Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Siltasaaren tilan navetassa ruuvataan rehureseptiä noin kahden viikon välein. Nyt tavoitteena on lisätä kuidun määrää, jotta maitoon saataisiin lisää rasvaa. Keskituotos (EKM) on noin 11 000 kiloa. Kuva: Markku Pulkkinen

Ruista lehmille nurmen täydennykseen

Lapualainen Antti Saari otti ruisvehnän ja rukiin rehukasvivalikoimaansa, koska uusilla kasvilajeilla voi hallita karkearehun tuotannon riskejä ja kustannuksia. 

Pakkastuuli pyörittelee irtolunta eteläpohjalaisella peltoaukealla. Maitotilayrittäjä Antti Saari lapioi lumen alta näkyviin vihreää ruista.

”Ruis pääsi syksyllä vähän liiankin reheväksi. Hyvältä näyttää silti. Touko-kesäkuun vaihteessa, juuri ennen tähkälle tuloa, korjaan tämän lohkon vihantaviljana”, Saari suunnittelee.

Hän viljelee nyt toista vuotta ruista säilörehuksi. Viime vuonna rukiista kertyi viiden tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta, mikä paikkasi hyvin muuten pieneksi jäänyttä säilörehusatoa. Vihantarukiin D-arvo oli 670 ja raakavalkuaista 150 grammaa kuiva-ainekilossa. Rukiin Saari korjaa paaleihin, vaikka muu säilörehu korjataankin ajosilppurilla laakasiiloihin.

”Sekoitin rukiin seosrehuun, ja se maittoi hyvin lehmille. Rukiin korjuuajassa pitää kuitenkin olla tarkka, sillä tähkälle tullessa rukiin sulavuus ja maittavuus romahtavat.”

Idean rukiin niittämisestä appeen joukkoon Saari sai pohjoisamerikkalaisesta ammattilehdestä. Ruis tuli viljelykasviksi osin myös siksi, että tilalla halutaan toteuttaa mahdollisimman hiilineutraalia viljelyä: pellon ympärivuotinen kasvipeitteisyys on tärkeää.

Saari kylvi viime syksynä rukiin joukkoon nurmisiemenen. Tänä vuonna nähdään, kuinka menetelmä toimii nurmen perustamisessa.

Antti Saari ja Sari Perälä toteavat viime kesän säilörehun raikkaaksi ja muutenkin hyvälaatuiseksi. Juuri avatussa siilossa D-arvo on 700 ja kuitupitoisuus 440 grammaa kuiva-ainekilossa. Rehunäytteet Saari ottaa kerran kuukaudessa.

 

Saari kokeilee mielellään uusia kasveja ja viljelymenetelmiä pelloillaan. Siksi hän valitsi jo monta vuotta sitten rehukasviksi keväällä kylvettävän ruisvehnän (Triticale). Tämäkin idea tuli ulkomaisista ammattimedioista, ja ensimmäiset siemenet hän tilasi Englannista.

”Ruisvehnä tuottaa määrältään ja laadultaan hyvän sadon. Ruisvehnään on myös helppo perustaa uusi nurmi.”

Kokonaisena korjattavan ruisvehnän kuiva-ainesato on kahdeksan vuoden aikana vaihdellut 8 000:n ja 14 000 kilon välillä hehtaarilta. Lajikkeena tilalla on nyt Nagano.

”Kokoviljasäilörehun järkevyys perustuu alhaisiin tuotantokustannuksiin. Yhdellä korjuukerralla saadaan suuri kuiva-ainesato. Meillä ruisvehnää voisi olla jopa kolmannes rehualasta, ja sitä kohti mennään”, Saari suunnittelee.

Maissiakin on kokeiltu, mutta se oli Lapuan korkeudella epävarma viljeltävä. Riskit isoihin tuotantokustannuksiin nähden ovat liian suuret.

”Ruisvehnä tuottaa hyvän sadon ja on viljelyvarma.” 

