--- title: "Aflatoksiini-homemyrkky murskeviljassa oli yllätys" date: 2025-04-01 author: "Jaakko Linnalaakso" featured_image: "https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s33.jpg" --- # Aflatoksiini-homemyrkky murskeviljassa oli yllätys # ”Myrkky murskeviljassa oli yllätys” ![Lehmä laitumella.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s33-800x533.jpg) Jokioislainen maidontuottaja Simo Horkka yllättyi reilu vuosi sitten, kun hän sai viestin, että tilan maidosta oli löytynyt aflatoksiini-homemyrkkyä. Aflatoksiini on ihmisille ja eläimille vaarallista. **Simo Horkan** tilalla Jokioisilla pyritään lisäämään rehujen valkuaisomavaraisuutta. Siksi vuonna 2023 pelloilla kasvoi herne-vehnäseosta. Seos puitiin tuoreena, murskattiin ja säilöttiin hapolla laakasiiloon muun tuoreviljan päälle. ”Herne-vehnäseos oli aika märkää, eikä se meinannut syksyllä jauhaantua kunnolla. Lehmät söivät apetta kuitenkin normaalisti eikä tuotoksessa tai eläinten käyttäytymisessä tapahtunut muutoksia”, Horkka kertoo. Vähän ajan päästä osuuskunnasta tuli viesti, että maitoauton tankkikuormasta oli löydetty aflatoksiini-homemyrkkyä. Seuraavaksi analysoitiin tilakohtaiset näytteet ja Horkan tila paljastui aflatoksiinin lähteeksi. Homemyrkkypitoisuudet olivat korkeat. ”En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä aineesta, eivätkä olleet muutkaan tuottajat.” ## Täysrehu nopeasti tilalle Horkka kaivoi pikaisesti tietoa aflatoksiinista ja päätteli, että myrkyn lähteenä on todennäköisesti herne-vehnärehu. Hän lopetti rehun syöttämisen lehmille heti. Myös tankkimaito piti hävittää. ”Tilasin rehutehtaalta heti täysrehua oman viljan tilalle ja sainkin sen nopeasti. Vain kaksi tankillista maitoa jouduttiin laskemaan viemäriin. Aflatoksiini poistui neljässä päivässä lehmien elimistöstä. Taloudellista tappiota tuli menetetystä maidosta, pilaantuneesta herne-vehnärehusta ja kalliista täysrehusta. Täysrehun ansiosta maito saatiin kuitenkin nopeasti puhtaaksi”, Horkka kuvailee. Kun homemyrkyn lähde selvisi, Horkka kuori etukuormaajalla noin 30 tonnia herne-vehnäseosta pois rehuauman päältä. Hän teetti Eurofinsillä kaikista viljoista homemyrkkyanalyysit. Analyysit ovat melko kalliita, mutta ne kannatti tehdä, sillä alla olevat säilöviljakerrokset olivat puhtaita. Huolellinen säilöntä tärkeää Simo Horkka teki muutoksia viime vuoden viljelysuunnitelmaan, jottei joutuisi enää säilömään liian märkää tuoreviljaa. ”En viljele hernettä enää sekakasvustona viljojen kanssa, vaan molemmat kasvavat erikseen. Murskesäilöntää jatkan, ja se onnistui viime vuonna taas hyvin.” Horkka ja muut maidontuottajat oppivat kerrasta, että aflatoksiiniriski kannattaa ottaa vakavasti. Kyseinen myrkky on luokiteltu ihmisille karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi. Lehmillä se voi vähentää syöntiä ja maitotuotosta sekä heikentää vastustuskykyä ja hedelmällisyyttä. Aflatoksiinia on Suomessa tavattu vain murskeviljassa, ei säilörehuissa. > ”Aflatoksiiniriski kannattaa ottaa vakavasti. Kyseinen myrkky on luokiteltu ihmisille karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi.” ## Tarkka analyysi paljastaa aflatoksiinin Valion