Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Nina Kopola
Ihmiset miettivät yhä enemmän, mitä he suuhunsa pistävät, ja juuri tämä voi tuoda kilpailuetua suomalaiselle elintarvikkeelle, Nina Kopola sanoo. Kuva: Pekka Rousi

Yrityksille sileämpi tie maailmalle

Business Finlandin tehtävä on tasoittaa suomalaisyritysten tietä maailmalle. Suomen vauraus ja hyvinvointi syntyvät yritysten menestyksen kautta, uskoo organisaatiota viime vuoden syksystä johtanut Nina Kopola.


Business Finlandin toimitilojen aula Helsingin Ruoholahdessa kajahtelee tyhjyyttään. Korona on siirtänyt työntekijät etäyhteyksien päähän. Pääjohtaja Nina Kopola on kuitenkin paikalla ja tervehtii iloisesti Esa Kotalaa, Valion hallintoneuvoston puheenjohtajaa, joka on tullut selvittämään Business Finlandin toimintaa lehtijuttua varten. Istutaan neuvotteluhuoneeseen, kahvi- ja hedelmätarjoilun ääreen.

Kopola on ollut viisivuotisessa virassaan nyt vuoden verran. Hänen johtamansa organisaatiokin syntyi vasta runsaat kaksi vuotta sitten Tekesin ja Finpron yhdistyessä. Business Finland, BF, on valtiollinen toimija, joka tarjoaa yrityksille innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymisneuvontaa sekä houkuttelee Suomeen investointeja ja matkailijoita.

BF:n ruokaviennin ohjelma Food from Finland auttaa suomalaisia elintarvikeyrityksiä pääsemään nopeasti muuttuville kansainvälisille markkinoille. Apuna on uutta innovaatio- ja liiketoimintaosaamista sekä alan kilpailukykyä tukevaa tutkimusta.

”Työmme on neuvoa ja koota verkostoja sekä jakaa asiakkaan riskiä rahoituksessa. Tarjoamme kansainvälistymiseen saumattoman palveluketjun. Itse toivon, että kohta kaikki tuntevat Business Finlandin paremmin kuin vanhan Tekesin”, Kopola sanoo.

Voimaa organisaatiosta löytyy. Se työllistää 680 asiantuntijaa, joista 140 on maailmalla 43 maassa. Suomessa BF toimii Helsingin lisäksi 15 paikkakunnalla. Tuore pääjohtaja ehti käydä useimmissa kotimaan toimipaikoissa ja ulkomaillakin muutamissa, ennen kuin korona lopetti työmatkat keväällä.

”Meillä on näkemys, mitä osaamista ja potentiaalia Suomessa on ja mitä markkinamahdollisuuksia on ulkomailla. Toimimme yhteistyössä Team Finland -verkoston kanssa, johon kuuluvat elyt, kauppakamarit ja ulkoministeriö. Jokaisella on oma roolinsa, me olemme yhdyslinkki Suomen ja ulkomaiden välillä”, Kopola kuvaa.

Esa Kotala
Hiilineutraali maidontuotanto on Valiolle tärkeä tavoite ja maitotilayrittäjä Esa Kotala näkee sen parantavan kannattavuutta myös tilatasolla. Kuva: Pekka Rousi


Esa Kotalaa kiinnostaa elintarvikeviennin kehittyminen, onhan Valio sillä sektorilla maan suurin toimija. Kopola kertoo koko elintarvikeviennin kasvaneen viime vuonna 13 prosenttia. Euroopan ulkopuolelle vienti kehittyi erityisen hyvin. Kotala nyökyttelee. Myös Valio on onnistunut erityisen hyvin Kiinan toimissaan.

”Kiina kasvoi viime vuonna 82 prosenttia ja koko Aasian kasvu oli 18 prosenttia. Toki lähtöluku oli pieni. Eurooppa on Suomen tärkein vientikumppani, ja tässä maailmantilanteessa varmaan vieläkin tärkeämpi. Tämän vuoden ensimmäiset viisi kuukautta elintarvikevienti ollut samalla tasolla kuin vuosi sitten”, Kopola sanoo.

