Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Perttu Uusitalo sai vieraakseen Sari Kilkin Fazer Food Servicestä. Kuva: Maria Miklas

Nurmen ja maidon kymppikerholainen

Fazerin ravintoloissa juodaan vain kotimaista maitoa. Tupamäen tila tuottaa sitä miljoonaa litraa vuodessa erinomaisella ruokinta- ja nurmiosaamisella.


Lietoa lähestyttäessä maisema mataloituu ja katse kantaa kauas. Vaikka viimeiset lumiläikät vielä sinnittelevätkin, kevät tekee tuloaan myös Tupamäkeen. Sitä odottelee myös Perttu Uusitalo, tilan 15. isäntä.

Uusitalon suku on viljellyt lietolaisia – Uusitalon mukaan tarvasjokelaisia – peltoja vuodesta 1604. Tupamäki on lohkottu kantatilasta vuonna 1930.

”Tila siirtyi minulle heinäkuun ensimmäinen päivä vuonna 2005 kello 12. Siitä lähtien tilaa on kehitetty, eikä ole vuotta, etteikö jotain rakennettaisi”, Uusitalo hymyilee.

Pihapiirissä riittääkin rakennuksia. Pelkästään navettoja on neljä. Muita varastoja ja halleja kohoaa pitkin loivia rinteitä.

Tilalla on 200 eläintä, joista lypsäviä on 130. Maitoa suomalaisiin ruokapöytiin lähti viime vuonna
miljoona litraa. ”Tavoite olisi päästä 1,2 miljoonaan litraan. Liikevaihtoa tehdään noin 700 000 euroa vuodessa”, Uusitalo kertoo.

Tila pitää kiireisenä. Lypsettävää riittää, ja viime vuonna poikimisia riitti lähes joka toiselle päivälle. Uusi-talon naisystävä on töissä muualla, mutta osallistuu tarvittaessa tilanhoitoon. Säännöllisenä apuna on kolme vakituista palkattua karjanhoitajaa.

Uusitalon lehmät ruokitaan pääasiassa omalla rehulla. Peltoa on pari sataa hehtaaria, josta omaa on vajaa puolet.

Modernin viljelijän vastuullisuus kiteytyy muun muassa peltoihin. Pellot pidetään mahdollisimman
pitkän aikaa vuodesta kasvipeitteisinä ja vihreinä, jolloin ne toimivat hiilinieluina. Uusitalo on mukana ProAgrian Paimion nurmiryhmässä, joka tutkii nurmilajikkeita sekä niiden ominaisuuksia ja vaikutuksia maaperään.

”Meillä on noin kymmenen hengen rinki, joka vierailee vuorollaan jokaisen tilalla ja jakaa parhaita käytäntöjä. Seudulla onkin erityisen paljon nurmiosaamista.”

Uusitalo sanoo olevansa jonkin sortin Pelle Peloton. Hän on ahkera kokeilija ja kouluttanut kollegoita myös ProAgrian tilaisuuksissa. Nurmiryhmä käy myös säännöllisesti ulkomailla katsomassa, miten nurmia siellä hoidetaan.

Skotlannin vierailulla ihmeteltiin kuvaa naisten alushousuista, kunnes selvisi, miten ne liittyvät maaperän ja nurmen tutkimukseen.

”He laittoivat peltoon 30 sentin syvyyteen pellava-alushousut, ja kun ne kaivettiin ylös kahdeksan viikon päästä, jäljellä oli käytännössä vain kuminauha. Se todisti, että maa on kunnossa ja siellä on monenlaista elämää.”

Uusitalolle vastuullisuus tarkoittaa myös eläinten kotoista rehua ja sitä, että lämmitys hoidetaan kotimaisella hakkeella. Tupamäki saa Valion vastuullisuuslisää, joka vaatii muun muassa säännölliset eläinlääkärin käynnit tilalla sekä asianmukaisen kivunlievityksen ja rauhoituksen vasikoiden nupoutuksessa.

Tupamäen tilaa kehitetään jatkuvasti. "Uusia rakennuksia niin eläimille kuin kalustollekin tulee tasaiseen tahtiin", kertoo isäntä Perttu Uusitalo.

Pihaton lypsyroboteille on kiireetön jono, ja pyöröporttien edessä seisoskelee leppoisia lehmiä. Lypsävien keskituotos on 9 800 kiloa.

Tupamäkeen oli tulossa kolmaskin lypsyrobotti, jota kuljetusliike kuitenkin kolhi sen verran, että se oli viisainta jättää asentamatta. Uusitalo ei hötkyile, vaan miettii rauhassa kolmannen robotin aikataulua.

Pihaton päädyssä komeilee rakentamisvuosi 2009. Kymmenen vuotta on lyhyt pätkä aikaa suvun yli 400-vuotisessa historiassa.

”Ei menneisyys nuorempana merkinnyt niin paljon, mutta nyt se on hyvin tärkeää. Maatalous Suomessa
vähenee, mutta itse haluan kasvattaa ja kehittää toimintaa, jotta suomalaista ruokaa on jatkossakin.
Koskaan ei ole käynyt mielessäkään, ettenkö jatkaisi tilan tarinaa”, 39-vuotias Uusitalo miettii.

