--- title: "Päivämaidon metsästäjä" date: 2025-11-26 author: "Sanni Jussila" featured_image: "https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s15_paatila.jpg" --- # Päivämaidon metsästäjä # Päivämaidon metsästäjä ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s15_paatila.jpg) Kirkkaat tavoitteet tekevät yrittäjän työstä mielekästä. Kankaanpääläinen **Janne Paloviita** pääsee tavoitteisiin kovalla työllä ja hyvällä työtiimillä. ![](https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/08/cow-icon.7482748b-1.svg)### Yrittäjät esittäytyvät **Paloviidan Tila Oy, Kankaanpää** Yrittäjät Janne (36) ja Laura Paloviita (31). Perheeseen ja työtiimiin kuuluvat lisäksi Jannen vanhemmat, Kalevi ja Marjatta Paloviita, pikkuveli Teemu Paloviita ja osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva isoveli Tuomas Paloviita. Lisäksi tilalla on yksi puolipäiväinen, vakituinen työntekijä. Sukupolvenvaihdos tapahtui 2018. Maatila muutettiin Jannen omistamaksi osakeyhtiöksi 2024. Paloviidan tilalla on tuotettu E-luokan maitoa 32 vuoden ajan. Kassavirta. Kate. Kasvu. K-alkuiset sanat toistuvat maitotilayrittäjä Janne Paloviidan puheessa tiheään. Olemme vierailulla tilalla, jossa asioita tehdään vain tarkan harkinnan jälkeen, ei tavan vuoksi. ”Maitotilalla pitää keskittyä maidontuotantoon ja tuottaa pelloilla rehua vain oman tilan tarpeisiin. On turha viljellä yhtään enempää kuin mitä tilan omat eläimet syövät”, Paloviita tiivistää. Vuodesta 2018 alkaen yrittäjänä toiminut Janne Paloviita (36) tarinoi tilan asioista yhdessä puolisonsa **Laura Paloviidan** (31) kanssa. Lauralla on sairaanhoitajan työ tilan ulkopuolella, mutta hän tekee myös tilan töitä ja on osakeyhtiön hallituksen jäsen. Viime vuonna tapahtunut maatilan yhtiöittäminenkin on seurausta Janne Paloviidan talousajattelusta. ”Tuntui hölmöltä tyhjentää kassa aina vuoden päätteeksi, jotta saisi verotuksen järkeväksi. Nyt maatilaan suhtautuu myös enemmän yrityksenä. Se pysyy paremmin erossa muusta elämästä”, Paloviita kuvailee. Maatilamuodossa toimiessaankin Paloviidan ohjenuorana oli pitää yksityistalouden menot tiukasti kurissa. ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s17_paatila.jpg)Paloviidan Tilan pellot sijaitsevat lähellä tilakeskusta. Monipuoliset, osittain eloperäiset maat, varmistavat satoa erilaisissa sääoloissa.”Voin, ja oikeastaan tykkäänkin, ajaa ruosteisella Hiacella”, mies nauraa. Navetan mittareista Janne Paloviita näkee tärkeimmäksi päivämaidon määrän. Haastatteluhetkellä, kovilla kesähelteillä, maitoa herui 37–39 litraa lehmää kohti. Keskituotos holstein-voittoisella karjalla on yli 11 000 kiloa vuodessa. ”Maitolitrat syntyvät hyvästä karja-aineksesta ja siitä, että lehmät syövät mahdollisimman paljon laadukasta rehua. Yksinkertaista. Terveet eläimet takaavat myös kannattavuuden. 