Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

Tilaa kehitetään pienin askelin, hyvinvointi edellä

 

Heini Peräkylä, 32, uskoo, että vastuullinen maidontuotanto on tätä päivää ja tulevaisuutta.

Kuva: Heini Peräkylä

Heini Peräkylällä on maitotilayrittäjyyttä takana kotitilalla Kouvolan Valkealassa nyt kahdeksan vuotta. Työ eläinten parissa on ollut toiveissa pienestä pitäen:

”Viimeistään lukiossa selkeytyi ajatus, että tulen jatkamaan kotitilaa. Agrologiksi opiskellessa tunne vahvistui entisestään. Parasta työssä on se, että näen oman kädenjäljen, ja eläimet ovat työn suola. Nautin myös siitä, että saan itse määritellä, missä järjestyksessä teen asiat.”

Yrittäjän uran aloitus ei kuitenkaan ollut ihan helppo.

”Etenkin ensimmäinen vuosi oli rankka, vastoinkäymisiä oli eläinten kanssa ja sen takia useampia poistoja. Alusta asti on etsitty ratkaisuja ruokintaan ja eläinten ryhmittelyyn, jotta ruokinta on saatu kohdennettua paremmin ja esimerkiksi poikimahalvauksista on päästy pitkälti eroon. Tuotosta on myös onnistuttu kehittämään koko ajan ylöspäin”, Peräkylä kertoo.

Peräkylän perheeseen kuuluu puoliso Arttu Pyötsiä sekä kolme poikaa: Matias 5 v., Niklas 3 v. ja Rasmus 2 v. Pihapiirissä asuvat myös Heinin vanhemmat Jorma ja Tuire Peräkylä.

Tilan työt on viime vuodet tehty omin voimin.

”Mieheni Arttu on ollut viimeiset 1,5 vuotta hoitovapaalla virkatyöstään ja osallistunut tilan töihin ja arjen pyörittämiseen kanssani. Lapset ovat olleet tähän asti kotihoidossa, joten omat vanhempani ovat myös korvaamaton apu niin tilan kuin lastenkin kanssa. Viime vuosina meillä ei ole ollut oppisopimustyöntekijöitä tai harjoittelijoita, koska tässä ruuhkavuosien keskellä en olisi pystynyt samalla tavalla panostamaan ohjaamiseen ja opastamiseen. Ensi vuonna Arttu palaa töihin ja lapset menevät hoitoon, niin se voisi taas onnistua”, Peräkylä kertoo työnjaosta.

Pojat ovat myös innokkaina auttamassa navetta- ja traktorihommissa sekä vasikoiden hoitamisessa.

”Nappularuokinta on poikien bravuuri. On mukava katsoa, kun he innokkaina jakelevat omilla kauhoillaan sangoista syötävää.”

Vapaa-aikaa perhe viettää paljon yhdessä lasten kanssa, mutta oma aika on myös tärkeää:

”Meillä on kaksi koiraa ja ponia, joiden kanssa pääsee liikkumaan.
Ystävistäkin monet elävät ruuhkavuosia juuri nyt, ja ehkä juuri siksi pyritään säännöllisesti ottamaan myös pieniä irtiottoja arjesta kavereiden kanssa”, Peräkylä kertoo.

 

Tilaa on kehitetty vähitellen.

”Oman osaamisen ja tilan kehittämisen mahdollisuus on minulle tärkeää. Pienin askelin mennään, mutta suunta on kuitenkin aina eteenpäin. Aina pystyy parantamaan ja kehittämään omaa tekemistä, tuotosta ja muitakin osa-alueita.”

Viime vuosien kehityskohteita tilalla ovat olleet esimerkiksi kennoikkunoiden asennus ja poistohormien lisääminen navettaan vuonna 2018.

”Ilmanvaihtoa saatiin tehostettua ja navettaa viileämmäksi. Vaikutuksen huomasi heti, niin eläinten kuin työntekijöiden hyvinvoinnissa. Muutos näkyi pian myös maidon solumäärissä. Viimeisin uudistus on ollut vesiputkiremontti, jossa parannettiin veden virtausta ja saatiin jokaiselle lehmälle oma juomakuppi”, Peräkylä kertoo.

42 lehmän parsinavetassa on pyritty kehittämään jatkuvasti eläinten hyvinvointia. Lehmät poikivat karsinoissa ja kaikki naudat pääsevät säännöllisesti ulkoilemaan. Kesäisin kaikki lehmät laiduntavat toukokuun alusta niin pitkälle syksyyn kuin kelit antavat myöden, muu aika vuodesta tarhaillaan.

”Muutama vuosi sitten rakennettiin navetan viereen hakepohjainen jaloittelutarha, joka on lypsylehmien käytössä ympäri vuoden. Vanhaan laakasiiloon jaloittelutarhan vieressä
tehtiin makuuhalli, jossa lehmillä on ruokintapöytä ja vesipisteet sekä kestokuivitettu makuualue. Lypsylehmät on jaettu kahteen ryhmään, josta toinen puoli aina vuorollaan pääsee ulkoilemaan.”

Umpilehmät ja tiineet hiehot asuvat toisessa siilossa, jossa niilläkin on myös jatkuva ulkoilumahdollisuus. Myös vasikat pääsevät kulkemaan omaan tarhaan vapaasti ryhmäkarsinoista.

 

Lähitulevaisuuden tärkeimpänä kehityskohteena Peräkylä mainitsee siirtymisen aperuokintaan, jonka avulla ruokinta saataisiin entistä paremmin kohdistettua jokaisen ryhmän tarpeisiin.

Isossa kuvassa Peräkylä suhtautuu suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuteen optimistisesti:

”Haluan uskoa valoisaan tulevaisuuteen – että tämä on itselle loppuelämän työ ja että jälkikasvullekin olisi tilalla töitä, jos he niin haluavat. Varmasti on niin, että juotavan maidon kulutus vähenee, mutta muussa muodossa maitoa käytetään sitten enemmän. Siksi on tärkeää, että Valiolla kehitetään uusia tuotteita vastaamaan näihin tarpeisiin. Uskon, että kotimaisen, puhtaan ruoan arvostus tulee vain nousemaan.”

"Uskon, että kotimaisen, puhtaan ruoan arvostus tulee vain nousemaan."

Peräkylä näkee hyvänä, että Valio tekee näkyvää vastuullisuustyötä:

”Sitä kuluttajat kysyvät jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Ihmiset ovat koko ajan kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista, ja on hyvä, että toimintaa kehitetään. Esimerkiksi vastuullisuuslisän vaatimukset ovat minusta ihan kohtuullisia ja tätä päivää. Silti toivoisin, että julkisessa keskustelussa muistettaisiin mittakaava: isokin suomalainen tila on maailman mittakaavassa pieni ja ilmastovaikutukset sen mukaiset.

Valion tavoitetta edetä kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä pidän myös hyvänä ja aikataulua realistisena. Tällainen hieman hitaammin syttyväkin tyyppi ehtii perehtyä asiaan. Aion osallistua hiiliviljelijäkoulutukseen Artun kanssa heti kun sopiva koulutus osuu kohdalle.”

Haastattelun lopuksi Heini Peräkylä lähettää kaikille valiolaisille maitotiloille tsemppiterveiset:

”Sopimustuotanto on herättänyt tiloilla monenlaisia tuntemuksia ja myllerrystä, ja kelienkin puolesta takana on haastava kevät ja kesä. Katsotaan silti eteenpäin ja kohti uusia tuulia luottavaisin fiiliksin!”

 

Peräkylän tila, Valkeala

 

Yrittäjä
Heini Peräkylä

Eläimiä
42 lypsylehmää, 22 nuorkarjaa

Pelto
98 ha peltoa viljelyksessä

Navetta
Parsinavetta, jonka alkuperäisin osa on 1950-luvulta. Navettaa on remontoitu ja laajennettu vuosien varrella useaan otteeseen. Putkilypsy.

Ruokinta
Erillisruokinta, ruokintarobotti. Suunnitelmissa siirtyä seosrehu-ruokintaan.

Tuotos
11 023 kg/lehmä/v., rasvaa 4,29 %, valkuaista 3,7 %