--- title: "Tulevaisuuden kuningasideoita" date: 2025-11-26 author: "Sanni Jussila" featured_image: "https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s32_Food2_kaura.jpg" --- # Tulevaisuuden kuningasideoita # Tulevaisuuden kuningasideoita ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s32_Food2_kaura.jpg) Mitä yhteistä on maaseudun aerosoleilla, jauhetuilla kananluilla, laidunten satelliittimittauksella, sieniproteiinilla ja ruohosta tehdyillä pakkauksilla? Ne kaikki ovat osa kansallista Food 2.0 -ohjelmaa, jota Valio koordinoi. Food 2.0. -ohjelman tavoitteena on luoda Suomeen taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ruokajärjestelmä. ”Maailman ruokajärjestelmä on murroksessa ja tarvitaan uusia ideoita”, sanoo hankkeen ekosysteemiä koordinoiva Veera Virtanen Valiolta. ”Ruokajärjestelmän kestävyyteen ei ole olemassa mitään yhtä kuningasideaa, joka toimisi kaikkialla. Päinvastoin, tarvitaan monia ideoita, ja Suomi tarvitsee ideoita, jotka toimivat Suomessa.” Food 2.0:n on tarkoitus tuoda nämä ideat yhteen ja synnyttää uusia. Ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin ja siihen on liittynyt jo lähes kaksi sataa yhteistyökumppania − yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, aluekehitysyhtiöitä, rahoittajia ja kaupunkeja. Hankkeessa eri toimijat muodostavat ekosysteemin, jossa julkisen puolen tutkijat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Erilaisia tutkimusprojekteja on tällä hetkellä 21. Tärkeintä on, että eri toimijoiden välille syntyy uusia yhteyksiä ja kaikki voivat oppia toisiltaan. Food 2.0:n päärahoittaja on Business Finland. Muuta rahoitusta on tullut esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriöltä, EU:lta ja Vaikuttavuussäätiöltä. ## Laatua kauraan Valion kannalta eräs ohjelman kiinnostavimpia hankkeita on FABulOATS-projekti, jossa luodaan pohjaa kauran paremmalle elintarvikekäytölle. ”Elintarviketeollisuuden kiinnostus kauraa kohtaan on pysynyt korkealla”, sanoo hanketta Valiolla koordinoiva tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Saara Pöyri. Vuonna 2023 Suomesta vietiin ulkomaille 450 miljoonaa kiloa kauraa. Entä jos tulevaisuudessa yhä suurempi osa viennistä tapahtuisikin kauraa sisältävinä elintarvikkeina? ”Tähän päästäksemme meidän on opittava tuntemaan kaura paremmin”, sanoo Pöyri, ja tähän FABulOATS-projekti nimenomaan pyrkii. Pöyri kertoo, että kauraa on tähän asti käytetty elintarvikkeissa lähinnä hiutaleina tai jauhona. Niiden elintarvikevaatimukset ovat toisenlaisia kuin mitä tarvitaan kaurajuomissa, kauragurteissa ja muissa uusissa kauratuotteissa. > ”Entä jos tulevaisuudessa yhä suurempi osa kauran 450 miljoonan kilon viennistä olisikin kauraa sisältäviä elintarvikkeita?” Kauralta vaaditaan siis uusia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat geenien, kasvupaikan ja kenties kasvuolosuhteidenkin mukaan. Luonnonvarakeskuksen johtamassa FABulOATS-projektissa kaivaudutaan syvälle näihin kysymyksiin. Tavoitteena on löytää juuri oikeanlaista kauraa juuri oikeanlaisiin elintarvikkeisiin. Pöyri vertaa kauran tilannetta ohraan, jota käytetään pääosin panimoteollisuudessa. ”Ohran ominaisuudet on tunnettu jo pitkään, joten panimo voi tilata ohraa tuotteeseensa sopivana mittatilaustyönä ja vaikuttaa koko arvoketjuun lajikekehityksestä alkaen”, hän sanoo. Kauran kohdalla tällaista tietoa ei ole sen vertaa, että elintarvikkeiden valmistajat tietäisivät mitä tilata. Kun FABulOATS-projekti valmistuu, ollaan askeleen lähempänä sitä, että kauraakin voidaan tilata räätälöidysti. Hankkeessa vastaavan tutkimuksen kohteena on myös härkäpapu, josta tiedetään vielä vähemmän kuin kaurasta. ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s34_sienet.jpg)## Sieni + laktoosi Kiertotalous on Food 2.0 -ohjelmassa vahvasti edustettuna. Kiertotaloushan tarkoittaa taloutta, jossa jätteen ja päästöjen määrä pyritään minimoimaan materiaaleja kierrättämällä ja uudelleen käyttämällä. Valion kannalta kiintoisimpia kiertotalouden projekteja on yhteistyö sieniproteiini Pekiloa tuottavan Eniferin kanssa. Enifer aikoo maailmanmarkkinoille kasvattamalla sieniproteiinia Valion prosesseista ylijäävällä laktoosilla. ”Laktoosi on mahtava raaka-aine. Sen avulla voimme kasvattaa puhdasta, ihmisravinnoksi kelpaavaa Pekilo-sieniproteiinia”, sanoo Eniferin toimitusjohtaja Simo Ellilä. Pekilon ja laktoosin kohtaamisessa voi kuulla historian siipien havinaa. Pekilosieni nimittäin löydettiin jo 1970-luvulla, aikana, jolloin väestön kasvu ja ruoan riittävyys huolestuttivat ihmisiä. Pekilosientä kasvatettiin vuosien ajan paperiteollisuuden sivuvirroissa, joten se on varhainen esimerkki kiertotaloudesta. 1990-luvulla pekilosienen kasvatuksesta kuitenkin luovuttiin ja se unohtui vuosikymmeniksi VTT:n mikrobikokoelmiin. VTT:llä pekilosientä alettiin tutkia uudelleen vuonna 2016, ja se todettiin ihanteelliseksi sivuvirtojen hyödyntämisessä. Sieni kasvoi monenlaisilla orgaanisilla sivuvirroilla ja tuotti vastalahjaksi ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia. > ”Laktoosin avulla voidaan kasvattaa ihmisravinnoksi kelpaavaa puhdasta sieniproteiinia.” Raaka-aineesta riippuen Enifer valmistaa sieniproteiinia ihmisravinnoksi, rehuksi tai kalanruoaksi. ”Laktoosin puhtausaste on niin hyvä, että siitä saadaan ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia”, sanoo Ellilä. Historian siipien havinaa on kuitenkin myös siinä, että Valio ylipäänsä tuottaa laktoosia. Suurin osa maailman maitotaloista nimittäin muokkaa tuotteensa laktoosittomiksi mikrobien avulla. Mikrobit syövät laktoosin pois, joten laktoosia ei jää jäljelle. Valio sen sijaan on kehittänyt laktoosin poistoon oman kalvotekniikan, minkä ansiosta prosessissa jää jäljelle laktoosia. Tätä ylijäämälaktoosia on vuosien varrella myyty moniin eri tarkoituksiin – ja nyt Eniferille. ## Pellepelottomat vauhdissa Food 2.0 tarjoaa kodin myös monelle muulle kiertotalouden start-upille, joita ei voi mielikuvituksen puutteesta syyttää. Lahtelainen Aircohol kierrättää juomateollisuudessa syntyvän hiilidioksidin omiin prosesseihinsa. Hiilidioksidi puhdistetaan ja sillä ruokitaan bioreaktorissa elävää kasvia, joka tuottaa vastalahjaksi sokereita, proteiineja ja öljyjä. Sokeri myydään takaisin juomateollisuudelle hiivan kasvatusalustaksi. Syntyy suljettu kierto, ja hiilidioksidi pidetään poissa ilmakehästä. Tuore start-up, Three Mushketeers, taas on kolmen tutkijan perustama yritys, jossa sieniviljelyn sivuvirroista koetetaan luoda maistuvampia vegaanituotteita. Kuluttajamarkkinoille kelpaamattomista sienistä tehdään jauhetta, jota lisätään vegaanisiin elintarvikkeisiin. Sienijauheessa on runsaasti umamia, jota prosessissa kehittyy vielä lisää. Tämä tuo vegetuotteisiin täyteläisemmän maun ja toisaalta peittää palkokasvien lievästi karvasta makua. Yhtiöstä kerrotaan, että he lähtivät alun perin kehittämään uudenlaista sieniproteiinia, mutta teollisuuden puolella oltiinkin kiinnostuneita innovaatioista, jotka parantaisivat vegaanituotteiden makua. Sieniviljelyn sivuvirroille on tähän asti ollut varsin vähän hyötykäyttöä, vaikka sitä syntyy suuret määrät. Euroopassa viljellyistä sienistä noin 20 prosenttia, eli 62 000 tonnia, päätyy jätteeksi joka vuosi. Mielenkiintoa herättää myös uusi startup Superground, joka hyödyntää kanojen luut ja kalojen ruodot. Luut ja ruodot jauhetaan, ja ne voidaan kierrättää nugettien ja makkaroiden kaltaisiin tuotteisiin. Yrityksen mukaan tuotteesta noin 20–30 prosenttia voi olla luujauhoa ilman, että tämä heikentää tuotteen laatua. Innovaatioilla, joissa hyödynnetään kanojen tai kalojen kovia osia, on kova tarve, koska sivuvirrat ovat niin suuria. