--- title: "Vierihoito tarjoaa onnistuessaan monia etuja vasikan ruuansulatuksen kehitykselle" date: 2024-12-04 author: "Jaakko Linnalaakso" featured_image: "https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/01/rehua_mughal_EDIT.jpg" --- # Vierihoito tarjoaa onnistuessaan monia etuja vasikan ruuansulatuksen kehitykselle # Vierihoito-juttusarja, osa 4: Vierihoito tarjoaa onnistuessaan monia etuja vasikan ruuansulatuksen kehitykselle ![Vasikka.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/01/rehua_mughal_EDIT-800x556.jpg) Pikkuvasikka-ajan tärkein ravinto, maito, tarjoillaan vierihoidossa emästä tai imettäjälehmästä luonnollisessa muodossa ja aina sopivan lämpöisenä. Emää imiessään vasikka saa yleensä runsaasti maitoa, mutta onnistuneessa vierihoidossa emän ja muiden vasikoiden seura myös kannustaa vasikkaa syömään paljon muita rehuja. Näin eläin kasvaa hyvin ja sen ruuansulatuskanava kehittyy nopeasti. Pötsi, verkkomaha ja satakerta eli lehtimaha muodostavat naudan etumahat. Pötsin ja muiden etumahojen tehtävänä on rehun varastointi, sulatus pötsimikrobien avulla sekä ravintoaineiden imeyttäminen verenkiertoon. Pötsissä ja verkkomahassa asuukin elintärkeää väkeä. Nauta tarjoaa pötsimikrobeille ravinnon, veden ja suotuisat eli melkein hapettomat, lämpötilaltaan tasaiset ja happamuudeltaan lähes neutraalit kasvuolot. Kiitokseksi täysihoidosta mikrobit puolestaan tuottavat kasvimateriaalista oman aineenvaihduntansa avulla erilaisia naudalle arvokkaita yhdisteitä, kuten haihtuvia rasvahappoja. Ne imeytyvät pötsin seinämän läpi ja nauta käyttää ne energiakseen. Samoin suuren osan tarvitsemastaan valkuaisesta nauta saa pötsimikrobeista. Näin märehtijät voivat käyttää hyväkseen ihmisravinnoksi sopimatonta selluloosaa ja hemiselluloosaa. Vastasyntyneen vasikan ruuansulatuksen keskus on kuitenkin juoksutusmaha ja vasikan kehitys märehtijäksi on monimutkainen ja hienostunut tapahtuma. Koska lypsykarjoissa vasikoiden vieroitus maidolta tapahtuu hyvin aikaisin, ruuansulatuskanavan kehityksen on oltava nopeaa ja tehokasta. Tämä vaatii ruokinnalta, hoidolta ja olosuhteilta paljon. ## Vierihoidettu vasikka saa maidon sopivassa muodossa Vasikan ruuansulatuskanavan kehittyminen syntymän jälkeen voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmäinen vaihe, jossa vasikka on ruuansulatukseltaan lähempänä yksimahaista kuin märehtijää, kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Sitten alkaa noin viiden viikon mittainen siirtymävaihe, jonka aikana vasikan ruuansulatuskanava totuttelee kiinteään ravintoon. Kahdeksannesta elinviikosta alkaen vasikan ruuansulatus alkaa hiljalleen muistuttaa aikuisen märehtijän etumahojen rakennetta ja toimintaa. Etumahojen ja juoksutusmahan väliset kokosuhteet vakiintuvat kuitenkin aikuisen märehtijän kaltaisiksi lopullisesti vasta vasikan ollessa 9–12 kuukauden ikäinen. Aluksi maito on siis ainoa ravinto, jota vastasyntynyt vasikka pystyy kunnolla sulattamaan ja käyttämään hyväkseen. Kyky sulattaa muita hiilihydraatteja ja valkuaislähteitä lisääntyy vähitellen vasikan kehittyessä märehtijäksi. Vasikat ovat hyvin motivoituneita imemään. Onnistuessaan vierihoito pystyy tyydyttämään tämän tärkeän tarpeen hyvin – etenkin, jos vierihoidetulla vasikalla on vapaa pääsy imemään emää tai imettäjälehmää. Alle kahden viikon iässä vapaasti emää imevä vasikka imee 6–10 kertaa päivässä keskimäärin 7 minuuttia kerrallaan. Vasikan kasvaessa se vähentää imemiskertoja jonkin verran, mutta toisaalta imee vähän pidempään, noin 10 minuuttia, kerrallaan. Kaikkiaan eri-ikäiset vasikat viettävät siis noin 40–70 minuuttia vuorokaudestaan imien. Imiessään maidon lehmästä vasikka saa ravintonsa luontaisessa muodossaan ja aina sopivan lämpöisenä. Tämä on tärkeää märekourun toiminnan ja maidon juoksettumisen kannalta. Maidon pitää päätyä kehittyvien etumahojen ohi juoksutusmahaan ja juoksettua siellä. Vain silloin vasikan elimistö voi käyttää maidon tehokkaasti hyväkseen eikä maitoa joudu väärään osoitteeseen häiritsemään herkkien etumahojen normaalia kehitystä. ![Nuoltu vasikka.