---
title: "Apua ulkopuolisesta työväestä"
date: 2024-12-05
author: "Jaakko Linnalaakso"
featured_image: "https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/12/s32-min.jpg"
---

# Apua ulkopuolisesta työväestä

# Apua ulkopuolisesta työväestä



![Lassi Rautiainen.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/12/s32-min-800x533.jpg)



 

   

Maitovirran tilalla luotetaan perehdyttämiseen ja puhumiseen ulkopuolisen työvoiman käytössä.

Kainuun Ristijärvellä sijaitsevalla MTY Maitovirralla tarvitaan joka vuosi ulkopuolista työväkeä huhtikuusta lokakuun loppuun.

**Merja Kemppainen** toimii MTY Maitovirran sihteerinä ja kirjanpitäjänä, sen verran kuin Muhoksen lomituspalvelupäällikön ja mummun hommista kerkeää. MTY Maitovirta on yhdistetty Merjan ja hänen miehensä **Olavi Oikarisen** kotitiloista. Myös poika **Ville Kemppainen** on maitotilayrityksessä yrittäjänä mukana.

Helppoa työvoiman saanti ei ole koskaan ollut, Merja myöntää. Etäisyydet ovat pitkiä. Asuntoja on, mutta työntekijän pitäisi olla valmis muuttamaan keskelle Kainuuta.

Tila sai viime keväänä TE-toimiston kautta tehtyyn työvoimahakuunsa 55 hakemusta.







 



![](https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/08/cow-icon.7482748b.svg)### MTY Maitovirta, Ristijärvi



Yrittäjät **Olavi Oikarinen** (62), **Merja Kemppainen** (62) ja **Ville Kemppainen** (35).

Ristijärveläinen tila on yhdistetty Olavin ja Merjan kotitiloista 1990-luvulla.

120 lypsylehmän lisäksi saman verran nuorta karjaa. Käytössä on kaksi lypsyrobottia ja vuonna 2000 valmistunut pihattonavetta. Viljelysmaata on 176 hehtaaria, metsää 650.









”Moskovalaista pianonsoitonopettajaa sun muuta, yksi työvoimatoimiston pakottama suomalainen, muut valtaosin googlekääntäjällä tehtyjä hakemuksia. Ei niitä voi oikein ajatellakaan, kun ei ole yhteistä ammattikieltä, saati kokemusta Suomen maataloudesta tai eläimistä”, Kemppainen miettii.

Yrittäjä haluaa myös olla varma, kenen huomaan kalliit koneensa tai eläimensä antaa. 150 000 euron noukinvaunun kanssa on oltava huolellinen, eikä navetassa saa jäädä huomaamatta, että täysrehuautomaatti ei toimi ja vasta maitoauton tullessa huomata maitomäärien pudonneen.





## Apu oppisopimusopiskelijoista

Osaamisen taso määrää, mihin tilan töihin ulkopuolisia Maitovirralla käytetään. Lypsykarja hoidetaan tilalla pääsääntöisesti itse.

”Koska sieltä se tili tulee”, Merja Kemppainen kuittaa.

Työvoimaa palkataankin Maitovirralla pääosin konetöihin. Palkollisen työpäivä on yhtenäinen, ilman jakoa erillisiin aamu- ja iltatöihin.

Tänä vuonna sopiva apuri löytyi lopulta kajaanilaisen Seppälän maatalousoppilaitoksen kautta, vieläpä omasta pitäjästä.

**Lassi Rautiainen**, 18, on nyt työskennellyt MTY Maitovirralla oppisopimuksella pelto-, kylvö- ja kunnostustöissä viime keväästä lähtien. Omalla kotitilalla on tullut tehtyä aiemmin työtä myös lehmien parissa, mutta täällä ne hoituvat talon oman väen toimesta.

Isojen koneiden ja traktorin ratissa työskentely on Rautiaiselle mieluista puuhaa. Työ on ollut mieluista ja monipuolista: välillä raskasta, välillä kevyempää. Uutta oppia on tullut paljon, ja ammatinvalinta on tuntunut oikealta.





> ”On kaiken A ja O, että lomat suunnitellaan ajoissa, esimerkiksi puoli vuotta kerrallaan.”

## Huolehdi jaksamisesta

Maitotilallisten on elintärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan, kun työt veisivät helposti 24/7- arkeen.

Lomien aikaan Olavin ja Villen työt hoituvat Muhoksen kunnan palkkaamien lomittajien toimesta, jotka käyvät tilan töissä kaksi kertaa päivässä.

