jos jotain halutaan parantaa, sitä täytyy pystyä mittaamaan. Ja jotta mittaamisesta tulee rutiini, sen täytyy sujua helposti. Haemme ratkaisuja teknologiasta ja digitalisaatiosta”, toteaa kehityspäällikkö Laura Nyholm Valio Alkutuotannosta.

 

Nurmen hehtaarikohtaisen keskisadon on arvioitu Suomessa olevankeskimäärin 5 000 kuiva-ainekiloa.

”Tässä on parantamisen varaa ja jopa tuplaaminenkin on täysin mahdollista. Hyvät nurmisadot, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tehostamisella, kulkevat käsi kädessä nurmien hyvän hiilensidontakyvyn kanssa, ja sitä tässä projektissa tavoitellaan”, Nyholm sanoo.

Nurmi-pilotti on kolmen vuoden hanke, joka on vasta saatu aluilleen. Tähän mennessä 50 valiolaiselle pilottitilalle on toimitettu Vaisalan säähavaintoasemia.

”Tiloilla ratkaistaan nyt tiedonsiirtoon ja tiedon keräämiseen liittyviä haasteita. Kaksi seuraavaa vuotta toteutetaan eli katsotaan viljelijöiden suunnitelmat ja yhdistetään satotietoja muuhun kerättävään tietoon”, Seppänen kuvailee hanketta.

Sääasema muun muassa mittaa ilman lämpötilaa, kosteutta ja painetta sekä tuulen suuntaa ja määrä sekä sadetta. Kuva: Yara

Juho ja Ville Saarelan tila Vetelissä on yksi pilotti-kohteista, jonne on asennettu kuluneen kesän aikana Vaisalan sääasema. Tilalla on viljelyssä 340 hehtaaria, josta nurmella on 180 hehtaaria. Nurmi on puhdasta timoteitä.

”Sääasema mittaa ilman lämpötilaa, kosteutta ja painetta sekä tuulen suuntaa ja määrä sekä sadetta.
Asema laskee viiden päivän sääennustetta eteenpäin. Maa-anturit mittaavat kosteutta ja lämpötilaa 5:n, 15:n ja 25 senttimetrin syvyydessä, mikä on erityisen kiintoisaa. Voimme esimerkiksi seurata, miten routa sulaa ja maalämpö käyttäytyy”, Saarelat kertovat.

”Maan kosteuden seuranta on tänä kesänä kiinnostanut eniten, koska on ollut kuivaa, mutta myös sademäärän ja haihdunnan seuranta on tuntunut tärkeältä. Sääennuste auttaa tekemään suunnitelmia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Asema laskee myös lämpösummaa, mikä on kasvien kannalta olennaista.”

Vielä tänä kesänä hankkeessa ei ole päästy kunnolla käyntiin, koska säähavaintoaseman hyödyntäminen ja automaatio vaativat perehdytystä sekä harjoittelua. Seuraavana kesänä toivotaan jo hyötyjä.

 

Kestävä kasviravitsemus on ollut Yaran tärkeä painopiste 1990-luvulta asti. ”Yhtä investoitua typpikiloa kohden pitäisi saada tuotettua mahdollisimman iso sato. Kun resurssitehokkuus kasvaa, hiilijalanjälki pienenee ja syntyy sekä ekologista että ekonomista kestävyyttä”, Seppänen kuvailee.

Hän on siirtynyt Yaraan yliopistomaailmasta, jossa kestävyysajattelua käsitellään vielä enemmän kuin käytännön maailmassa.

”Kuluttajat tietävät harmillisen vähän siitä, mitä kestävässä viljelyssä on jo saavutettu. Itse uskon, että resurssitehokuutta voidaan parantaa edelleen. Yksi tärkeä osa on myös raaka-aineiden jäljitettävyys, ja siinä digitaalisella kehityksellä on tärkeä osa: tiedettä hyödynnetään siihen, että tuotteen alkuperä voidaan selvittää ja sen kulkua pystytään seuraamaan.”

Tehokas viljely ja ympäristöajattelu eivät ole vastakkaisia asioita. Kestävä tehostaminen voi Seppäsen mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvä sato kannattaa tuottaa pienemmältä alalta resurssitehokkaasti, jolloin tuotanto on myös taloudellisesti kannattavinta. Vapautuvan peltoalan käyttöä voidaan puolestaan suunnitella esimerkiksi pölyttävien hyönteisten ja biodiversiteetin lisäämisen näkökulmasta.

”Teknologian pohjautuvalla satelliittitekniikalla voidaan tarkentaa niitä alueita pellossa, joilla on mahdollista tuottaa hyvää satoa. Siellä kannattaa lannoittaa enemmän ja jättää vähemmän potentiaalisia aloja lannoittamatta.”

Omien peltojen kasvuindeksejä voi katsoa maksutta MyYara-satelliittipalvelussa.


Teksti: Susanna Cygnel