 

Saari varmistaa säilörehusatoa myös monipuolisilla nurmikasviseoksilla, jotta nurmet tuottaisivat hyvän sadon niin märkinä kuin kuivinakin vuosina.

"Olen jo useana vuonna teettänyt oman siemenseoksen, jossa on puolet timoteita, neljännes nurminataa ja lisäksi ruokonataa ja englanninraiheinää. Timotei antaa hyvän sadon normaaleina ja märkinä vuosina. Nadat varmistavat satoa kuivina kesinä. Palkokasvit olen jättänyt pois kasvinsuojelun monimutkaisuuden takia", Saari sanoo.

Timoteilajikkeeksi hän on valinnut Rhonian siksi, että se sopii kolmeen niittoon. Koko nurmialalta korjataan joka vuosi kolme satoa. Satojen D-arvoksi Saari tavoittelee hieman alle 700:aa.

 

Suurimman osan nurmilohkoistaan Saari perustaa ruisvehnäsuojaviljaan. Ruisvehnästä tehdään kokoviljasäilörehu ja nurmesta korjataan sato seuraavat kolme vuotta. Täydennyskylvöjä Saari ei enää aikapulan takia tee, vaan pitää mieluummin nurmikierron lyhyenä.

Kevään ensimmäinen lannoitus tapahtuu salpietarilla tai Y2-lannoitteella. Saari käyttää myös PK- ja hivenlannoitteita, jos viljavuusnäyte osoittaa niille olevan tarvetta.

"Hivenlannoitus on tärkeää, jotta rehussa on varmasti tarpeeksi kuparia, sinkkiä ja seleeniä."

Liete ajetaan peltoon pääasiassa ensimmäisen sadon jälkeen. Kolmatta satoa ei välttämättä lannoiteta enää lainkaan.

Antti Saari korjaa 15 hehtaarin ruislohkon vihantaviljaksi alkukesällä juuri ennen tähkälle tuloa. Sato paalataan ja sekoitetaan lehmien seosrehuun. Saari kokeilee nyt ensimmäistä kertaa nurmen perustamista rukiin kanssa.

 

Antti Saari peilailee maidon- ja rehuntuotantoajatuksiaan Maitoyrittäjien ja ProAgrian pienryhmissä. Tänään tilalla on käymässä Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -säilörehuosaaja Sari Perälä, joka on Saaren kanssa samoilla linjoilla rehuntuotannon monipuolistamisessa.

”Mahdollisimman monipuolinen nurmikasviseos on rehuntuotannon kulmakivi. Nurmisatoja on hyvä varmistaa kokoviljasäilörehulla. Viljakasvustoja kannattaakin käsitellä vain sellaisilla torjunta-aineilla, jotka mahdollistavat viljan korjaamisen säilörehuksi”, Perälä painottaa.

Saari ja Perälä pitävät säilörehusadon määrän mittaamista tärkeänä, jotta viljelytoimien onnistumista ja rehuntuotannon kustannuksia voisi kunnolla arvioida. Saari on miettinyt vaa’an hankkimista, mutta toistaiseksi rehumäärä on mitattu siilojen täyttymisen ja kuiva-ainepitoisuuden perusteella.

”Vaaka kannattaa hankkia, mutta kaikkia kuormia ei tarvitse punnita, vaan joka viides tai kymmenes kuorma. Silloin työ ei hidastu”, Perälä neuvoo.

"Mahdollisimman monipuolinen nurmikasviseos on rehutuotannon kulmakivi."

 

Saaren tilalla on hyviä kokemuksia ruokonadasta. Se pärjää syvän juuristonsa ansiosta kuivissakin oloissa. Ruokonataa ei saa kuitenkaan olla liikaa, sillä kasvi valtaa nopeasti alaa, eikä sen maittavuus ole paras mahdollinen. 10–15 prosentin ruokonataosuus siemenseoksessa on havaittu toimivaksi.

Maitosuomen pienryhmissä nurmiseoksista puhunut Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostuksesta tuntee ruokonadan hyvät ja huonot puolet.

