Raakamaidon antibioottijäämät

Antibioottitapaukset aiheuttavat pilalle menneen maidon lisäksi aina paljon ylimääräistä työtä ja kustannuksia tuotantolaitoksissa, osuuskunnissa ja tiloilla. Tapausten estäminen on siis kaikkien etu.

Valiolaisen raakamaidon laatu on parantunut vuosi vuodelta. E-luokkaisen maidon osuus lähestyy jo 98:aa prosenttia. Huolta ovat viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa kuitenkin aiheuttaneet antibioottijäämiä sisältäneet maitokuormat: niitä on ollut 48, kun taas aiempina vuosina luku on ollut noin 30.

Vuosittain kuormista tehdään testejä reilusti yli 100 000, joten valtaosa maidosta on kuitenkin puhdasta. Pilalle menneen eli bioenergialaitokseen viedyn maidon määrä puolittui viime vuonna edellisvuosiin verrattuna.

Laki vaatii, että lääkityn lehmän maito pitää lypsää erilleen lääkityksen ja varoajan aikana. Valiolaisen käytännön mukaisesti hoidetun lehmän maito on myös testattava Delvotest SP NT -antibioottijäämätestillä varoajan jälkeen, ja testin tuloksen on oltava negatiivinen, ennen kuin maidon saa lypsää tilasäilöön.

Jos tilalla on hoidossa olevia lehmiä, tuotantolaitokseen lähtevän maidon antibioottijäämättömyyden voi varmistaa vain testaamalla tilasäiliömaidon ennen maitoauton tuloa. Silloin mahdolliset virheet lääkityksessä tulevat esiin, kuten tuubi väärään lehmään, muut inhimilliset virheet ja tekniset ongelmat esimerkiksi lypsyrobotilla.

Tilasäiliömaidon testaaminen saattaa olla haasteellista Delvotestin kolmen tunnin kasvatusajan vuoksi, mutta töiden oikealla suunnittelulla se onnistuu. Antibioottijäämien pikatestien tulos tulee muutamassa minuutissa. Niitä on kovasti toivottu myös tiloille.

Tämän vuoden aikana Valiolla selvitellään testivaihtoehtoja ja eri testien soveltuvuutta lehmän- ja tilasäiliömaidon testaukseen. Testin valinnassa pitää huomioida myös herkkyydet eri antibiooteille, eli se, missä pitoisuudessa testi antaa positiivisen tuloksen eri antibiooteille. Testi ei saa olla liian herkkä tai epäherkkä.

Maitokuormat testataan tuotantolaitoksessa kahteen kertaan. Kuljettaja tekee ennen purkua kuorman osareittinäytteistä kolme pikatestiä, jotka valmistuvat viidessä minuutissa. Viime vuoden keväästä lähtien käytössä on ollut BetaStar S Combo -testi, jolla voidaan todeta beetalaktaami-, ceftiofur- ja tetrasykliiniantibiootit.

Jos testin tulos on negatiivinen, maidon saa purkaa maitosiiloon. Jos testin tulos on positiivinen, kuljettaja ottaa kuormasta säiliökohtaiset näytteet: esimerkiksi nupissa on kolme säiliötä. Näistä näytteistä tehdään pikatestit, jotta antibiootti-maidon määrä saadaan rajattua mahdollisimman pieneksi. Positiiviset tulokset varmistetaan vielä positiivi- ja negatiivikontrolleilla. Kuljettaja purkaa positiiviseksi todetun maidon erilleen, ja se toimitetaan hävitettäväksi bioenergialaitokselle.

Maidon vastaanoton henkilö tekee kyseiseen kuormaan kerättyjen tilojen maitonäytteistä Delvotest SP NT -testit. Jokaisen tilan maidosta otetaan jokaisella hakukerralla näyte auton näytteenottolaitteella, joten näytteet ovat aina olemassa. Jos jonkin tilan näytteistä saadaan positiivinen tulos, kyseisen osuuskunnan neuvonta ryhtyy selvittämään asiaa.

Muutaman kerran kaikki tilanäytteet ovat olleet negatiivisia Delvotest SP NT -testillä, vaikka pikatesti on antanut positiivisen tuloksen. Tämä johtuu pikatestin ja Delvotest SP NT:n välisistä herkkyyseroista eri antibiooteille. Joissakin tilanteissa antibioottipitoisuus on ollut niin sanottu rajatapaus, joka on ollut pikatestillä juuri ja juuri positiivinen, mutta Delvotest SP NT:n herkkyysalueella negatiivinen.

Maito hävitetään aina, jos pikatesti on antanut varmistetun positiivisen tuloksen, vaikka tilaa ei voida jäljittää. Juuri herkkyyserojen vuoksi tilasäiliömaitonäytteet testataan Delvotest SP NT:llä, joka on käytössä myös tiloilla.

Kuormat testataan toisen kerran siiloon purun jälkeen ennen maidon käyttöä Delvotest SP NT -testillä, sillä se on laajakirjoisempi kuin pika-testi, eli näyttää myös muiden ryhmien antibiootteja.

Testit tehdään kuormanäytteistä, jotka on otettu kuorman purkamisen aikana. Jos testin tulos on positiivinen, kaikki kyseisessä siilossa oleva maito hävitetään. Viime vuonna näin kävi yhden kerran ja aikaisempina vuosina yleensä viisi–kuusi kertaa.

Siilotapausten vähenemisen vuoksi hävitettävän maidon määrä puolittui ja oli viime vuonna vajaat 570 000 litraa. Nyt käytössä oleva pikatesti on siis herkkyydeltään parempi estämään siilovahinkoja. Herkkyyseron vuoksi tapauksia tulee ilmi vähän enemmän, mutta kokonaistappiot ovat pienemmät.

Antibioottitapausten syyt yritetään aina selvittää perusteellisesti, mutta siitä huolimatta selkeää syytä ei aina saada selville.

Noin puolet tapauksista on robotti- eli automaattilypsytiloilla. Perinteisen lypsyn tiloilla syyt painottuvat enemmän inhimillisiin virheisiin, kun taas automaattilypsyssä on enemmän teknisiä virheitä tai syytä ei ole saatu selville.

Ohjeet, merkinnät ja testaus!

Oman navetan toimintatavat kannattaa käydä läpi ja korjata puutteet, jotta antibioottivahinkoja ei pääse syntymään.

Tärkeintä on, että jokainen navetassa työskentelevä tietää, mitä tekee (ohjeet) ja hoidetut/hoidettavat lehmät tunnistetaan varmasti (merkinnät). Tilasäiliömaidon testaaminen antibioottijäämätestillä ennen maitoauton tuloa varmistaa, että mikään ei ole mennyt pieleen (testaus).

Inhimillisiä syitä antibioottitapauksille:

  • väärän lehmän hoitaminen (piikki tai tuubi)
  • hoidetun lehmän maidon lypsäminen tilasäiliöön (puutteelliset ohjeet)
  • hoidetun lehmän lypsäminen epähuomiossa tilasäiliöön (ohjeista huolimatta)
  • hoidetun lehmän merkitsemättä jättäminen
  • umpilehmä lypsettävien joukossa
  • umpituubeilla umpeen hoidetun lehmän lypsäminen tilasäiliöön
  • hoidetulle lehmälle ei laitettu erottelua päälle
  • kirjausvirhe robotilla

Teknisiä syitä antibioottitapauksille:

  • tyhjennystulpat peseytyneet huonosti ab-maidon jäljiltä
  • viallinen maitolinjan puhallusventtiili
  • venttiilivika robotilla
  • riittämätön laitteiston huuhtelu/pesu hoidetun lehmän jälkeen