--- title: "Maatalouspolitiikan isot linjat puntarissa" date: 2025-04-02 author: "Jaakko Linnalaakso" featured_image: "https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s28.jpg" --- # Maatalouspolitiikan isot linjat puntarissa # Maatalouspolitiikan isot linjat puntarissa ![Pekka Pesonen.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s28-800x533.jpg) Pekka Pesonen aloitti työt maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuosi sitten helmikuussa. Hän istahtaa Mikko Heikkisen haastateltavaksi rennon oloisena. ”Tykkään todella tästä hommasta. Täällä on kova asiantuntijoiden tiimi tekemässä hyvää työtä suomalaisen maa-, metsä- ja kalatalouden hyväksi. Kyllä se motivoi.” Heikkinen pyytää aluksi yhteenvetoa ministeriön lähiaikojen tavoitteista maatalous- ja ruokapolitiikassa. Pesonen muistuttaa, että ministeriö toimii poliittisen ohjeistuksen mukaan, ja hallitusohjelmassa on nyt poikkeuksellisen paljon maatalouden selviämiseen liittyviä kysymyksiä. ”Iso asia on ruokastrategia, jossa tavoitellaan ruokaviennin kaksinkertaistamista. Toinen tavoite on ruokaketjun tasapuolisuus, läpinäkyvyys ja reiluus, jota myös EU-komissio tavoittelee.” Alkuvuoden yksi kuumista aiheista on ollut, kenelle maataloustuet jatkossa ohjataan. Pesonen haluaa tyynnytellä kiihtynyttä keskustelua. Mitään kokoluokkaa tai tuotantosuuntaa ei hänen mukaansa sorsita. ”Tavoitetta tilakoon tai -määrän suhteen ei ole. Yhteiskunnan intressissä on huolehtia siitä, että ala menee eteenpäin. Investointeja tekevät todennäköisimmin ne tilat, jotka ovat aktiivisia omassa tuotannossaan, tuotantosuunnasta riippumatta.” ”Sen kuuluisan noin 8 500–9 000 aktiivitilan joukon merkitys on nimenomaan todennäköisyydessä: haluamme varmistaa, että ne tilat, joilla on halua ja edellytyksiä, pystyvät kehittymään.” ### KUKA #### Pekka Pesonen Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö, jonka viisivuotiskausi alkoi 1.2.2024. Koulutukseltaan MMM, agronomi, syntynyt vuonna 1963, kotoisin Juvalta. Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pääsihteeri 2007–2023. Aiempia tehtäviä: maa- ja metsätalousministerin valtiosihteeri, MTK:n kotieläinasiamies, ensimmäinen työpaikka Valiolla. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. ## Maatalous tarvitsee pitovoimaa Maatalous ei Pesosen mukaan toimi omassa kuplassaan, vaan nuoret vertailevat maatalouden antamia mahdollisuuksia muihin ammatteihin ja kavereidensa kokemuksiin niistä. Hän ottaa esimerkin 2000-luvun alun Salosta, jossa Nokian hyvin palkatut työpaikat lopettivat päätoimisen viljelyn monilla alueen tiloilla. ”Suomen parhailla peltoalueilla muu taloudellinen kehitys vaikutti huomattavasti enemmän kuin maatalouden oma kannattavuuskehitys. Muutos oli kotieläintalouden osalta dramaattinen.” Heikkinen nyökyttelee. Ilmiö vaikuttaa kaupunkien ympäristössä muuallakin Suomessa. Mutta miten maatalouden sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää, hän kysyy. ![Pekka Pesonen ja Mikko Heikkinen.