Nyt koronan vaikutukset ovat alkaneet näkyä. Maitotuotteiden ja ravintolatuotteiden vienti on arvossa mitaten laskenut ja kuluttajatuotteiden hiukan noussut. Kesän lukuja ei vielä tiedetä, mutta Kopola arvioi tilanteen menevän loppuvuonna hankalammaksi niin kotimaassa kuin viennissäkin.

”Kaupat ovat meillä pärjänneet hyvin, ja ravintolat ovat muokanneet liiketoimintaansa uusiksi: moni alkoi myydä tuotteitaan kauppaan, sillä kuluttajat ostavat nyt enemmän ruokaa kotiin.”

Kotala tunnistaa trendin. ”Yhä enemmän ja enemmän ihmiset syövät muiden tekemää ruokaa, vaikka korona tilapäisesti muuttaa trendiä.”

Liiketoiminnassa onnistumisen ytimessä ovat Kopolan mukaan aina samat asiat, olipa tuote sitten ruokaa, vaippoja tai teknologiaa: yrityksellä pitää olla ainutlaatuinen tarjooma, jota saa myytyä asiakkaille korkeammalla hinnalla kuin kilpailijat. ”Ei se sen vaikeampaa ole”, Kopola sanoo.

Niiden asioiden arvostus kasvaa, jotka meillä Suomessa ovat  hyvin.


Suomen elintarviketeollisuudella Kopola näkee olevan paljon juuri tähän aikaan sopivia vahvuuksia. Niitä ovat varsinkin antibioottien hallittu käyttö ja jäljitettävät tuotantoketjut.

”Vastuullisuus tulee kasvamaan koronan myötä. Näkisin, että elintarviketeollisuudella on hyvätkin mahdollisuudet edessä, sillä niiden asioiden arvostus kasvaa, jotka meillä on täällä hyvin. Halutaan terveellistä, vastuullista, itselle hyvää ruokaa.”

Nousussa on myös elintarvikepakkausten merkitys. On yhä tärkeämpää, että pakkaus on vastuullinen ja ylläpitää brändiä oikein. Food from Finlandin vastikään alkanut neliosainen koulutusohjelma sparraa yrityksiä pakkausten suunnittelussa, konseptoinnissa ja brändäämisessä.

”Elintarvikepakkauksen pitää olla ennen muuta hygieeninen, mutta myös sen elinkaari alkaa olla tärkeä asia. Monessa maassa on hyvä, jos pakkaus voidaan polttaa ja käyttää energiaksi. Pakkaus vaikuttaa myös kysyntään – jos kuluttaja on ostanut tuotteen, jonka pakkaus ei toimikkaan hänelle, seuraavaa ostokertaa ei tule”, Kopola tiivistää.

Esa Kotalalla on kertoa tosielämän tarina: Valiolla opittiin kokemuksen kautta, että Kiinassa tuotepakkauksen pitää kestää myös paiskelu polkupyöräriksan kyydissä ruttaantumatta, jotta tuote olisi houkutteleva vielä perille saapuessaan.

Kopolan mukaan kuluttajien mielenmaisemakin on syytä tuntea: vaikka suomalaiset pitävät pahvipakkauksista, jossain muualla ruskea pakkaus viestii tuotteen huonosta laadusta.

Business Finland rahoittaa Valion aloitteesta syntynyttä CARBO-yhteistyöverkostoa.


Vastuullisuus nousee myös Business Finlandin uunituoreessa, syyskuussa julkistetussa strategiassa entistä painokkaammin esiin, Nina Kopola kertoo.

”Vastuullisuus on hallitusohjelman yksi tärkeä tavoite, ja sen pitää näkyä meilläkin. Toinen uuden strategiamme keskeinen ajatus on asiakaskeskeisyys. Suomen vauraus ja hyvinvointi syntyvät asiakkaidemme menestyksen kautta.”

Valtion yrityksille suuntaaman koronatuen jaosta muodostui Kopolan johtamalle organisaatiolle tietynlainen tulikoe. BF ja ely-keskukset selvittivät elokuun loppuun mennessä lähes 60000 rahoitushakemusta. BF:ssä käsiteltiin isompien yritysten hakemukset.

