---
title: "Pälvisilsaa tavataan etenkin vasikoilla"
date: 2018-04-20
author: "evermadeadm"
---

# Pälvisilsaa tavataan etenkin vasikoilla

# Pälvisilsaa tavataan etenkin vasikoilla



![Pälvisilsaa tavataan etenkin vasikoilla](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn.valio.fi/mediafiles/156FC94E-53F9-4E5F-BF08-8AEADDC6E458/1440x1080-cms-content-article-hero)



     Jaa  

 

   

Pälvisilsa on ensisijaisesti naudoilla esiintyvä Trichophyton Verrucosum -sienen aiheuttama ihotulehdus.

Tauti esiintyy yleensä pään, kaulan ja etulapojen alueella pyöreinä, kolikon kokoisina tai vähän suurempina karvattomina alueina, joiden keskellä on harmaata karstaa.



 



> ”Oireita todetaan tavallisimmin vasikoilla, sillä vanhemmat eläimet ovat taudin sairastettuaan jo saavuttaneet immuniteetin.”

Pälvisilsaa vastustetaan elinkeinon yhteisesti sopimin toimenpitein. Eläinten terveys ETT ry korvaa puolet lypsykarja- ja emolehmätilojen pälvisilsarokotekuluista. Teurastamot pyrkivät ohjaamaan pälvisilsaa sairastaneet tai sairastumisriskissä olevat vasikat loppukasvattamoihin, joissa jo on tartuntaa ja joista se ei leviä.

**Vuoden 2016 kesästä** alkaen on pälvisilsapositiivisten tilojen määrä lisääntynyt selvästi. Taudin esiintymistä seurataan terveydenhuoltokäynneillä: Nasevassa oli maaliskuun puolivälissä pälvisilsaerityis-tilannemerkintä lähes 70 tilalla. ETT:n pälvisilsasaneerausohjelmassa oli mukana yhteensä 32 tilaa.

Taudin leviäminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia nautatiloilla ja erityisesti välitysvasikoihin perustuvassa naudanlihan tuotannossa vuotavaurioina ja kasvutappioina. Vakavimmissa tapauksissa myös eläinten hyvinvointi vaarantuu erityisesti kylmäkasvatuksessa.



 



> ”Pälvisilsa on myös zoonoosi, eli se voi tarttua eläimestä ihmiseen aiheuttaen kivuliaan ja pitkäkestoisen ihotulehduksen.”

**ETT ry käynnisti** projektin, jonka tavoitteena on selvittää syitä pälvisilsatartuntojen leviämiseen. Selvitys tehdään teurastamoilta saatavien eläinliikennetietojen avulla ja selvittämällä eri tietojärjestelmistä tai tiloille tehtävän kyselytutkimuksen avulla muut mahdolliset pälvisilsatartuntaa levittävät kontaktit sekä tekijät.



 



> ”Projektissa selvitetään myös tilalta toiselle liikkuvien koti- ja haittaeläinten merkitystä pälvisilsatartuntojen levittäjänä.”

Samalla laaditaan kriteerit sen määrittämiseen, missä vaiheessa pälvisilsasaneerattu tila voidaan katsoa tartunnasta vapaaksi.

**Kyselytutkimukseen otetaan** mukaan lypsykarja- ja emolehmätilat, joiden pälvisilsatartunta on todettu heinäkuun 2016 jälkeen. Mukaan otetaan vastaavalta ajalta myös naudanlihantuotantotilat, joiden tartuntaa ei voi selkeästi jäljittää välityseläinkontaktin kautta lypsykarjatilalle.

Projektieläinlääkäri **Heli Mourujärvi** tekee kyselytutkimuksen ja selvitystyön osana erikoistumistaan tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäriksi.

Lisätietoja: Olli Ruoho, p. 040 820 1257,

olli.ruoho@ett.fi