Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kuva: Hannamaria Aho

Vasikoiden pidempi vierihoito

Myöhäisemmällä vieroituksella saattaa olla kauaskantoisia myönteisiä vaikutuksia lehmän ja vasikan terveyteen, hyvinvointiin ja tuotokseen.


Maailmalla on julkaistu 2000-luvulla yhä enemmän tutkimuksia vierihoitotavoista, joissa emä ja vasikka voitaisiin pitää kauemmin yhdessä.

Lypsyrotuisten vasikoiden varhainen vieroitus on noussut yhdeksi kuluttajien suurimmista huolenaiheista maidontuotannossa. Siksi Suomessakin on haluttu selvittää, mitä aiheesta jo tiedetään ja miten vasikoiden vieroitus tällä hetkellä toteutetaan suomalasilla lypsykarjatiloilla.


Lehmä leimautuu vasikkaansa viiden minuutin kontaktissa. Vasikalla leimautumisessa kestää kauemmin.

Emä-vasikkasuhde heikkenee, kun vasikka muuttuu märehtijäksi. Luonnonoloissa emä vieroittaa 6–10 kuukauden ikäisen vasikkansa vähitellen noin kahden viikon aikana. Sosiaalinen kontakti emän ja vasikan välillä kuitenkin säilyy, ja usein emän ja sen lehmävasikan nähdään laiduntavan tai rapsuttelevan toisiaan vuosia myöhemminkin.

Kaikilla hoitotavoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. 

On varsin selvää, että varhainen vieroitus pienentää sekä vasikan että lehmän akuuttia stressireaktiota vieroituksen aikana. Kun lehmä palaa lypsyyn pian poikimisen jälkeen, sen maito saadaan meijeriin ja tuttiämpärijuotolla vasikan ternimaidon saanti voidaan paremmin varmistaa kuin emän alla.

Varhain vieroitetuilla vasikoilla on kuitenkin todettu olevan enemmän suuhun liittyvää häiriökäyttäytymistä.

Emäkontaktin puuttuminen saattaa vaikuttaa haitallisesti vasikoiden myöhempään stressiherkkyyteen, millä voi olla kauaskantoista vaikutusta esimerkiksi eläinryhmiä yhdisteltäessä ja rutiinien tai rehujen vaihtuessa.

Kuva: Hannamaria Aho

Varhaisen vieroituksen tutkittuja vaihtoehtoja ovat lyhyt imetys, imettäjälehmien käyttö sekä pidempi, joko rajoitettu tai vapaa vierihoito. Vierihoito sallii luontaisen emo- ja imemiskäyttäytymisen sekä sosiaalisuuden.

Vasikoiden päiväkasvu imetyksen aikaan on runsaan maidonsaannin vuoksi merkittävästi parempi kuin rajoitetulla juotolla olevilla vasikoilla. Emä edistää vasikan elinvoimaisuutta ja vasikka muun muassa nousee nopeammin ylös syntymän jälkeen emän aktivoidessa sitä ääntelyllään ja nuolemisellaan.

Vierihoito vähentää vasikoiden juottoon kuluvaa työtä, mutta ternimaidon saanti on aina silti varmistettava, sillä emän huonon utarerakenteen, epänormaalin emokäyttäytymisen tai vasikan heikkouden vuoksi vasikka ei välttämättä saa ternimaitoa riittävää määrää riittävän nopeasti optimaalisen vastustuskyvyn kehittymisen kannalta.

Päivittäin on huolehdittava, että kaikki vasikat näyttävät kylläisiltä ja terveiltä emänkin alla.

Vierihoidettujen vasikoiden ja niitä imettäneiden lehmien vieroitusstressi on voimakkaampi kuin varhaisen vieroituksen jälkeen. Vasikat syövät rehua emän alla vähemmän kuin saman ikäiset varhemmin vieroitetut vasikat. Jos lehmällä on vasikka imetettävänään, se saattaa pidättää maitoa konelypsyssä ja lypsetyn maidon rasvapitoisuus voi olla alhaisempi.

 

Norjassa saatiin tuoreessa lypsykarjatutkimuksessa lupaavia tuloksia, kun vasikat opetettiin myös automaattijuotolle pidemmän vierihoidon aikana.

Tutkimuksissa vasikat saivat olla emiensä kanssa öisin kuuden viikon ajan. Päiväaikaan vasikat olivat omassa osastossaan, jossa niille oli tarjolla maitojuomaa automaatista. Osa vasikoista opetettiin käyttämään juottoautomaattia ja osa ei. Kontakti emään oli mahdollista myös päivisin aidan yli, mutta imemään vasikat eivät tällöin pystyneet.