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s31.jpg)”Maatalous ei toimi omassa kuplassaan. Ammatin kiinnostavuuteen vaikuttaa myös muiden toimialojen kehitys”, Pekka Pesonen sanoo Mikko Heikkiselle.Pesonen vakuuttaa, että maatalouspolitiikkaa viilattaessa mietitään tarkoin, kannustaako vai lannistaako ajateltu toimi investointeja maatiloilla. ”Kansallisista syistä ollaan yritetty ennakoida tukipolitiikan seurauksia tilatasolle asti ja eliminoida sen huonot vaikutukset. Tukimuotoja on reilusti toistasataa ja niille on perusteensa.” ”EU:ssa on puhuttu siitä, että tilatasolla ei voida enää ylläpitää ehdottoman tasapuolista tukipolitiikkaa. Ei siksi, että ei haluta, vaan koska se ei ole realistista. Nyt kysymys kuuluu, voidaanko tasapuolisuutta ylläpitää myöskään alueitten tai tuotantosuuntien välillä.” ## Rahoituksen raja-aidat nurin Alueellisuus on noussut aiempaa isommaksi huolenaiheeksi myös Suomen maatalouspolitiikassa. Länsi- ja Lounais-Suomessa maatalous on pärjännyt elintarviketeollisuuteen tehtyjen investointien ansiosta. Pesosta huolettaa, että Itä-Suomi on putoamassa kelkasta. ”Klusterivaikutus on jäämässä pois, kun jäljellä yksittäisiä laitoksia. Valio on Joensuun ja Lapinlahden tehtaillaan yksi harvoista toimijoista Itä-Suomessa.” Heikkinen perää kansliapäälliköltä toivoa riittävästä rahoituksesta maitotilojen investoinneille hiljaisten vuosien jälkeen. Yksi huolenaihe maakunnissa on, että pankkien keskittyminen vie maatalouden asiantuntijuutta yhä kauemmas paikallistasolta. ”Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa käytetään niin paljon kuin pystytään, mutta sen rinnalle on mietittävä uusia rahoitusmuotoja”, Pesonen vastaa. ”Valtionhallinnossa on mietitty mahdollisuutta kaataa raja-aita maatalouden ja muun yritystoiminnan rahoituksen väliltä, jolloin maatalouden investointeihin saisi rahaa normaalin yrityslainan ehdoilla.” Ajatus miellyttää Heikkistä. Hänen mukaansa laajentavat ja toimintaansa kehittävät maitotilat ovat koko ajan lähempänä muiden toimialojen yrityksiä. ## Kestävyystyötä yhteisvoimin Pesonen muistuttaa, että koko EU:ssa tuottajaorganisaatioista on tulossa läheisempiä kumppaneita maatiloille tulevaisuuden suunnittelussa. ”Yhteistoimintaa tarvitaan, ei ainoastaan markkinavoiman keskittämiseen vaan myös kestävyysinvestointeihin. Ja juuri sitä Valio, tuottajaosuuskunnat ja tilat tekevät yhdessä. Meijerisektorilla on paljon koeteltuja toimintamalleja, ja valiolaiset kehityshankkeet ovat saaneet huomiota myös EU-tasolla.” Hän uskoo, että kuluttajan haluja ja yhteiskunnan odotuksia täyttävällä alalla on hyvä tulevaisuus, kun se samalla osaa ottaa aiempaa suuremman hyödyn irti tuotannon kaikista biomassoista. ”Maidon osuus on 80–90 prosenttia koko arvosta, ja maidon sisältäkin myydään fraktioita uudelleen lisäarvotuotteina. Miksi ihmeessä yritys, jolla on markkinavoima hankinnassa, ei hyödyntäisi myös näitä?” Heikkinen suuntaa keskustelun EU:n uuteen parlamenttikauteen ja kysyy Pesosen odotuksia sen suhteen. > ”Suomessa maatalouden rahoituksen fokus tulee olemaan elintarviketuotannossa.” ”Turvallisuuspolitiikka ja suhteet erityisesti Yhdysvaltoihin vaikuttavat tällä kaudella huomattavasti enemmän kuin vaalien alla osattiin odottaa. Parlamentin kokoonpanossa tapahtuneet muutokset tulevat näkymään, kunhan komissio julkistaa uudet aloitteensa”, arvioi Pesonen. Ensimmäisenä on tulossa komission visio uudesta CAP:ista, ja sen rinnalla toivottavasti reilumman ruokaketjun edellyttämät uudistukset, joita Pesonen pitää hyvin tärkeinä. Maatalouspolitiikan isoja linjoja joudutaan miettimään jo nyt, kun EU:n ovella on jonossa Ukraina ja muitakin jäsenyydestä kiinnostuneita maita. Monivuotisesta rahoituskehyksestä komissio antaa ehdotuksensa oletettavasti kesällä. Siihen liittyy Pesosen mukaan isojen jäsenmaiden