Yhteistuumin työtä maitoketjun ja jäsenten parhaaksi
Anu Artjoki
Viestintäpäällikkö Päätoimittaja
Valio Oy
Uuden Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen puheenjohtaja Mikko Heikkinen uskoo, että ItäMaidon ja Maitosuomen fuusio turvaa laadukkaat ja kehittyvät jäsenpalvelut maitotilayrittäjille.
Uusi Osuuskunta Maitosuomi aloittaa toimintansa ensi syyskuun alussa. Ylimenokauden hallitus on työskennellyt tiiviisti osuuskunnan strategiatyön parissa puheenjohtajansa Mikko Heikkisen johdolla. Fuusiossa syntyvälle osuuskunnalle on nimetty johtoryhmä eli toimintojen vastuuvetäjät hankinta- ja asiantuntijapalveluiden, Valmakaupan, keräilyn ja kuljetuksen, tilasäiliöpalveluiden sekä taloushallinnon osalta.
Organisaatiota ja osuuskunnan uusia toimintatapoja on rakennettu hallituksen johdolla.
”Fuusion avulla turvaamme riittävän leveät hartiat jäsenpalvelujen tuottamiselle jatkossakin. Suurempi osuuskunta voi satsata palvelujen laatuun ja erikoistua”, viime joulukuussa järjestäytyneen hallituksen puheenjohtaja Mikko Heikkinen sanoo.
”Maitosuomella tulee olemaan noin sata työntekijää, ja osuuskunnan perustamistyöt on tehtävä niin, että ne palvelevat pitkälle tulevaisuuteen. Ei ole sama mitä työntekijöillämme teetämme ja mitä heiltä odotamme.”
Fuusioprosessi on melko helppo, koska sekä ItäMaidolla että Maitosuomella on kokemusta fuusioista lähimenneisyydestä.
”Emme takerru yksityiskohtiin. Olemme pitäneet tärkeänä oikeaa marssijärjestystä sekä sitä, että uuden osuuskunnan strategia- eli pohjatyöt tehdään kunnolla”, Heikkinen toteaa.
Uusi Maitosuomi on niin suuri, että se tulee olemaan väistämättä Suomessa suunnannäyttäjä. Fuusion jälkeen osuuskunta omistaa Valion osakkeista 42,7 prosenttia.
Siirtymävuosi on ollut hallituksen puheenjohtajan mukaan erikoinen, koska päällekkäin toimii molemmissa osuuskunnissa kaksi hallitusta.
”Tavoitteemme on, että fuusiohetki ei näy maitotilayrittäjillemme mitenkään. Sitä mukaa, kun uusia järjestelmiä on luotu, siirrymme käyttämään niitä. Kun vanhojen osuuskuntien toiminta elo-syyskuun vaihteessa loppuu, kaiken on oltava valmiina”, Heikkinen sanoo.
Ensi syksyn edustajiston vaaleista ja edustajiston järjestäytymisestä alkaa uuden osuuskunnan normaali vuosirytmi. Tämän jälkeen valitaan myös uusi, ensimmäinen varsinainen osuuskunnan hallitus. Hallinto tulee olemaan alkuvaiheessa mittava, mutta elää ajassa sopeutuen tilamäärän kehitykseen.
”Asiat siirtyvät luontevasti uuden osuuskunnan hallituksen päätettäviksi. Nykyiset osuuskunnat eivät ole fuusiosopimuksessa sitoneet uuden osuuskunnan päätöksentekoa millään tavoin. Luottamus on erittäin vahva, että viisaita ratkaisuja tehdään.”
Uuden Maitosuomen siirtymäajan hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen Mikko Heikkinen toivoo, että Valion omistajayrittäjät kantaisivat yhä enemmän vastuuta yrityksestä oman tekemisensä kautta. ”Valion on pystyttävä erikoistumaan, olemaan tehokkaampi ja luovempi kuin muut sekä osattava myydä tuotteensa.” Kuva: Kai Jäderholm
Puheenjohtaja Mikko Heikkinen on pitkän linjan luottamusaktiivi, joka peri innostuksen yhteisten asioiden hoitoon ukiltaan.
”Hän oli mukana muun muassa pankin ja paikallisten meijereiden hallinnossa sekä kuntapolitiikassa. Itse aloitin maaseutunuorten toiminnasta, ja toimin seitsemän vuotta MTK-Pohjois-Savon johtokunnan puheenjohtajana − kautta aikain Suomen nuorimpana. Pojan syntymän jälkeen vuonna 2010 halusin hengähtää hetken ja keskittyä tilan kehittämiseen”, Heikkinen kertoo.
Vuonna 2014 Heikkinen hyppäsi mukaan Osuuskunta ItäMaidon hallintoon, ensin edustajiston varapuheenjohtajaksi, ja syksyllä 2016 hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi.
”Siitä alkoi maitoasioiden hoito.”
Oppia luottamustoimien hoitoon Heikkinen on hakenut erilaisilta kursseilta ja koulutuksista, mutta paljon oppia on tullut myös käytännön ja kantapään kautta.
”Valion hallintoneuvoston jäsenenä olen toiminut vuodesta 2017. Hallintoneuvostolla oma roolinsa Valiolla, ja olemme mukana esimerkiksi työstämässä Valion strategiaa”.