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa kanaa ja tuotetaan noin 15 miljoonaa kiloa kalaa, josta 95 prosenttia on kirjolohta. Siinä kertyy paljon luuta. ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s35_nurmi.jpg)## Levästä ruohoon Öljy-yhtiöt ovat koettaneet jo vuosia viljellä mikroleviä tuottaakseen niistä biopolttoainetta. Tulokset ovat jääneet laihoiksi, mutta tehty pohjatyötä hyödynnetään nyt elintarviketeollisuudessa. Turun yliopiston johtamassa AlgaCircle-hankkeessa leviä viljellään jätevedessä. Levät imevät itseensä ravinteita, ja kun prosessi toistetaan riittävän monta kertaa, tuloksena on paksu massa levää ja puhdasta vettä. Prosessi ei siis ainoastaan ehkäise vesistöjen rehevöitymistä, vaan tuottaa massoittain ravintorikasta levää, jolle etsitään projektissa käyttötarkoituksia. Ne voivat toimia esimerkiksi kasviravinteina, jolloin ravinteet saadaan takaisin kiertoon. Valiolla on innovaatioon oma kiinnostuksensa: sen linjastojen huuhtelussa syntyy jätevettä, jota voitaisiin puhdistaa levätekniikalla. > ”Voisiko ruohosta valmistaa ruohoproteiinia, tai ruohokuidusta pakkauksia?” EU:n rahoittamassa Primary-projektissa taas etsitään uudenlaista käyttöä ruoholle. Taustalla on karjatilojen väheneminen, mikä vähentää tarvetta ruoholaitumille. Ruoholle voi kuitenkin löytyä uutta käyttöä yllättävistä suunnista. Ruoho voidaan esimerkiksi puristaa nesteeksi, joka sisältää yllättävän paljon proteiinia. ”Ruohoproteiini” on ravitsemuksellisesti soijaproteiinin tasoa, ja se voidaan eristää nesteestä ja kuivattaa jauheeksi. Ruohossa on myös runsaasti kuitua, ja siksi Food 2.0-ohjelmassa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa ruohokuidusta tuotteita pakkausteollisuudelle. ## Pörriäisetkin huomioidaan Food 2.0 -ohjelmassa otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus. Karjan laidunnus on ratkaisevan tärkeää maaseudun lintu-, kasvi- ja hyönteislajeille. Karjatilat alkavat olla viimeisiä paikkoja Suomessa, missä vielä elää runsaasti pääskyjä ja muita peltolintuja. ”Valio on suuri toimija, joten otamme monimuotoisuuskysymykset vakavasti”, sanoo kehityspäällikkö Virpi Kling Valiolta. Hyvä esimerkki tästä on vastuullisuuslisä, jota maksetaan maidontuottajille, jotka edistävät monimuotoisuutta omilla tiloillaan. Valion uudessa projektissa halutaan seurata monimuotoisuuden suojelua tarkemmin. Siinä karjatilojen maaston ja maiseman piirteitä tarkastellaan satelliittikuvista. ”Kuvista nähdään, miten paljon tilasta on laidunta, kivikkoa, vesistöä tai metsikköä – ja miten nämä ajan kanssa muuttuvat”, sanoo Kling. ”Ajatuksena on, että mitä pienipiirteisempää maasto on, sitä enemmän se tarjoaa elinympäristöjä kasveille ja pikkueläimille.” Vaikka projekti on Valion aloittama, Kling sanoo, että siihen koetetaan saada mukaan muutkin karjankasvattajat – eli lihakarjan tuottajat ja maitotilalliset muista meijereistä. Näin koko karjankasvatus Suomessa voisi ottaa ison kestävyysloikan. *Teksti: Jani Kaaro* ## Lisää luettavaa [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/08/580x270-main-top-highlight-32-300x140.jpeg) Asiantuntija vastaa ##### Vältä hometoksiinit murskeviljan säilönnässä 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/valta-hometoksiinit-murskeviljan-sailonnassa/) [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s45_maito-400x267.jpg) Asiantuntija vastaa ##### 3 syytä, miksi raakamaidossa ei saa olla pesuainejäämiä ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/10/hanna-laitinen-128x128.jpeg) Hanna Laitinen 26. marraskuuta 2025 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/3-syyta-miksi-raakamaidossa-ei-saa-olla-pesuainejaamia/) [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s32_Food2_kaura-400x267.jpg) Laboratoriossa ##### Tulevaisuuden kuningasideoita 26. marraskuuta 2025 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/tulevaisuuden-kuningasideoita/)