Seinäjoen Aluelaboratoriossa tutkitaan tuotantolaitosten siilonäytteistä aflatoksiinia tällä hetkellä kuukausittain, kun aiempi tahti oli vain kaksi kertaa vuodessa. Analyysimääriä on nostettu muun muassa tiukentuneiden asiakasvaatimusten takia. Jos siilonäytteestä löytyy raja-arvon ylitys, tutkitaan kuorma- ja tilanäytteet. EU:n määrittelemä aflatoksiinin raja-arvo, 50 ppt, on hyvin matala, sillä myrkky on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi. Kehityspäällikkö **Hanna Laitinen** Valio Laatu -palveluista kertoo, että aflatoksiinia löydetään Valion maitonäytteistä harvoin. ”Mutta koska siilomaitoja tutkitaan tiheämmin kuin aikaisemmin, on löydöksiäkin jonkin verran aiempaa enemmän. Ylityksen aiheuttaa yleensä yksi tila, jonka maitoa on kyseisessä siilossa. Siilolöydöksestä menee noin yksi viikko ennen kuin tila on saatu selville ja korjaavat toimenpiteet aloitettua.” Aikaisemmin raakamaitoerien aflatoksiiniepäilyt varmistettiin aina Ruokavirastossa. Nyt määritys tehdään Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa ja selvitystyö käy nopeammin, kun käytössä on Elisa-menetelmän lisäksi pikamääritysmenetelmä. ”Nopealla toiminnalla pystytään pienentämään maitotilalle koituvia tappioita hukkaan menevän maidon osalta. Myös eläinten terveys pystytään varmistamaan paremmin”, Laitinen sanoo. > ”Jos siilonäytteestä löytyy raja-arvon ylitys, tutkitaan kuorma- ja tilanäytteet.” ![Rehunäytteitä.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s34.jpg)Aflatoksiinia ja muita homemyrkkyjä ei voi nähdä eikä haistaa rehuista.## Luke tutkii Luonnonvarakeskus käynnisti kuluvan vuoden alussa *Tuoreviljaa entistä turvallisemmin* -tutkimusprojektin, jolla pyritään selvittämään homemyrkkyjen esiintymistä rehuviljoissa. Valio on mukana rahoittamassa projektia. ”Aflatoksiiniriski on Suomessa edelleen hyvin pieni. Keski- ja Etelä-Euroopassa aflatoksiinia esiintyy huomattavasti useammin”, Luonnonvarakeskuksen tutkija **Katariina Manni** kertoo. Yleisempää esiintyvyyttä eteläisemmässä Euroopassa selittää muun muassa se, että viljoihin muodostuu herkemmin aflatoksiinia kuivissa ja kuumissa oloissa, joissa kasvit kärsivät kuivuusstressistä. Myös maissin viljely on yksi selittävä tekijä. > ”Aflatoksiinia on tavattu Suomessa vain tuoreviljassa.” Aflatoksiinia on tavattu Suomessa vain tuoreviljassa, säilörehuista aflatoksiinia ei ole löydetty. Tuoreviljojen säilönnässä pitääkin olla erityisen huolellinen, jotta homemyrkkyjen muodostuminen viljamassassa saadaan estettyä. Jos tilan rehuista löytyy aflatoksiinia, saastunut rehu pitää hävittää. ”Aflatoksiinipitoista rehua ei tulisi syöttää eläimille, koska kyseessä on homesienten tuottama, terveydelle erityisen haitallinen yhdiste. Aflatoksiini B1 on myrkyllisin, syöpää aiheuttava mykotoksiini. Sitä pidetään merkittävänä ruokaturvallisuutta heikentävänä yhdisteenä, koska se voi siirtyä rehuista eläimen kautta maitoon”, Manni selventää. Aflatoksiiniepäilyissä kannattaa varotoimenpiteenä aloittaa rehuun sekoitettavan mykotoksiinisiepparin käyttö. ”Homesiepparin käyttömäärissä kannattaa noudattaa valmistajan antamia enimmäismääriä, jotta maksimoidaan siepparin tartuntapinta