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/01/Nuoltu_vasikka_hokkanen_EDIT.jpg)Kuva: Ann-Helena Hokkanen.## Märekouru ohjaa maidon juoksutusmahaan Vasikan imemän maidon on siis tarkoitus ohittaa herkät kehittyvät etumahat, päätyä suoraan juoksutusmahaan ja pysyä siellä ennen matkaansa ohutsuoleen. Juoksutusmahassa maito juoksettuu eli koaguloituu juustomaiseksi massaksi juoksutusmahan entsyymien eli renniinin ja pepsiinin sekä suolahapon avulla. Juoksettuminen mahdollistaa sen, että nesteeseen liuenneet heraproteiinit, maitosokeri ja kivennäiset siirtyvät nopeasti vasikan suolistoon. Kiinteänä massana juoksutusmahaan jäävien maidon kaseiinin ja rasvojen sulatus taas alkaa juoksutusmahassa ja ne siirtyvät suolistoon vähitellen. Näin vasikan suolistoon saapuu ravintoa tasaisesti ja vähitellen pieniä määriä, jolloin ruuansulatus toimii hyvin ja maitoproteiinin hyväksikäyttö on kaikkein tehokkainta. Suuret kerta-annokset maitoa tai juomarehua, epäsäännölliset ruokinta-ajat, juoman väärä lämpötila, veden lisääminen maidon sekaan sekä vasikan kokema elimistöä kuormittava stressi ja kipu voivat kaikki häiritä vasikan märekourun toiminnan lisäksi myös juoksettumista. Juoksettumisen estyminen voi myös johtaa kehittyvän pötsin happamoitumiseen ja vasikan sairastumiseen. Märekourun toiminnan ja maidon juoksettumisen lisäksi juoksutusmahan pitää tyhjentyä normaalisti, jotta vasikka pysyisi terveenä ja kasvaisi hyvin. Juoksutusmahan tyhjenemistä säädellään sekä hermostollisesti että erilaisten viestiaineiden välityksellä. Tyhjenemiseen vaikuttavat lukuisat erilaiset tekijät. Esimerkiksi vasikan kerralla juoman maidon tai juomarehun tilavuuden on havaittu vaikuttavan juoksutusmahan tyhjenemisnopeuteen. Mitä suuremman annoksen vasikka juo, sitä pidempään juoksutusmahassa on sisältöä. Samoin hyvin korkeat tai matalat juoksutusmahan pH-arvot sekä juoman suuri väkevyys hidastavat juodun rehun poistumista ohutsuoleen. Myös letkutus hidastaa juoksutusmahan tyhjenemistä, koska juoma päätyy silloin ensin pötsiin ja verkkomahaan ja sitten valuu juoksutusmahaan. Myös muut märekourun toimintaa häiritsevät tekijät altistavat etumahojen ongelmien lisäksi juoksutusmahan sairauksille. ## Mahahaava aiheuttaa kipua Ongelmat juoksutusmahan tyhjenemisessä voivat saada aikaan vasikan mahan liiallisen täyttymisen ja laajenemisen. Tämä puolestaan usein johtaa juoksutusmahan seinämän tulehtumiseen sekä juoksutusmahan siirtymiseen ja kiertymiseen. Lisäksi moni ongelma, joka aiheuttaa venytystä ja painetta juoksutusmahan seinämään, häiritsee seinämän verenkiertoa altistaen mahahaavalle eli juoksutusmahan tai ohutsuolen alkuosan limakalvon vauriolle. Eriasteisten mahahaavojen arvellaan olevan hyvin yleisiä vasikoilla, joskin tarkkaa tietoa niiden esiintyvyydestä on vaikeaa saada. Mahahaava syntyy, kun vasikan ruuansulatuskanavan limakalvon suojamekanismit pettävät ja maidon sekä rehun sulattamiseen tarkoitettu suolahappo sekä erilaiset ruuansulatusentsyymit pääsevät vaurioittamaan eläimen juoksutusmahan tai ohutsuolen pintaa peittäviä epiteelisoluja. On myös mahdollista, että mahahaavan synnyn saa liikkeelle suolahaposta riippumaton ruuansulatuskanavan seinämän vaurio, esimerkiksi vierasesineen aiheuttama vamma, jota sitten mahaneste pääsee pahentamaan. Mahahaavalle altistavat tekijät vasikoilla ovat vielä osin epäselviä ja usein haava aiheutuu monen eri syyn yhteisvaikutuksesta. Altistavia tekijöitä on lukuisia ja niiden merkitys voi vaihdella tilakohtaisesti riippuen vasikoiden iästä, ruokinnasta, hoidosta, pito-olosuhteista sekä yksilöllisistä eroista. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kaikki tekijät, jotka johtavat vasikoiden juoksutusmahan happamuuden lisääntymiseen ja juoksutusmahan tyhjentymisen hidastumiseen voivat altistaa mahahaavalle. Siksi ruokintaan liittyvät asiat on syytä tarkastaa huolella eläinlääkärin kanssa, jos tilan vasikoilla epäillään olevan mahahaavoja. Myös kipu ja sairaudet sekä elimistön kuivuminen voivat altistaa mahahaavoille, samoin kivun lievittämiseen käytettävät tulehduskipulääkkeet. Kaikki viittaakin siihen, että eri syistä johtuva elimistöä kuormittava negatiivinen ruumiillinen ja henkinen stressi toimii suurimpana vasikoiden mahahaavalle altistavana tekijänä. Riski vaurioon kasvaa, jos haastavia asioita on useita yhtä aikaa. Onnistuessaan vierihoito vähentää vasikan kokemaa kuormittavaa stressiä, lisää eläimen kokemia positiivisia tunteita sekä varmistaa runsaan imemisen ja tasaisen ravinnon saamisen. Kaikki tämä suojaa herkkää juoksutusmahaa vähentäen limakalvovaurioita. ![Emä ja vastikat ruokintapöydällä.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/01/ruokintapoydalla2_mughal_EDIT.jpg)Kuva: Mikaela Mughal## Malli syömiseen, maittava rehu ja vesi tukevat etumahojen kehitystä Aluksi pikkuvasikka on siis täysin riippuvainen maidosta. Se alkaa kuitenkin nopeasti tutustua myös muihin rehuihin ja maistella niitä, etenkin, jos se pääsee syömään samalle ruokintapöydälle emänsä kanssa. Myöhemmin maittavaa vasikoille tarkoitettua kiinteää rehua on myös hyvä olla tarjolla vasikkapiilossa, jonne emällä ei ole pääsyä. Mitä aikaisemmin vasikalle annetaan maittavaa kiinteää ravintoa, sitä aikaisemmin sen pötsin mikrobisto kehittyy. Enemmän karkeaa rehua vasikka alkaa syömään noin 1–2 viikon ikäisenä. Märehtimään se alkaa noin kahden viikon iässä ja tyypilliset etumahojen liikkeet ovat havaittavissa 6–8 viikon ikään mennessä. Pötsin pieneliöstö alkaa muistuttamaan koostumukseltaan aikuisen märehtijän pötsimikrobistoa vasikan ollessa noin 10 viikon ikäinen. Kun vasikka alkaa syödä kiinteää ravintoa, etumahojen suhteellinen osuus mahoista kasvaa ja niiden seinämän epiteeli alkaa kehittyä. Pötsin pintaa peittävien pötsipapillojen eli pötsinystyjen kehittyminen on oleellista vasikan kasvun kannalta, sillä juuri niiden tehtävänä on lisätä pötsin seinämän pinta-alaa ja mahdollistaa ravintoaineiden tehokas imeytyminen verenkiertoon. Kiinteä rehu ja mikrobien valmistamat käymistuotteet vaikuttavat pötsinystyjen normaaliin kehitykseen saaden ne lisääntymään ja kasvamaan. Mikäli vasikan pötsiin ei muodostu riittävästi oikeanlaisia käymistuotteita, haihtuvia rasvahappoja, pötsinystyt jäävät pieniksi ja mataliksi. Silloin pötsin kehitys viivästyy. Vasikan syömän kiinteän ravinnon määrä vaikuttaa myös pötsin ja verkkomahan seinämien lihasten kehittymiseen. Tämä on myöhemmin erittäin tärkeää tehokkaan märehtimisen sekä pötsin ja verkkomahan liikkeiden takaamiseksi. Kiinteän rehun lisäksi etumahojen kehitys vaatii puhdasta vettä. Vierihoidossa onkin erityisen tärkeää huolehtia, että vasikalla on aina vapaa pääsy juomaan raikasta vettä. Mieluiten emän vesikuppi on asennettu niin, että myös vasikka ylettää juomaan siitä. On nimittäin varsin tavallista, että emä opettaa pikkuvasikkaa juomaan vettä kupista. Ja hyvästä syystä, sillä pötsimikrobit elävät vesiliuoksessa ja ne vaativat menestyäkseen juuri vasikan juomaa ”vapaata” vettä. Siksi pelkkä maidon tai juomarehun sisältämä neste ei riitä tähän tarkoitukseen, vaikka toki osallistuu vasikan yleisen nestetasapainon ylläpitoon. Tiedetäänkin, että veden vapaa saanti heti syntymästä alkaen parantaa vasikoiden pötsin kehitystä ja eläinten kasvua verrattuna vasikoihin, joille annetaan vettä vasta vanhempina. Vierihoidosta on tässä siis etua, kun vasikka saa heti emästään mallia veden juomiseen. Vierihoidetut vasikat kasvavat usein hyvin. Niillä on yleensä tarjolla runsaasti maitoa ja emän läheisyys tuo myös apua lämmönsäätelyyn, jolloin energiaa ei kulu liikaa lämmöntuotantoon vaan sitä riittää hyvin kasvun ja elimistön puolustuksen tarpeisiin. Lisäksi emän lähellä nukuttaa hyvin, jolloin kasvuhormonia vapautuu runsaasti ja vastustuskyky paranee. Vierihoidon haasteena on kuitenkin usein se, että vaikka vasikka kasvaa hyvin, se kuluttaa niin paljon maitoa, että motivaatio muiden rehujen syöntiin jää vähäisemmäksi. Silloin vieroituksen aikaan voi koitua ongelmia, kun vasikka ei vielä tulekaan toimeen ilman maitoa. Tässä on kuitenkin hyvin paljon yksilökohtaisia eroja vasikoiden välillä. Asiaa pitääkin tutkia vielä paljon lisää. Onnistuneesta vieroituksesta vierihoidossa voit lukea lisää tämän juttusarjan viidennestä osasta. *Teksti: Mikaela Mughal & Ann-Helena Hokkanen* ## Vierihoito-juttusarjan muut osat: [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s25-1000x1000.jpg) ### Vierihoidettu vasikka Vierihoito-juttusarjan ensimmäinen osa käsittelee vasikoiden vierihoidon toteutustapoja, hyötyjä, haasteita ja vaikutuksia vasikoiden ja emien… Lue lisää ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/vierihoito-juttusarja-osa-1-vierihoidettu-vasikka/) [![Vasikka ja emä.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/SLU_20220307_104654_EDIT-1000x1000.jpg) ### Hyvä alku – pikkuvasikka emänsä hoidossa Vierihoito-juttusarjan toinen osa valottaa vierihoidon vaikutuksia vasikoiden hyvinvointiin ja kehitykseen, korostaen ternimaidon, puhtauden ja emän hoidon… Lue lisää ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/vierihoito-juttusarja-osa-2-hyva-alku-pikkuvasikka-emansa-hoidossa/) [![Vasikka.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/12/s47-min-1000x1000.jpg) ### Vierihoito tukee vasikan oppimista ja sosiaalisia taitoja Vierihoito-juttusarjan kolmannessa osassa pureudutaan vasikan oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin, joita emän läsnäolo lisäävät. Lue lisää ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/vierihoito-juttusarja-osa-3-vierihoito-tukee-vasikan-oppimista-ja-sosiaalisia-taitoja/) [![Vasikka ja emät.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/01/Vasikka-ja-emat-hokkanen_EDIT-1000x1000.jpg) ### Vieroitus maidolta ja erotus lehmästä ovat vasikalle mullistus Vierihoito-juttusarjan viides osa tarkastelee vierihoidetun vasikan vieroitusta ja emästä erottamista sekä keinoja vähentää niistä aiheutuvaa stressiä. Lue lisää ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/vierihoito-juttusarja-osa-5-vieroitus-maidolta-ja-erotus-lehmasta-ovat-vasikalle-mullistus/) --- [![Valion strategiajohtaja Sara Reponen profiilikuvassa](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/Valion_strategia_sara_reponen-400x267.jpg) Tavataan Valiolla ##### Valio hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta 30. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/valio-hakee-kasvua-kansainvalisilta-markkinoilta/) [![Tero Hemmilä katsoo kaukaisuuteen](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/asianytimessa_hemmila_SabrinaBqain-400x267.jpg) Näkökulmat ##### Numerot kertovat totuuden 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/numerot-kertovat-totuuden/) [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/BrandPhoto_Valio_PREMIUM_3267_Annikka_Hurme_valiio.fi_-400x267.jpg) Katsaukset ##### Muutosten keskellä fokus omaan tekemiseen ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/10/annikka-hurme-128x128.jpeg) Annikka Hurme 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/muutosten-keskella-fokus-omaan-tekemiseen/)