Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Koneklinikka icon

Koneklinikka

Lypsykoneen älykkyys VaDia-mittauksissa

Lypsyroboteissa on nykyään älykästä tykytystä ja säätyvää alipainetta sekä muita fiksuilta kuulostavia ominaisuuksia. Lypsyn aikana tehtävät VaDia-mittaukset ja havainnot auttavat arvioimaan, onko niistä hyötyä.


Älykkään tykytyksen ideana on lypsää lehmä mahdollisimman nopeasti. Tykytyksen eli nännikumin liikkeen tarkoituksena on ylläpitää ja mahdollistaa lypsyn aikana vetimen luontainen verenkierto.

Maito virtaa vetimestä nännikumin olleessa auki, ja niinpä tykytyksen säätöjen tavoitteena on pidentää
nännikumin aukioloaikaa. Tähän päästään joko hidastamalla tykyttimen lyöntinopeutta, muuttamalla tykytyksen imusuhteita tai molempia. Liian pitkä nännikumin aukioloaika johtaa kuitenkin kudosnesteen kertymiseen vetimeen ja vedinkanavan ympärille, mikä pienentää vedinkanavan poikkipinta-alaa ja siten myös maidon virtausta.

VaDia-alipainetallentimella voidaan seurata ja tallentaa lypsyn aikaisia tapahtumia nännikupissa. Mittauksen avulla nähdään, onko lypsyalipaine sopivalla tasolla, toimiiko tykytys niin kuin pitääkin, minkä verran tulee tyhjälypsyä ja onko nännikumi sopiva.

Toinen keino nopeuttaa lypsyä on etsiä lyhin mahdollinen nänni-kumin kiinniolo- eli hieronta-aika, jolloin nännikumia ehditään pitää auki pidemmän aikaa. Liian lyhyen hieronta-ajan aikana vedin ei ehdi palautua, eli verenkierto ei ehdi kuljettaa kudosnesteitä pois vetimestä.

Nämä edellä kuvatut tykytyksen säätperiaatteet voivat olla lehmäkohtaisia, jolloin lehmäyksilölle etsitään nopeimman lypsyn tuottava tykytysasetus. Toisessa säätöperiaatteessa maidon virtaus ohjaa suoraan tykytyksen toimintaa, eli tykytys muuttuu jokaisen lypsyn aikana maidonvirtauksen mukaan. Kohdalleen osuessaan säätyvä tykytys nopeuttaa lypsyä ja vähentää vetimeen kohdistuvaa rasitusta.

Osuuskuntien asiantuntijat tekevät lypsynaikaisia mittauksia VaDia -alipainetallentimella, jonka avulla nähdään, millainen tykytys on mittauksen kohteena olevan lehmäyksilön lypsyssä. Oleellinen osa lypsyn analysointia on asiantuntijan tekemät havainnot vedinten kunnosta. Nämä havainnot yhdistettynä Va-Dian tallentamiin tietoihin antavat hyvän pohjan arvioida lypsyn onnistumista.

Arvio on tehtävä tilakohtaisesti ja lehmät antavat vastauksen siihen, onko käytetty tykytysasetus älykäs vai ei.


Säätyvä alipaine tarkoittaa lypsykoneen laitteistoalipaineen tai lypsy-yksikön alipaineen säätämistä lehmän antaman maidonvirtauksen perusteella.

Fysiikan sääntöjen mukaan pitkissä maitoletkuissa virtaava maito ja ilma aiheuttavat kitkaa, minkä seurauksena nännikumin sisällä vaikuttava lypsyalipaine alenee. Aleneminen on sitä voimakkaampaa, mitä korkeampi maidon virtaus on ja mitä pidempi maitoletku on. Nopealypsyisillä lehmillä lypsyalipaine on alhaisempi kuin tiukemmin maitonsa antavilla lehmillä.

Matala lypsyalipaine hidastaa lypsyä, mutta hitailla lehmillä samalla laitteistoalipaineen tasolla lypsyalipaine saattaa olla liian korkea. Tämän eron vähentämiseksi lypsyrobotissa voi olla niin sanottu säätyvä laitteistoalipaine tai parsinavetan lypsy-yksikössä voi olla lypsyalipainetta rajoittava säätöjärjestelmä.

Lypsyrobotissa on neljänneskohtaiset pitkät maitoletkut, jolloin lypsyalipaineen alenemaan vaikuttaa vain kyseisen neljänneksen maidon virtaus. Jos robotissa on maidon virtauksen mukaan säätyvä laitteistoalipaine, ongelmaksi voi muodostua, että joidenkin neljänneksien maidonvirtaus on alhaisempi kuin muiden. Silloin lypsyalipaine on kyseisessä neljänneksessä turhan korkea, mikä voi näkyä vetimen rasittumisena lypsyssä. Tätä ristiriitaa ei ole lehmillä, joiden neljännesten virtaukset ovat samalla tasolla.


Lukuisten VaDia-mittausten perusteella näyttäisi, että laitteiston alipaineen säätö maidon virtauksen perusteella saattaa olla turhan voimakas, koska usein huippuvirtausten aikana lypsyalipaine on korkeimmillaan, ja jos tuo taso on yli 40 kPa, lypsy voi olla vetimille liian rasittavaa.

Tämän ehkäisemiseksi on tärkeää varmistua siitä, että laitteiston perusalipainetaso on sopivan alhainen. VaDia-mittauksista saadaan tuo keskimääräinen lypsyalipaineen taso, ja kun tämä tieto yhdistetään lypsyn aikana tehtyihin vedinten kuntohavaintoihin, voidaan arvioida lypsyn onnistuminen lehmän kannalta.

Vastauksen antaa siis jälleen lehmä.

Parsinavetan lypsy-yksiköiden alipaineen säätö näyttäisi toimivan hyvin: lypsyalipaine on koko lypsyn ajan ja eri lehmillä tavoitealueella, eli hieman alle 40 kPa. Koska kaikkien neljännesten maidonvirtaus yhdistetään yhdyskappaleessa ja maito nostetaan yhtä maitoletkua pitkin maitoputkistoon, kaikkiin neljänneksiin vaikuttaa sama lypsyalipaine. Laitteisto toimii hyvin, kun se huolletaan säännöllisesti.


Vuonna 2018 valmistui opinnäytetyönä tehty selvitys VaDia-neuvontapalvelun kehittämiseksi. Maitotila-yrittäjät antoivat neuvontapalvelulle tuolloin kiitettävän yleisarvosanan.

Raportoinnin lomakkeita on kehitetty palautteen perusteella ja mittausten tulkintaohje on laadittu. Valioryhmän asiantuntijoilla on nyt käytössään enemmän alipainetallentimia, jotta mittaukset olisivat edustavampia. Hiljattain käyttöönotettujen tablettien avulla voidaan paikalla varmistaa mittausten onnistuminen ja havaita lypsykoneen poikkeava toiminta jo mittausten aikana.

Valiolaisten maitotilayrittäjien palveluksessa ovat siis Valioryhmän asiantuntijoiden ajanmukaiset työvälineet ja kokemuksen mukanaan tuoma ammattitaito.