mykotoksiineja vastaan”, Manni suosittelee. Aflatoksiini häviää Mannin mukaan naudan elimistöstä keskimäärin 1–2 viikossa. Jos kyseessä on terve eläin ja kertaluonteinen altistuminen, häviäminen elimistöstä on nopeampaa verrattuna tilanteeseen, jossa altistumista on tapahtunut pitkään ja pitoisuudet ovat olleet suuria. Eläimen maksa muokkaa aflatoksiinia myrkyttömämpään muotoon. Mikäli maksan kunto on heikentynyt esimerkiksi maksarasvoittumisen seurauksena, sen kyky käsitellä elimistölle myrkyllisiä aineita, myös aflatoksiinia, heikkenee. ## Mikä aflatoksiini? Aflatoksiini M1 on homesienten tuottama terveydelle haitallinen, karsinogeeninen homemyrkky. Suuret pitoisuudet voivat olla vaarallisia sekä ihmisille että eläimille. Raakamaidossa esiintyy aflatoksiinia M1, joka on aflatoksiinin B1 metaboliatuote. EU:n säätämä aflatoksiinin raja-arvo eli suurin sallittu pitoisuus on hyvin matala, 50 ppt, sillä myrkky on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi. Valio tutkii aflatoksiinin raakamaitonäytteistä omassa valvontaohjelmassaan: sitä tutkitaan siilonäytteistä. Jos raja-arvo ylittyy, tutkitaan kuorma- ja edelleen tilanäytteet. Aflatoksiinia erittyy maitoon 12–48 tunnin kuluttua siitä, kun lehmä on syönyt aflatoksiinia sisältävää rehua. Pitoisuus maidossa laskee 1–4 vuorokauden kuluessa siitä, kun pilaantunut rehu poistuu ruokinnasta. Aflatoksiinin lähde on tyypillisesti homeinen vilja tai muu homehtunut rehukomponentti, kuten mäski. Aflatoksiinia ja muita homemyrkkyjä ei voi nähdä eikä haistaa rehuista. Homemyrkkyä voi esiintyä myös kohdassa, jossa hometta ei näy ja toisaalta homeisessa kohdassa ei välttämättä ole homemyrkkyjä. Siksi näytteenotto rehuista homemyrkkyanalyysiä varten on haastavaa. Homemyrkyt eivät katoa kuivaamalla, kuumentamalla tai muilla käsittelyillä. Homemyrkkyjen vaikutukset voivat näkyä eläimissä monella tavalla, kuten vähentyneenä rehun syöntinä ja maitotuotoksena sekä vastustuskyvyn ja hedelmällisyyden heikkenemisenä.Top 3 menestystekijät *Teksti: Markku Pulkkinen* ![Viljaa.](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s35-800x533.jpg)## Säilö tuorevilja oikein Tuoreviljan onnistunut säilöntä ehkäisee homeita ja aflatoksiinia – tiivistys, sopiva kosteus ja säilöntäaineiden oikea käyttö ovat avaintekijöitä. [Lue artikkeli](https://www.maitojame.fi/artikkelit/sailo-tuorevilja-oikein/) --- [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s32_Food2_kaura-400x267.jpg) Laboratoriossa ##### Tulevaisuuden kuningasideoita 26. marraskuuta 2025 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/tulevaisuuden-kuningasideoita/) [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/11/s22-400x267.jpg) Ruokinta ##### Karja elvyttää perinnelaitumen 26. marraskuuta 2025 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/karja-elvyttaa-perinnelaitumen/) [![](https://www.valio.fi/cdn-cgi/image/format=auto/https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/28/2025/03/s66_Labotaroriossa_kuva-400x267.jpg) Laboratoriossa ##### Artturi®-rehuanalyysin pitkät perinteet 1. huhtikuuta 2025 ](https://www.maitojame.fi/artikkelit/artturi-rehuanalyysin-pitkat-perinteet/)