Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Maitomarkkinatilanne koronapandemian keskellä

Markkinat selvisivät ensimmäisestä aallosta yllättävän vakaina. Toisen aallon vaikutukset ovat vielä arvoitus.

Koronaviruspandemian ensimmäisen aallon vaikutukset eivät ole olleet niin vakavat kuin pelättiin, ja alun säikähdyksen jälkeen markkinat ovat olleet yllättävän vakaat. Esimerkiksi EU:n yksityisen varastoinnin ohjelmaan ei tarjottu sellaisia määriä maitotuotteita, että niiden purku varastosta aiheuttaisi merkittävää häiriötä markkinoilla. Tilannetta on auttanut kuluttajien kiinnostus maitotuotteisiin vähittäiskaupassa, Yhdysvaltojen merkittävät ruoka-apuostot ja Kiinan kysynnän jatkuminen.

Maitomarkkinoiden tasapainoon on eniten vaikuttunut kulutuskäyttäytymisen muutos, kun ihmiset
ovat tehneet etätöitä ja heidän liikkumistaan on rajoitettu. Ravintoloiden ja muiden ruokapalvelujen sulkeminen on vähentänyt merkittävästi juustojen kulutusta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, missä jopa 55 % juuston ja voin myynnistä tapahtuu Food Service -sektorin kautta. Vähittäismyynnin kasvu ei ole pystynyt korvaamaan menetyksiä.

EU:n maidontuotanto on kasvanut tammi-kesäkuussa 1,4 %. Vuoden toisella puoliskolla tuotannon ennustetaan supistuvan, ja koko vuoden kasvun arvioidaan jäävän kohtuulliselle 0,7 % tasolle. Suurimmat lisävolyymit on alkuvuodesta tuotettu Puolassa, Irlannissa, Hollannissa ja Saksassa. Merkittävimmin tuotanto on supistunut Italiassa ja EU:n ulkopuolella olevassa Britanniassa.

Vientimarkkinoilla EU:n kanssa kilpailevassa Uudessa-Seelannissa maitomäärä on hieman supistunut, kun taas Yhdysvalloissa se on kasvanut 1,7 %. Merkittävän maitotuotteiden viejän Australian sijoitus on tippunut suurimpien viejien listalla vaikeiden sääolosuhteiden myötä. Tänä vuonna tuotanto on korjaantunut 5 % ylöspäin, ja loppuvuodelle ennustetaan La Niña -ilmiötä, mikä toisi tavallista runsaammat sateet korjaamaan vesitasetta ja siten tukemaan maidontuotantoa.

Tänä vuonna EU:n keskimääräinen maidon hinta oli korkeimmillaan helmikuussa 35,20 senttiä kilolta. Koronaviruspandemian vuoksi hinta on laskenut joka kuukausi ja oli kesäkuussa 32,58 senttiä kilolta
ja heinäkuussa arvion mukaan 32,50 senttiä kilolta. Joissakin maissa reagoitiin keväällä voimakkaasti
epävarmoihin markkinoihin. Esimerkiksi Irlannissa maidon tuottajahintaa laskettiin useita senttejä, sillä riippuvuus vientimarkkinoista on merkittävä 60 prosentin osuudella raaka-aineesta.

Tuottajahintoja ollaan nyt nostamassa Irlannissa, mutta ei vielä samalle tasolle kuin keväällä ennen koronaepidemian leviämistä. Myös Hollannissa on nostettu maidon hintaa, elokuun hinnan ollessa 34 senttiä kilolta.

Suomessa tuottajahinta on pysynyt vakaana ja ero keskimääräiseen EU:n hintaan on kasvanut 5 senttiin kilolta.

EU:n vientimäärät pysyivät tammi-kesäkuussa kaikesta huolimatta melko vakaina. Juuston vienti on samalla tasolla kuin viime vuonna. Vienti Japaniin, Sveitsiin ja Etelä-Koreaan on kehittynyt suotuisasti mutta heikentynyt Yhdys-valtoihin. Eniten juustoa viedään Britanniaan, joten kauppasopimuksen aikaansaaminen EU:n ja Britannian välillä on ehdottoman tärkeää. Rasvattoman maitojauheen vienti on supistunut, mutta viime vuoden vertailuluvuissa on mukana interventiojauheen vientiä. Voin vienti on kasvanut kilpailukykyisen hinnan vuoksi. Lähi-Idän, Yhdysvaltain ja Ukrainan kysyntä on kirittänyt voin viennin 37 % kasvuun.

Koronatilanne ei vielä ole ohi ja nyt odotetaan epidemian toista aaltoa ja sen vaikutusta maitomarkkinoihin.

EU:n maidontuotanto on kasvanut tammi-kesäkussa 1,4 %
Kuva: Tiina Kanervo.
Kesäkuun tuotanto kasvoi 1,0 % ilman Brexitin vaikutusta. Sääolosuhteet ovat parantuneet ja tuotanto on kääntynyt taas kasvuun toukokuun laskun jälkeen.
Kuva: Tiina Kanervo.
Suomen maidon tuottajahinnan ero Euroopan keskimääräiseen on noussut yli 5 senttiin / kg
Kuva: Tiina Kanervo.