”Meillä on täällä Pohjois-Suomen itäisen tiimin alueella hyvin kokenut ja ammattitaitoinen lomittajaväki, eli vaihtuvuus on ollut vähäistä ja työurat pitkiä. Lisäksi isä ja poika lomailevat eri aikaan, eli vastuu ei jää koskaan yksin lomittajalle”, Merja Kemppainen sanoo.

”Kaiken A ja O on, että lomat suunnitellaan ajoissa, esimerkiksi puoli vuotta kerrallaan”, työkseenkin lomituksia koordinoiva Kemppainen sanoo.

![Merja Kemppainen.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2024/12/s34-min-800x533.jpg)Ulkopuolista apua tarvitaan, kun tilalla on 120 lypsylehmää ja lisäksi saman verran nuorta karjaa – ja välillä olisi hyvä myös levätä, Merja Kemppainen sanoo. Navettana MTY Maitovirralla on vuonna 2000 valmistunut kahden lypsyrobotin pihatto.Tilallisella on oikeus 26 maksuttomaan vuosilomapäivään ja tarvittaessa tila voi käyttää yhteensä 120 tuntia tuettua, maksullista lomitusapua sen päälle. Lisäksi alle 3-vuotiaan lapsen hoitoon on saatavissa sijaisapua. Sitäkin on Kemppaisen perheessä käytetty.

Lisäksi on palkattu tarvittava määrä muuta ulkopuolista työvoimaa. Sen käyttö on toki tilan koosta ja taloudesta kiinni, mutta Kemppainen kannustaa panostamaan siihen.

”Omasta hyvinvoinnista on huolehdittava. Jos ei välillä pidä vapaata, ei jaksa paneutua töihinkään. Meillä on matkailuauto ja reissaamme kotimaassa. Kierrämme kesäteatterit sun muut. Niin saa töihin etäisyyttä.”





## Näin onnistut

Huolellinen perehdyttäminen on Kemppaisen mukaan onnistumisen perusta. Joka tilalla on omat käytäntönsä. Yksinkertaisemmatkin työtehtävät on hyvä käydä läpi, eli miten ne tilalla tehdään.

”Perehdytyksen jälkeenkin on otettava asiat tarvittaessa puheeksi. Asiat eivät ratkea, jos vain selän takana puhutaan”, Merja jatkaa.

Lassi Rautiainen on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Hommat on käyty läpi ensin pihamaalla ja sitten harjoiteltu esimerkiksi paalauskoneen käyttöä kädestä pitäen pellolla.

”Ja aina voi soittaa ja kysyä, jos jokin on epäselvää”, Lassi sanoo. Mieluista on myös istua päivittäin yhteisen pöydän ääreen.

Maitovirralla hyväksi havaittu tapa tiedon sujuvaan kulkemiseen on yhdessä syöminen. Työt aloitetaan aamukahdeksalta yhteisen aamupuuron ääressä, ja siinä tsekataan päivän työt. Lounaalla katsotaan, mitä on saatu tehtyä ja miten jatketaan eteenpäin. Näin tieto kulkee ja ilmapiiri pysyy hyvänä.

Merja Kemppainen kertoo, että heillä rohkaistaan työntekijää kertomaan ongelmista tai jos on sattunut vahinkoa, ja kysymään herkästi. Työntekijällä pitää olla itsevarmuutta hoitaa tehtäviä, mutta hänen tulee myös tietää, milloin pitää kysyä apua.

”Kyllä tämä on minusta mennyt ihan nappiin”, Lassi Rautiainen kuittaa kokemuksensa.

**Terveisemme kollegoille:**

> ”Omasta hyvinvoinnista on huolehdittava. Jos ei välillä pidä vapaata, ei jaksa paneutua töihinkään.”

*Teksti: Teija Laakso*  
*Kuvat: Pekka Agarth*















 



---

  [![Minna ja Samu Vilden navetassa.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/Tuomalan_tila1_Markku-Pulkkinen-400x267.jpg)

Minä maitotilayrittäjä

##### Hyvinvointimittaus näyttää kehityksen paikat

 27. maaliskuuta 2026 

 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/hyvinvointimittaus-nayttaa-kehityksen-paikat/)   [![Antinmäen tilan uusi kosteikko esittelyssä](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/kosteikko-400x267.jpg)

Minä maitotilayrittäjä

##### Tilan uusi kosteikko houkuttelee elämää

 27. maaliskuuta 2026 

 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/tilan-uusi-kosteikko-houkuttelee-elamaa/)   [![Nestorin tilan yrittäjät ryhmäkuvassa.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2026/03/Nestorintila1_Markku-Pulkkinen-400x267.jpg)

Minä maitotilayrittäjä

##### Sopivasti kokemusta ja nuoruuden intoa

 27. maaliskuuta 2026 

 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/sopivasti-kokemusta-ja-nuoruuden-intoa/)