”Meillä oli koneisto ja tietojärjestelmät kunnossa. Nettihaku saatiin auki muutamassa päivässä. Jokainen hakemus meni kahden henkilön kautta, esittelijän ja päättäjän. Ihmiset olivat innostuneita ja kokivat olevansa pelastamassa Suomea”, Kopola kuvailee tiivistä etätyösavottaa.

Hakemukset kertoivat kehittämis-innosta. Yksi yrittäjä esimerkiksi aloitti rahoituksen avulla uuden valmisruokabisneksen ja työllisti sillä 10 henkeä Juvalla. Iso osa hankkeista koski digitalisointia.

”Pienet ja vähän isommatkin yritykset ottivat digitaalisia työkaluja käyttönsä, mikä on ehdottomasti hyvä asia! Kriisi ei mennytkään ohi muutamassa kuukaudessa, eikä entiseen välttämättä palata. Yritykset, jotka ovat kasvattaneet tuoteportfoliotaan tai kehittäneet uutta liiketoimintaa, pystyvät jatkamaan muuttuneissa oloissa.”


Uunijuustolla kasvanut johtaja

Nina Kopolan perhe muutti Helsingistä Tammisaaren saaristoon hänen ollessaan vielä aivan pieni. Hän kertoo kasvaneensa ”kunnon maidolla”, jota haettiin omaan tonkkaan polkupyörämatkan päässä sijanneelta maitotilalta.

Nina Kopola
Uuden teknologian pitää ratkaista jotain, mitä ei ole ennen ratkaistu, tai tehdä se paremmin kuin vanha. Silloin yrityksellä on olemassaolon oikeutus, Nina Kopola uskoo. Kuva: Pekka Rousi

”Minä tiedän, miltä uunijuusto maistuu, mutta lapseni eivät ole sitä koskaan saaneet.”

Viisi vuotta sitten Kopola aloitti metsästyksen - ja yllättyi.

”Se opetti minulle jotain, mitä en kuvitellut: rauhoittumista. Sen takia pitkänkin työviikon jälkeen kannattaa nousta kuudelta jahtiin. Passissa ollessa kuulee, kun lehdet putoilevat metsässä.”

Koulunsa Kopola kävi Helsingissä ja Turussa, aina tekniikan lisensiaatiksi saakka. Hän on toiminut tutkijana ja tutkimusjohtajana kemianteollisuudessa, markkinoinut liimahartseja ja johtanut maailman suurimpiin kuitukangasvalmistajiin kuuluvaa pörssiyhtiötä.

”Koin, että johtamiskokemukseni teollisuudesta ja kannattavasta liiketoiminnasta sopii tänne Business Finlandiin, ja toisaalta olen koskettanut myös tutkimuksen maailmaa.”

 

Hiilineutraali bisnes nousee

Business Finland rahoittaa Valion aloitteesta syntynyttä CARBO-yhteistyöverkostoa 3,5 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana.

CARBO-hanke on Valiolle yksi tärkeä työkalu hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä.

Vuosittain noin kuusituhatta hanketta saa BF:n rahoitusta, ja Nina Kopola pitää tärkeänä, että niistä ainakin osa edistää hiilineutraaliutta.

”Meillä on Suomessa paljon hyvää osaamista hiilineutraaleista ratkaisuista. Näiden ratkaisujen esiintuonti voi tuoda Suomelle uuden radan viennin edistämiseen. Koronan jälkeisessä maailmassa saamme tästä tärkeää kilpailuetua, sillä samat kysymykset tulevat eteen kaikkialla.”

”Ruokapuolelle saadaan hyvä myyntiargumentti, kun terveellisyyteen liitetään vastuullisuusaspekti ja ilmastoviisaat ratkaisut.”

Esa Kotala kertoo, että kun uudet systeemit saadaan maatilatasolla toimimaan ja lanta ohjattua biokaasun tuotantoon, hyvässä tapauksessa taloudellisuus paranee samalla kun hiilineutraalisuustavoite lähenee.

”Juuri tämä on tärkeää, se ei ole pelkkä kustannus”, Kopola sanoo. ”Tekemistä on kuitenkin paljon.”
 

Teksti: Raila Aaltonen