Vaikka Uusitalo on maahan ja eläimiinsä sidottu, työssä parasta on vapaus. ”Vaikka en minä koskaan ole ilman kännykkää”, hän nauraa.

Tuotannon vastuullisuuteen kuuluu myös itsestä huolehtiminen, sillä ilman jaksavaa isäntää
eläimetkään eivät voi hyvin. Uusitalo sanoo pitävänsä tarkasti kaikki MYELin kautta tulevat
26 lomapäivää. Ja silloin kun lomaillaan, lomaillaan kunnolla: hän käy hiihtämässä ja vaeltamassa pohjoisessa tai viettää kaupunkilomaa.

”Viime viikollakin mentiin navigaattorin kanssa ympäri pääkaupunkia”, Uusitalo hekottelee. Periaate on, että silloin kun lomittaja on tontilla, isäntä ei ole.

”Minulla on vastuu, mutta annan sitä myös muille, kun on sen aika.”

Liian uskaliaat peurat ja kauriit ovat välillä riesana Tarvasjoella. "Ne käyvät syömässä rehua suoraan siiloista", Uusitalo manailee.

Tilalla on käymässä hankintapäällikkö Sari Kilkki Fazer Food Serviceltä. Maidontuotanto kiinnostaa, koska yritys käyttää Valion nestemäisiä maitotuotteita lähes viisi miljoonaa litraa vuodessa.

”Me haluamme, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita ja että tavarantoimittajat toimivat vastuullisesti kaikilla osa-alueilla”, sanoo maitotuotteiden ostoista vastaava Kilkki.

Hän onkin vaikuttunut eläinkohtaisesta maidontuotannon ja hyvinvoinnin datasta, jota Uusitalo näyttää läppäriltään.

Fazer Food Service käyttää mahdollisimman paljon suomalaisia tuotteita – vaikka osan saatavuus toki vaihtelee sesongin mukaan. Juotavat maidot tulevat kuitenkin aina Suomesta.

Fazer Food Servicen alle kuuluvat palvelubrändit Amica, Fazer Food & Co sekä Tastory. Yhteensä yritys tarjoaa päivässä 130 000 ateriaa työpaikoilla ja toimistokiinteistöissä sekä päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja hoitokodeissa.

”Tehokas logistiikka on meille tärkeää, jotta voimme turvata 600 ravintolamme päivittäisen toiminnan eri puolilla Suomea. Toimivalla logistiikalla pienennämme myös hiilijalanjälkeämme, joka on osa Fazerin vastuullisuustavoitteita.”

Hävikin vähentäminen koko tuotantoketjussa on myös tärkeä osa Fazerin vastuullisuutta. Se kiinnostaa myös Perttu Uusitaloa.

”Vaikka tiedämmekin hyvin päivittäiset ruokailijamäärät ja osaamme huomioida esimerkiksi lomat, yllätyksiä tulee aina. Valmistettavan ruuan määrää optimoidaan päivittäin”, Kilkki kertoo.

Sari Kilkki Fazer Food Serviceltä vieraili maitotilalla ensimmäistä kertaa.

Karheanpörröinen navettakissa Hansu näyttää tietä, kun siirrytään navetalta toiselle.

Kasvatustilalta edellispäivänä palautuneet puolitoistavuotiaat Orkesteri, Odesse ja Olga kurkkivat tulijoita hieman epäluuloisesti, eivätkä anna rapsutella. Silti ne vaikuttavat reippailta ja hyvinvoivilta.

Lehmien hyvä hoito tuottaa tuloksia: satatonnareita on ollut tilalla kaksi, ja 50 tonnia lypsäneistä on rivi todistuksia tilan toimiston seinällä.

Valio tekee myös Fazerin kanssa näkyväksi sitä, mistä maito oikeasti tulee.

”Kuluttajia kiinnostaa ja me haluamme kertoa, millainen määrä lehmiä tuottaa käyttämämme maidon. Kampanjassa kerroimmekin, että ravintoloissa juodun maidon kautta työllistämme noin 40 keskikokoista suomalaista maitotilaa ja niiden 1 430 lehmää”, Sari Kilkki sanoo.

”Meille maidontuotannossa tärkeintä ovat kotimaisuus, puhtaus ja tuoteturvallisuus”, luettelevat Valion viestintäpäällikkö Aino Laakso ja myyntipäällikkö Paavo Hallberg.

Kansainvälisen ilmastopaneelin viimesyksyinen raportti kiihdytti ympäristökeskustelun aivan uuteen vauhtiin. Valiolle tulee yhä enemmän kyselyitä myös ruuan alkuperästä ja eläinten hyvinvoinnista. Palveluprosessia ja tietojärjestelmiä on kehitetty, jotta ihmisille voidaan vastata nopeasti ja kaikki kuluttajapalautteet saadaan vietyä osaksi toiminnan kehittämistä.

Laakso kuitenkin muistuttaa, että ilmastokysymykset eivät ole hetkellinen juttu, vaan töitä esimerkiksi hiilineutraalin maidon eteen on sitouduttu tekemään vuosia eteenpäin.

”Se on hyvin pitkäjänteistä toimintaa."


Teksti: Sami Turunen    Kuvat: Maria Miklas