Maitomarkkinat ovat pitäneet pintansa

Hintataso on säilynyt kohtalaisen vakaana, mutta maidontuotannon kasvu ja brexit-siirtymäajan päättyminen luovat epävarmuutta maitomarkkinoille

Maidontuotanto jatkaa kasvuaan globaalisti. Yli puolet kasvun lisäyksestä toteutuu Pakistanissa ja Intiassa, missä se ohjautuu paikalliseen kulutukseen. Maailmanmarkkinoiden tasapainon kannalta merkittävämpää onkin se, mitä tapahtuu Euroopassa, Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa, missä maidontuotanto merkittävästi ylittää paikallisen kulutuksen. Viimeisimmän arvion mukaan maidontuotanto kasvaa EU:ssa 1,4 prosenttia vuonna 2020.

Toinen globaaliin tasapainoon vaikuttuva seikka on tietenkin kansainvälinen kauppa. EU27-maiden merkittävin epävarmuus liittyy maitovalmisteiden vientiin Iso-Britanniaan. Ero astui voimaan 1.2.2020, mutta vielä eletään siirtymäaikaa. Vuoden 2021 alussa Iso-Britannia on teknisestikin EU:n ulkopuolinen maa, pahimmassa tapauksessa ilman sopimusta EU27-maiden kanssa.

Vuonna 2019, kun Iso-Britannia vielä kuului EU:hun, EU27-maista vietiin juustoa Iso-Britanniaan 504 miljoonaa kiloa EU27-maiden juuston kokonaisviennin ollessa 1 347 miljoonaa kiloa. Iso-Britannian osuus EU:n juuston viennistä on peräti 37 %. Vastaavasti Iso-Britanniasta tuotiin EU:hun 151 miljoonaa kiloa juustoa. Pandemiasta huolimatta juuston vienti EU:sta on kasvanut prosentin, Iso-Britannian osuuden laskiessa hieman. Myös voin viennillä Iso-Britanniaan on merkitystä, sillä sen osuus EU:n 240 miljoonan kilon (v. 2019) voin viennistä on reilu neljännes. On selvää, että EU:lla ei ole varaa menettää niin suurta maitotuotteiden markkinaa. Toisaalta Iso-Britannia ei voi asettaa noin merkittävälle määrälle tuontituotteita korkeaa tullia, sillä se nostaisi kuluttajahintoja huomattavasti. Iso-Britannia on globaalisti suurin juuston tuoja. Sen jälkeen tulevat Japani noin 303 ja Venäjä 273 miljoonalla kilolla.

Maitomarkkinoiden tasapainolle Kiinan kysynnän jatkuminen on ollut hyvin tärkeää. Kiina on maailman suurin rasvaisen ja rasvattoman maitojauheen tuoja ja on kuluvana vuonna ohittanut Venäjän suurimpana voin ostajana. Tammi–syyskuun tuonti on kasvanut monessa tuoteryhmässä. Merkittävää kasvua on herajauheiden, voin, juuston, laktoosin, maidon ja kerman toimituksissa Kiinaan. Maitotuotteista suurivolyymisin on rasvainen maitojauhe, jonka tuonti on suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna, kiitos positiivisen kehityksen syyskuun luvuissa. Yli 90 prosenttia siitä on Uudesta-Seelannista. Sen sijaan rasvattoman maitojauheen ja äidinmaidonkorvikkeen tuonti ovat miinuksella. Suomi on kuluvana vuonna kirinyt kolmanneksi suurimmaksi rasvattoman maitojauheen toimittajaksi Kiinaan Uuden-Seelannin ja Australian jälkeen.

Alkuun koronaepidemia pelästytti myös maitomarkkinat, ja voin ja rasvattoman maitojauheen hinnat sukelsivat korjaantuen kuitenkin melko nopeasti.

Alimmillaan hinnat olivat huhtikuussa. Viime aikoina hinnat ovat maailmalla olleet suhteellisen vakaat ja esimerkiksi viimeisessä Global Dairy Trade -huutokaupassa hintamuutokset olivat poikkeuksellisen pieniä.

Näyttää siltä, että koronan toinen aalto EU:ssa ei saa aikaan äkkinäisiä hinnan heilahteluja. Heikolla talouskehityksellä on tietenkin vaikutus kuluttajien ostovoimaan ja sitä kautta hintoihin. Enemmän on kuitenkin syytä olla huolissaan jatkuvasta maidontuotannon kasvusta ja Britannian erosta EU:sta.

  • Riitta Brandt - Edunvalvontajohtaja, Valio Oy

    Riitta Brandt

    Edunvalvontajohtaja
    Valio Oy


  • Tiina Kanervo - Talousjohtaja, Valio Oy

    Tiina Kanervo

    Talousjohtaja
    Valio Oy