Automaattijuottoon opetus imetyskaudella vähensi vasikoiden ravitsemuksellista riippuvuutta emästään, mikä helpotti niitä sopeutumaan emästä vieroitukseen.

Vasikoilla säilyi fyysinen kontakti emäänsä aidan yli vielä viiden päivän ajan imetyksen loppumisen jälkeen.

Automaattia käyttämään oppineet vasikat jatkoivat sulavasti sen käyttöä emästä erotuksen jälkeenkin, päiväkasvut pysyivät hyvinä ja stressiin viittaava käyttäytyminen oli vähäisempää kuin niillä, jotka eivät osanneet hakea juomaa automaatilta.

Viiden päivän jälkeen, kun myös fyysinen kontakti estettiin, stressiin viittaavia käyttäytymismuutoksia ei juuri havaittu kummassakaan ryhmässä. Maitojuotto automaatilla lopetetiin asteittain. T

utkimusasetelma on esimerkki hyvästä vaihtoehtoisesta tavasta järjestää pidempi vierihoito: varmistetaan, ettei emän maito ole vasikoiden ainoa ravinnon lähde, säilytetään fyysinen kontakti emään imetyksen loppumisenkin jälkeen, jatketaan maitojuottoa vielä emästä erottamisen jälkeen ja vieroitetaan juotolta asteittain, jotta päiväkasvu pysyy hyvänä.

 

Vasikoiden kasvatusolosuhteet ja ruokinta ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti ja varhaisen vieroituksen negatiivisia vaikutuksia vasikoiden hyvinvoinnille voidaan vähentää ryhmäkasvatuksella ja vapaalla maitojuotolla.

Vierihoidosta olisi kuitenkin todennäköisesti hyötyä vasikoiden myöhemmän stressiherkkyyden ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle.

Sosiaalisessa ympäristössä kasvaneilla vasikoilla on myös vähemmän häiriökäyttäytymistä.

Tarvitsemme lisää nykyaikaisilla tuotantotiloilla ja korkeatuottoisilla lypsylehmillä tehtyjä tutkimuksia siitä, kuinka lehmän mahdollisesti paremmat sosiaaliset taidot ja vähäisempi stressiherkkyys voivat vaikuttaa sen tulevaan elämään lypsykarjassa ja miten pidempi vierihoito vaikuttaa eläinten terveyteen ja tuotokseen pidemmällä aikavälillä.

Myös automaation tuomia mahdollisuuksia on tutkittava, jotta työmäärä ei eläimiä yhdisteltäessä ja eroteltaessa lisäänny. Älyporttien avulla eläimilläkin säilyy vapaus valita, haluavatko ne olla yhdessä vai eivät.

 

4 x pidempi vierihoitotapa

Rajoitettu kontakti

Imettäjänä vasikan oma emä, joka voi olla myös lypsyssä. Vasikka pääsee imemään 1–3 kertaa päivässä 15–120 minuutin ajan. Muun ajan vuorokaudesta vasikka ja emä ovat toisistaan erossa. Vasikoille voidaan tarjota lisämaitoa.

Puolipäiväinen vierihoito

Imettäjänä vasikan oma emä, joka voi olla myös lypsyssä. Vasikka pääsee imemään vain päiväaikaan tai vain yöaikaan (n. 12 h/vrk). Muun ajan vuorokaudesta vasikka ja emä ovat toisistaan erossa. Vasikoille voidaan tarjota lisämaitoa.

Vapaa vierihoito

Imettäjänä vasikan oma emä, joka voi olla myös lypsyssä. Emä ja vasikka ovat yhdessä ympäri vuorokauden niin, että vasikan on mahdollista imeä milloin tahansa. Vasikoille voidaan tarjota lisämaitoa.

Imettäjälehmä

Imettäjälehmällä on yleensä imetettävänä 2–4 vasikkaa, joista yksi voi olla imettäjälehmän oma, mutta kaikki vasikat voivat olla myös vieraita. Imettäjälehmä voi olla lisäksi myös lypsyssä. Imetys voi olla joko rajoitettua tai vapaata.

 

OSALLISTU TUTKIMUKSEEN

Valio Terveys toteuttaa keväällä 2019 kyselytutkimuksen maitotilayrittäjien kokemuksista ja kiinnostuksesta kokeilla erilaisia vieroitusvaihtoehtoja. Tutkimus tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Vastaathan kyselyyn Valmassa!

 

Teksti: Virve Korhonen, Terveydenhuoltoeläinlääkäri, Lehmälääkärit.com Oy