130 lehmän karjassa lääkittiin viime vuonna vain kaksi utaretulehdusta”, Paloviita kertoo. Eläinten terveyttä edistää se, että pihatto pidetään tarkoituksella hieman väljänä. Kahdella robotilla on lypsyssä koko ajan 115–120 lehmää. Tuotantotilat ovat kunnossa. Vuonna 2020, kaksi vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen, valmistui uusi pihatto. Lehmien määrä nousi 40:stä 130:een. Sen jälkeen on muun muassa investoitu aurinkovoimalaan. Tänä vuonna navettaan asennetaan tuulettimet. Aktiivisempi laiduntaminen on suunnitteilla. ## Pellot lähellä Käymme kurkkaamassa, miltä pihatossa näyttää. Tuuli pääsee puhaltamaan päädystä toiseen ja lehmät märehtivät tyytyväisinä. Päivämaitoa puskee tänäänkin. Lähdemme Hiacella, sillä ruosteisella, toisen tärkeän tuotantokoneiston äärelle. Pitkälle ei tarvitse matkustaa, sillä yrittäjän periaatteiden mukaisesti peltojen pitää sijaita mahdollisimman lähellä tilakeskusta. ”Ajomatkojen on oltava inhimillisiä ja lohkojen riittävän isoja. Peltoihinkin pitää investoida. Jokaisen hehtaarin on oltava tuottavassa käytössä. Kesantoja pidetään vain painavasta syystä, kuten salaojitettaessa. Urakoitsija salaojittaa joitain hehtaareja joka vuosi. Myös kalkitus on todella tärkeää”, Paloviita luettelee. > ”Jokaisen hehtaarin on oltava tuottavassa käytössä.” Kävelemme ohrapeltoon, josta kuka tahansa viljelijä saisi olla ylpeä. Isoa jyvää on tulossa, mutta matalakatteista, joten kaikki menee tarkasti omille eläimille jatkojalostukseen. Paloviidassa viljellään reilun 200 hehtaarin peltoalaa. Puolet siitä on nurmella. 90 hehtaarilla viljellään kuivattavaa ohraa ja kauraa, lopulla alalla kasvaa kokoviljana korjattavaa rehua. Monipuolisissa nurmiseoksissa on myös syväjuurisia kasveja. Omavaraisuuden lisäksi tilan rehukuluja hallitaan termiinisopimuksilla. Ostorehuista tehdään pidempiaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia, kun sopiva tarjous osuu kohdalle. Rehutoimittajia myös kilpailutetaan säännöllisesti. ”Kassan pitää olla koko ajan kunnossa, jotta voi ostaa lannoitteet tai kasvinsuojeluaineet Valma-kaupasta silloin, kun niitä tulee sopivaan hintaan myyntiin.” Uusien peltojen ostamista Paloviidan tilalla harkitaan hyvin tarkasti. ”Tilan talous tykkää enemmän pitkistä vuokrasopimuksista kuin omasta pellosta, etenkin, kun pääomaa on jo muuten kiinni eläimissä, koneissa ja rakennuksissa. Oma pelto on silti kannattava sijoitus pitkällä aikavälillä, varsinkin läheltä ostettaessa”, Paloviita puntaroi. ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s19_paatila.jpg)Mitä enemmän lehmä syö, sitä enemmän se tuottaa maitoa – ja rahaa. Rehuun kannattaa panostaa.Miljoonan euron liikevaihtoa tuottavaa tilaa pyöritetään pitkälti oman perheen voimin. Jannen vanhemmat ovat tilalla töissä joka päivä. He asuvat 200 metrin päässä tilakeskuksesta, vuonna 2017 rakennetussa hirsitalossa. Pikkuveli Teemu Paloviita työskentelee tilalla kokoaikaisesti ”pehtoorina”. Teollisuuden johtotehtävissä arkipäivät touhuava isoveli Tuomas Paloviita on osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tilalla on lisäksi yksi osa-aikainen työntekijä ja kesäisin harjoittelija. ## Uusi elämä aluillaan Paloviidan pariskunnan tie nykyiseen tilanteeseen on hyvin suunniteltu ja toteutettu. Suunnitelmat ulottuvat pitkälle tästä eteenpäinkin. ”Jossain vaiheessa tuotanto tuplataan. Ja sitten taas tuplataan. Alamme todennäköisesti kasvattaa lihavasikat itse teuraaksi, koska lihalle on nyt kysyntää. Rakennamme yhden kylmähallin lihakarjalle. Sen voi muuttaa myöhemmin nuorkarjalle sopivaksi. Biokaasutuotantokin tulee harkintaan, kun tilan koko kasvaa”, yrittäjät visioivat yhdessä. Yrittäjät nauttivat kovan työnteon lisäksi retkeilystä lähiluonnossa Lauhavuoren ja Kauhanevan maastoissa kävellen ja sähköpyörillä. Kuvauksissa käsi etsiytyy kesällä häälahjaksi saadulla maitolaiturilla toiseen käteen. Maidontuotantoa suurempi muutos on tulossa pian yksityiselämän puolella. ”Esikoisen on määrä syntyä tammikuussa”, Janne ja Laura hymyilevät. ## Top 3 menestystekijät 1. **Äärettömän ahkera työnteko** Yrittäjät ja työntekijät viihtyvät tilalla ja työssään. Selkeä omistajan ja lähipiirin näkemys yrityksen tavoitteista. Kaikki ymmärtävät, mistä kate ja palkka tulevat: laatumaidosta. 2. **Kokonaisvaltainen osaaminen** Yrittäjä osaa johtaa kokonaisuutta, johon kuuluvat tiiviissä vuorovaikutuksessa ihmiset, eläimet, tekniikka, peltoviljely ja talous. Hyvät verkostot ja luotettavat ammattilaiset tukevat yrittäjän osaamista ja jaksamista. 3. **Kustannustehokkuus** Tarkka rehuomavaraisuus, ei liikaa peltoa. Terveet eläimet. Lähellä sijaitsevat pellot. Osto-osaaminen. Tiukka yksityistalous. Tarkka verosuunnittelu. ## Paloviidan Tila Oy KANKAANPÄÄ ### Eläimet ja navetta 130 lehmää, joista 80 % holstein- ja 20 % ayrshirerotua. Keskituotos yli 11 000 kiloa. 1,4 miljoonaa litraa maitoa meijeriin vuodessa. Vuonna 2020 valmistunut kahden robotin pihatto. Seosrehuruokinta traktorivetoisella apevaunulla. ### Pellot 110 ha omaa peltoa ja noin 100 ha vuokrapeltoa. Puolet pelloista nurmella, puolet rehuviljalla. Rehu korjataan urakoitsijan noukinvaunulla neljään laakasiiloon. Lähes kaikki vilja kuivataan. Peltojen kasvukuntoon panostetaan muun muassa vuosittaisilla salaojituksilla. Lannoituksista ei tingitä. ### Talous Maito on aina ykkösenä. Kassavirta pysyy kunnossa korkeilla päivämaitomäärillä. Peltoa pidetään vain sen verran kuin sitä itse tarvitaan. Yksityistalouden menot pidetään tiukasti kurissa. Taloussuunnittelussa käytetään apuna konsulttia. Osakeyhtiö auttaa verosuunnittelua. Tilan liikevaihto on noin 1,0 milj. euroa. ### Tulevaisuus Maidontuotantoa laajennetaan. Aloitetaan lihantuotanto. Laajennusten jälkeen rakennetaan biokaasulaitos. ”Pidetään yritys ja yksityiselämä erillään ja nautitaan elämästä ja työnteosta.” ### Maidon hiilijalanjälki 1,25 kg CO₂e/l maitoa *Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen* ## Lisää luettavaa [![Minna ja Samu Vilden navetassa.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/Tuomalan_tila1_Markku-Pulkkinen-400x267.jpg) Minä maitotilayrittäjä ##### Hyvinvointimittaus näyttää kehityksen paikat 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/hyvinvointimittaus-nayttaa-kehityksen-paikat/) [![Antinmäen tilan uusi kosteikko esittelyssä](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/kosteikko-400x267.jpg) Minä maitotilayrittäjä ##### Tilan uusi kosteikko houkuttelee elämää 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/tilan-uusi-kosteikko-houkuttelee-elamaa/) [![Nestorin tilan yrittäjät ryhmäkuvassa.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/Nestorintila1_Markku-Pulkkinen-400x267.jpg) Minä maitotilayrittäjä ##### Sopivasti kokemusta ja nuoruuden intoa 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/sopivasti-kokemusta-ja-nuoruuden-intoa/)