Rehunsäilönnän ykkösvinkit – katso video Yli-Hynnilän tilalta

Säilörehun tuotannossa on tärkeää onnistua niin määrässä, laadussa kuin hinnassakin. Säilörehua urakoiva maitotilayrittäjä Antti Yli-Hynnilä on käyttänyt rehunsäilöntään kemiallisten säilöntäaineiden lisäksi biologisia. Valio Artturi® -videolta voit katsoa Yli-Hynnilän kokemukset säilöntäaineista.

Yläkuvassa vasemmalla Antti Yli-Hynnilä ja oikealla Jorma Yli-Hynnilä. He ovat Mervi Yli-Hynnilän lisäksi kuortanelaisen maatalousyhtymä Yli-Hynnilän osakkaita.

”Rehun säilöntälaatu vaikuttaa maidon pitoisuuksien lisäksi maidon muuhun laatuun sekä maidon määrään. Rehulla on siis iso vaikutus maitotilan kustannuksiin ja tuotannossa menestymiseen”, Valio Artturi® -palveluiden kehityspäällikkö Laura Nyholm sanoo.

Harha-askeleet ja epäonnistumiset rehunsäilönnässä voivat tulla kalliiksi, jos säilöntälaadultaan heikkoa rehua joudutaan paikkaamaan esimerkiksi ostovalkuaisrehuilla.

Valio Artturi® -palveluiden tärkein tavoite on auttaa valiolaisia maitotiloja korjaamaan ja säilömään mahdollisimman laadukasta säilörehua riittävä määrä, jolla eläimet voidaan ruokkia taloudellisesti ja mahdollisimman laadukkaasti. Tämä turvaa maidontuotannon kannattavuutta ja auttaa pitämään maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet korkeina.

Säilörehun tuotannossa on tärkeää onnistua niin määrässä, laadussa kuin hinnassakin.

Kuortanelaisella Yli-Hynnilän tilalla korjataan säilörehua per sato noin 100–120 hehtaarin alalta. Lisäksi naapuritilan kanssa elinkeinoyhtymänä urakoidaan ajosilppurilla kasvukauden aikana muilta tiloilta säilörehua noin 1 200–1 500 hehtaarin alalta.

Yli-Hynnilän maatalousyhtymää isännöivät Antti Yli-Hynnilä vanhempiensa Mervi ja Jorma Yli-Hynnilän kanssa. Antti Yli-Hynnilä kertoo, että tilalla on vuosien saatossa käytetty rehun säilöntään sekä happoja että biologisia säilöntäaineita.

”Nykyään säilömme rehut hapoilla, koska happosäilöntä on todettu varmemmaksi biologisiin aineisiin verrattuna. Jos biologisia aineita käyttää, tulee rehun raaka-aineeksi korjattavan nurmen olla kuivempaa, jotta virhekäymisiä ei tule. Tästä syystä säilörehusta tulee kuivempaa, joka on aiheuttanut edelleen ongelmia seosrehun lajittumisena tilallamme”, Antti sanoo.

Rehun virhekäymiset johtavat herkästi ruokinnassa siihen, että väkirehuprosenttia joudutaan kasvattamaan ja ruokintakustannukset nousevat.

”Vaikka korjuuvaiheessa biologisten säilöntäaineiden käyttö tuntuu helpommalta ja on halvempaa happosäilöntään verrattuna, kustannukset voivat loppupeleissä helpostikin kallistua happosäilönnän eduksi.

”Jos tehdään esimerkiksi 100 hehtaarilta rehua ja kustannus on kaiken kaikkiaan noin 20 000 euroa, säilöntäaineen kustannus hapolla on noin 6 000 euroa ja biologisilla aineilla noin 2–3 000 euroa. Tilallamme tuolla rehumäärällä ruokitaan lehmiä noin puoli vuotta, ja rehunsäilöntäaineen hintaeroksi tulee 3–4 000 euroa. Kuinka äkkiä tuo summa katoaakaan esimerkiksi ostovalkuaiseen puolen vuoden aikana”, Antti Yli-Hynnilä pohtii.

Laura Nyholm kertaa, että rehun säilöntäaineen tarkoituksena on varmistaa rehun säilyminen ja se, että ravintoaineet pysyvät rehussa säilönnän ajan. Eri säilöntäaineet toimivat eri tavoin.

”Biologiset aineet edellyttävät rehumassalta riittävästi kuiva-ainetta ja sokeria, jotta rehun pH saadaan laskemaan riittävän alas ja haittamikrobien toiminta estettyä. Biologisessa säilönnässä maitohappobakteerien tuottama maitohappo laskee rehumassan pH:ta, mutta samalla maitohappobakteerit käyttävät rehun energiaa omaan kasvuunsa ja energia on pois pötsimikrobeilta”, Laura Nyholm sanoo.

”Kemiallisten säilöntäaineiden ideana on se, että jokin kemiallinen aine estää haittamikrobien toimintaa. Happosäilöntäaineissa tyypillisimmin käytetty muurahaishappo laskee rehun pH:n nopeasti alas, ja tämä estää haittamikrobien kasvua ja rajoittaa rehussa tapahtuvaa käymistä niin, että rehussa olevat ravintoaineet säästyvät ja ovat käytettävissä lehmille ja pötsimikrobeille.”

Kalleinta rehua on se, joka jää tilalla käyttämättä

Rehun säilönnässä Antti Yli-Hynnilän muistisääntö on, että kaikkien kalleinta rehua on tilalla käyttämättä jäävä rehu.

Kuvat ja video: Mediafarmi Oy, Niklas Maisi