halu ja kyky maksaa yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä yhteisen puolustuspolitiikan tarve. ”Komission esitys rahoituskehykseksi tulee olemaan ehkä merkittävästikin suurempi kuin tähän asti. Jos vedetään mutkat suoriksi, maatalouden rahoitus saattaisi päätyä jälleen kansalliselle tasolle.” ”Suomessa maatalouden rahoituksen fokus tulee olemaan elintarviketuotannossa. Halutaan varmistaa, että julkisen tuen vastineena saadaan riittävästi ja riittävän hyvälaatuista ruokaa. Olettaisin, että sama päälinja on myös EU:ssa, vaikkakin eurooppalainen huoltovarmuuskeskustelu on Suomeen verrattuna aivan lapsenkengissä.” ## Hallintorasite tuskin poistuu Pesosen näkemistä komissioista yksikään ei ole kyennyt keventämään unionin hallintorasitetta, eivätkä hänen odotuksensa ole korkealla nytkään. ”EU ei ole liittovaltio, vaan juridinen toimija, joka luo yhteiseurooppalaista lainsäädäntöä. Parlamentissa jokainen ryhmittymä haluaa jotakin, ja lainsäädännön kokonaispaketti vain kasvaa. Näin ollen ei ole ihan helppoa parantaa myöskään maatalouden kilpailukykyä.” Maatalouteen ja erityisesti kotieläintuotantoon kohdistuu Suomessa kritiikkiä ympäristösyistä. Pesosen mukaan kotieläinten ja peltokasvituotannon välillä vallitsee syvälle menevä kohtalonyhteys. ”Kasvipohjaisia proteiinilähteitä pitää kehittää myös, mutta tuotteiden laatu, viljelyvarmuus ja hintakilpailukyky eivät ole vielä riittävällä tasolla huoltovarmuuden kannalta. Jos Suomessa syötäisiin ravintosuositusten ideaalitason mukaan, niin kotimaisuusaste romahtaisi.” Keskustelussa palataan vielä tulevaisuusnäkymiin Suomessa. Pesosella on selvät askelmerkit siihen, miten nuoret saadaan kiinnostumaan maataloudesta. Siihen tarvitaan toimiva infrastruktuuri maaseudullakin. ”Uudella yrittäjällä on odotuksia toimeentulosta, joten elinkeinon kannattavuuden edellytykset on pidettävä kunnossa. Yhtälössä on muitakin tekijöitä: tarvitaan terveydenhoitoa, päivähoitoa, koulua. Jos nuoriso viihtyy maalla, niin perhekin viihtyy.” ## Rakkain ruokamuisto ”Uskallan jo tunnustaa, kun rikoksesta on pitkä aika. Meillä oli maitohuoneessa 900 litran tilatankki, jonka kannelle juuri ja juuri yletyin. Olimme keränneet metsämansikoita. Pistimme sekoittajan nollille ja odotimme, että rasva nousi maidon pintaan. Siitä sitten varovasti otettiin kermaa marjojen päälle. Se oli kylmää, tuoretta ja maistui aivan mahdottoman hyvälle. Muistan sen maun vieläkin.” *Teksti: Raila Aaltonen Kuvat: Markku Lempinen* --- [![Tero Hemmilä katsoo kaukaisuuteen](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/asianytimessa_hemmila_SabrinaBqain-400x267.jpg) Näkökulmat ##### Numerot kertovat totuuden 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/numerot-kertovat-totuuden/) [![Nils den Besten esiintymässä](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/Nilsdenbesten-400x267.jpg) Näkökulmat ##### Nils den Besten: Kasvunvaraa riittää 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/nils-den-besten-kasvunvaraa-riittaa/) [![Vesa Kaunisto seisomassa pihatiellä](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/Vesa_kaunisto-400x267.jpg) Näkökulmat ##### Hyvät näkymät muutoksista huolimatta ![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/10/vesa-kaunisto-128x128.jpeg) Vesa Kaunisto 27. maaliskuuta 2026 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/hyvat-nakymat-muutoksista-huolimatta/)