Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kuva: Sari Perälä

Säilörehun laatuvaihtelu hallintaan − rehuanalyysien perusteella korjausliikkeitä

Ruokinnassa suurin muuttuva tekijä on karkearehu, kun muut komponentit säilyvät kohtuullisen vakiona. Siksi ruokinnan onnistumisessa sekä hyvän tuotoksen että korkeiden pitoisuuksien saavuttamisessa säilörehun sulavuudella ja käymislaadulla on oleellinen merkitys.


Huonoa säilörehun käymislaatua ei juuri pysty ruokinnallisin keinoin parantamaan. Kohta käsillä ovat vuoden tärkeimmät päätökset ja toimenpiteet onnistuneen säilörehun saamiseksi ruokintapöydälle.

Hyvin kasvavalla ja tuottavalla nurmella on vahva juuristo. Kuva: Sari Perälä

Nurmen laatu vaihtelee peltolohkoittain ja samallakin lohkolla hyvin paljon. Korjuuaikanäytteitä hyödyntäen päästään peltovaihteluun käsiksi.

Jos käytettävissä on vielä kuormavaaka ja rehut saadaan punnittua, ovat käsissä kaikki avaimet taloudellisen nurmentuotannon kehittämiseksi.

Saman päivän aikana korjatussa siilossa on monenlaista karkearehua, eikä siilon sisältö ole tasalaatuista. Siispä maksuttomat säilörehuanalyysit kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Rehunäytteitä tulee ottaa tuloksenteko mielessä: isossa karjassa esimerkiksi viikoittain ja pienemmässä karjassa vähintään kuukausittain. Analyysinäyte varmistaa, että karkearehun laatu on sellaista mitä ruokintasuunnitelmaan on laskettu. Jos ei ole, on muutoksiin syytä reagoida ja ruokintasuunnitelmat päivittää. Myös ruokinnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta kannattaa seurata kuukausitasolla.

Lopulta kuitenkin on tärkeää se, mitä viivan alle jää.


Aina voi parantaa, ja kehityskohteita tulee miettiä avoimin mielin. Ruokinta tai oikeastaan lehmän syömä rehumäärä on suurin maitotuotokseen vaikuttava asia. Ruokinnan onnistumisen ja eläimen syömän rehumäärän taustalla on paljon eri tekijöitä. Rehunkorjuu optimaaliseen aikaan siten, että rehuarvot osuvat tilan tavoitteisiin ja onnistuneen säilönnän lisäksi ruokinnan lopputulokseen, vaikuttaa useat asiat, jotka liittyvät eläinten olosuhteisiin ja terveyteen.

Yhden heikoimmin hoidetun asian klikatessa muiden asioiden erinomaisuus voi jäädä toteutumatta. Kannattaa pohtia, mikä on heikoin lenkki oman karjan olosuhteissa tai tavassamme toimia. Tulee miettiä kaikkia eläinryhmiä eli vasikoita, hiehoja, umpilehmiä ja lypsäviä lehmiä. Tarkasteluun kannattaa käyttää jopa ulkopuolista havainnoitsijaa ja ottaa avoimin mielin kehitysehdotuksia mietintään.

Olosuhteiden tarkastelussa tulee käydä läpi muun muassa parsien säädöt, makuumukavuus, navetan ilmanvaihto, valaistus, ruokintatilan riittävyys, ruokintaesteiden ja niskaputken säädöt, veden saanti, kulkuväylien turvallisuus  − liukkaus, kapeat käytävät, umpikujat jne.

Ylitäytöstä aiheutuu aina ongelmia. Ylitäyttötilanne voi tulla huomaamatta esimerkiksi umpiosastoon tai nuorkarjatiloihin. Olisi tärkeää oivaltaa ja löytää syy, mikä muutoksen aiheuttaa − oli se sitten parempaan tai huonompaan suuntaan. Parannettavan kohteen huomaaminen on hieno asia, koska silloin on mahdollisuus päästä eteenpäin!


Systemaattisella seurannalla ja mittaustuloksilla voidaan tarvittaessa muuttaa toimintaa niin, että päästään haluttuun tulokseen.

Esimerkiksi rehuanalyysien säännöllisen seurannan avulla voidaan tarvittaessa ruokintaa muuttaa niin, että saadaan halutunlaisia eläimiä tai päästään tavoiteltuun tuotokseen. Toisaalta analyysien avulla päästään käsiksi myös siihen, olisiko myös pellolla tapahtuvissa toimissa korjattavaa tai pitäisikö tilan kasvilajiseoksia miettiä tarkemmin.