Lapinlahdella Syvärinjärven rannalla Mikko ja kaksi vuotta nuorempi veli Matti Heikkinen hoitavat Likolahden kotitilaansa maatalousyhtymänä. Tila on ollut suvussa vuodesta 1890 ja veljesten omistuksessa vuodesta 2005. Tilaa on laajennettu ja kehitetty 14 vuoden aikana intensiivisesti. Pihaton laajennusremontti alkaa tänä vuonna − sopimukset on tehty ja laitetoimittajat valittu.
”Jatkamme eläinhallia 40 metrillä, ja lypsävien määrä kasvaa 100:sta 175:een. Kaikki muu päivitetään, mutta asemalypsy säilyy.”
”Isännyysaikanamme tilan lehmämäärä on viisinkertaistunut, maitomäärä kuusinkertaistunut ja peltoala seitsenkertaistunut. Nuorkarjan kasvatuksen ulkoistaminen ja urakoitsijoiden käyttö ovat mahdollistaneet tilan lehmämäärän kasvattamisen”, Heikkinen sanoo.
Viljeltyä pinta-alaa 175 hehtaaria, josta tulevalla kasvukaudella nurmella on 80 ja noin 80−85 viljalla. Nurmisadot on saatu nostettua yli 9 000 kuiva-ainekiloon hehtaarilta, ja vain rypsiä ja kivennäisiä ostetaan tilan ulkopuolelta.
Heikkinen kertoo, että haastetta viljelyyn tuo tilan pirstaleinen tilusrakenne: tilan keskilohkokoko on noin kaksi hehtaaria. Se vaatii ennakointia ja priorisointia satopotentiaalia omaaviin lohkoihin. Jopa vuokrapeltoja on salaojitettu, joten peltoviljelyyn on panostettu. Omaa peltoalaa on 50 hehtaaria.
Tilalla työskentelee täysipäiväisesti karjanhoitaja sekä yksi sesonkityöntekijä. Yhteensä tila työllistää 3,5 henkilöä.
”Avopuolisoni Soilimaria Korhonen työskentelee tilan ulkopuolella, mutta hän tekee tarpeen vaatiessa myös navetalla työvuoroja, mistä onkin suuri apu”, Mikko kiittää.
Suomalaiseen maitokenttään Mikko Heikkinen toivoo malttia ja viisautta elinkeinon asioiden yhtenäiseen viestintään ja eteenpäinviemiseen: Tästä hyötyvät kaikki suomalaiset maitotilayrittäjät.
”Emme kaipaa yhtään enempää jakolinjoja. Valiolainen yhtenäisyys on paras ja varmin edellytys Valion tulevaisuuden menestykselle. Mitä paremmin me yrittäjät ymmärrämme Valion toimintaa, sitä realistisempia odotuksemme yritystä kohtaan ovat.”
Maitoalan kohtaama kritiikki kasvattaa painetta avoimeen toimintaan. Heikkisen mukaan on selvää, että maitoala joutuu perustelemaan olemassaolonsa oikeutusta.
On osattava vastata, miksi tekemämme työ on tärkeää.
Toiminnan vastuullisuus ja eläimistä sekä ympäristöstä huolehtiminen ovat tärkeitä seikkoja, jotta tuotteet käyvät kaupaksi jatkossakin.
”Näiden asioiden mallikkaasta hoitamisesta ei välttämättä saada aina edes lisähintaa.”
”Esimerkiksi ilmastoasioissa voimme tuoda ratkaisuja esiin etunenässä, kuten olemmekin tehneet. Ilmastonmuutos on suuri ja monimutkainen asia, johon ratkaisut voivat olla kuitenkin hyvin arkipäiväisiä.”
Mitä yrittäjät sitten voivat tehdä omalla tilallaan omistamansa Valion eteen? Heikkisen mukaan esimerkiksi ottamalla vieraita vastaan ja kertomalla kuluttajille tilastaan ja maidontuotannosta.
”Myös osuuskunnan ja yrittäjän välille toivon erityisen lämmintä suhdetta. Kun tilalla on huolia, toivon, että ensimmäinen yhteydenotto olisi osuuskuntaan”, Heikkinen tuumaa.
Perustetun Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallitus
- Puheenjohtaja maitotilayrittäjä Mikko Heikkinen, Lapinlahti
- Varapuheenjohtaja maitotilayrittäjä Hannu Hokkanen, Kangasniemi
- Maitotilayrittäjä Kyösti Anttila, Kurikka
- Maitotilayrittäjä Mats Broända, Kruunupyy
- Maitotilayrittäjä Hannu Gröhn, Nurmes
- Maitotilayrittäjä Arto Heikkinen, Pyhäntä
- Maitotilayrittäjä Esa Kotala, Lapua
- Maitotilayrittäjä Jarno Kämäräinen, Kiuruvesi
- Maitotilayrittäjä Petri Natunen, Joroinen
- Maitotilayrittäjä Jari Puhakka, Ilomantsi
- Maitotilayrittäjä Satu Pulkka, Vieremä
- Maitotilayrittäjä Antti Saari, Lapua