”Ruokonataa kannattaa harkita nurmien kuivan kesän vakuutukseksi, koska siinä on syvät juuret ja hyvä jälkikasvukyky. Esimerkiksi viime kesänä ruokonadan sato oli Jokioissa lähes normaali, vaikka timotein ja nurminadan sadot olivat 40 prosenttia normaalia pienemmät.”

Ruokonadan D-arvo laskee helposti varsinkin toisessa niitossa, jos korjuun ajoituksen kanssa ei ole tarkka. Päätös niiton ajankohdasta pitäisikin tehdä ruokonadan ehdoilla. Kasvinjalostajan yhtenä tavoitteena on parantaa ruokonadan sulavuutta ja maittavuutta.

Ruokonadalla on sekä pehmeä- että kovalehtisiä tyyppejä. Suomessa viljeltävillä kovalehtisillä tyypeillä lehtien reunoihin muodostuu piitä, mikä tekee reunoista kovempia ja alentaa maittavuutta. Keski-eurooppalaisten pehmeälehtisten ruokonatalajikkeiden ongelmana on ollut heikko talvenkestävyys.

”Nykyisessä jalostusaineistossa on yhdistetty sekä pehmeä- että kovalehtistä materiaalia. Korkeamman D-arvon ruokonatalinjasta saatiin ensimmäiset viralliset satotulokset viime vuonna. Siemenen saamiseen kauppoihin menee kuitenkin vielä useita vuosia”, Isolahti kertoo.

 

Timoteistä Borealilla jalostetaan sekä aikaisen että myöhäisen kehitysrytmin lajikkeita.

”Aikaisen kehitysrytmin timoteit, kuten Rhonia ja Rubinia, ovat hyvän jälkikasvukyvyn ansiosta kolmen niiton lajikkeita. Myöhäisen rytmin timoteit, kuten Tuure, Uula ja Nuutti, sopivat sekä kahden että kolmen niiton taktiikkaan”, Isolahti sanoo.

Nurminadan lisääminen timotein sekaan tuo Isolahden mukaan nurmiseokseen lisää laatua ja jälkikasvukykyä.

 

 

Siltasaaren tila, Lapua

Yrittäjät Antti, 38, ja Sanna, 38, Saari ovat molemmat koulutukseltaan metsänhoitajia.

Tila Viljelyssä 180 ha, josta 120 ha nurmella. Peltotyöt on ulkoistettu maanmuokkausta lukuun ottamatta. Rehuvilja ostetaan tilan ulkopuolelta.

Eläimet 160 lehmää (holstein 95 %, suomenkarja 5 %), tavoitteena 200 lehmää.

Maito Keskituotos 10 500–11 000 kg (EKM), rasvaa 4,3 % ja valkuaista 3,5 %. 1,5 milj. l maitoa meijeriin/v.

Navetta Vuonna 2014 valmistunut kolmen lypsyrobotin pihatto 7 km:n päässä tilakeskuksesta. Yksi leveä ruokintapöytä, seosrehuruokinta. Syvät kuilut ja ritilöiden päällä lantaraappa. Kumiset parsimatot. Nuorkarja kasvaa tilakeskuksen vanhassa navetassa. Uusi nuorkarjapihatto robottinavetan vieressä otetaan käyttöön näinä päivinä.

Säilörehu Kolmevuotiset timotei-nurminata-ruokonata-englanninraiheinänurmet. Ei palkokasveja, ei täydennyskylvöä. Lisäksi ruisvehnä- ja ruiskokoviljasäilörehua. Peltoparturit Oy korjaa säilörehun ajosilppurilla laakasiiloihin, säilöntä hapolla. Nurmet perustetaan yleensä ruisvehnään.

Ruokinta Seosrehuun sekoitetaan säilörehun lisäksi kauraa, vehnää, ohraa, rypsirouhetta, perunarehua, kivennäisiä ja seleeniä. Täysrehu roboteilta.
 

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen