Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

Virva, Juho ja Kari Vesanen nauttivat talvesta yhtä paljon kuin 16 hehtaarin tarhassa jaloittelevat lehmätkin. Vanhemmat odottavat innokkaina, että Raatalan kylän peltoaukealle saadaan vedettyä latu. Juho tyytyy valmentajan rooliin. Kuva: Markku Pulkkinen

Talviulkoilu ilahduttaa lehmiä ja hoitajia


Kylä-Kullan tilan lehmät riemuitsevat lumisateesta ja talvisesta ulkoilusta Salon Raatalassa. Yrittäjilläkin on sukset aina voideltuina hiihtolenkkejä varten.


Yrittäjät Kari, 50, ja Virva Vesanen, 48, ovat pitäneet maitotilaa entisessä Kuusjoen kunnassa vuodesta 1993. Lapsista Juho, 20, ja Saana, 16, asuvat edelleen tilalla. Perheeseen kuuluvat lisäksi jo omilleen muuttaneet Tapio, 27, ja Susanna, 25. Lisäksi tilalla on yksi vakituinen työntekijä.
 

Eläimet ja navetta

Tilalla on 65 lehmää, jotka lypsetään vuonna 1980 valmistuneessa parsinavetassa. Suurimman osan ajastaan ayrshire-rotuiset lehmät viettävät kuitenkin ulkokatoksessa, jaloittelutarhassa ja laitumella. Seosrehu jaetaan ulko-katoksen ruokintapöydälle.

Vasikat ja hiehot asuvat talviajan olkipohjaisessa pihatossa ja kesät toukokuun alusta lokakuun loppuun lähi- ja kaukolaitumilla.

Yrittäjät pyrkivät jalostamaan tällä hetkellä reilut 9 000 kiloa tuottavista lehmistä kestäviä ja nostamaan keskipoikimakerrat 2,6:sta 3:een.

”Lypsyn jälkeen ulos on aina tungosta.”

 

Tila

Kylä-Kullan tilalla on viljelyssä 200 hehtaaria peltoa, josta puolet on omaa. Laitumia on 32 hehtaaria ja säilörehunurmea noin 40. Seosrehun joukkoon on kasvatettu kahdeksan vuotta myös maissia vajaan kymmenen hehtaarin alalla.

”Maissi tuottaa hyvän kuiva-ainesadon ja nostaa maidon rasvapitoisuutta”, Kari tietää.

Kaikki peltojen tuotteet eivät kulu omalla tilalla, joten viljaa jää myös myytäväksi.

Kymmenisen hehtaaria nuorkarjalaitumista sijaitsee kymmenen kilometrin päässä tilalta. Hieman jännitystä ensi kesän laiduntamiseen tuo seudulla liikkuva susilauma.


Jaloittelu ja hyvinvointi

”Lehmät ovat päässeet vapaasti ulos myös talvella 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Oli siinä aluksi naapureilla ihmettelemistä. Vuonna 2015 jaloittelualueelle valmistui katos, minkä jälkeen lehmät ovat viihtyneet paremmin ulkona kuin sisällä”, Kari kertoo.

Yhdistetty laidun- ja jaloittelualue on tällä hetkellä 16 hehtaarin laajuinen. Kulkuväylä laitumen reunaan asti on laatoitettu ja piha-alueelle on ajettu hieman hiekkaa. Nolla-asteisena lumisadepäivänä lehmät näyttävät viihtyvän jaloittelualueella hyvin.

”Lypsyn jälkeen ulos on aina tungosta."


"Eläimet saavat toteuttaa laumassa luonnollista käyttäytymistään, ja se näkyy niiden hyvinvoinnissa. Sorkatkin pysyvät hyvässä kunnossa. Hyvinvoivia ja energisiä lehmiä on mukava hoitaa”, Virva iloitsee.

Lehmien suosikkiulkoilusää on yrittäjien mukaan aurinkoinen maaliskuinen pakkaspäivä. Vesisateessa eivät lehmätkään viihdy.

”Vapaa ulkoilu pudottaa hieman tuotosta, kun energiaa kuluu liikkumiseen ja keskinäiseen kisailuun. Hyvät puolet voittavat pienen tuotoksen laskun”, Virva vakuuttaa.


Tulevaisuus

Sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen vielä vähään aikaan, mutta maatalouskoneasentajaksi opiskeleva Juho työskentelee vapaa-aikoinaan tiiviisti tilalla ja liittyy mahdollisesti yrittäjien joukkoon koulun päätyttyä.

Nykyiset kotieläinrakennukset palvelevat hyvin ja tuotanto rullaa, joten isoja investointeja ei ole lähiaikojen suunnitelmissa.

”Olisi hienoa, jos vapaasti ulkoilevien lehmien maito saataisiin joskus brändättyä erikoistuotteeksi, jolla olisi erikoishinta”, Kari visioi.


Vapaa-aika

Molemmat yrittäjät nauttivat ulkoilmaharrasteista ja työt unohtuvatkin parhaiten talven hiihtolenkeillä ja viikon mittaisella pohjoisen hiihtoreissulla. Virva harrastaa lisäksi uintia ja Kari kalastusta.

Myös yhteiset elokuva-, teatteri- ja tanssireissut ovat pariskunnalle tärkeitä yhdessäolon ja virkistäytymisen hetkiä.


Teksti ja kuva: Markku Pulkkinen