Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Tavataan Valiolla icon

Tavataan Valiolla

Keskellä poikkeuksellista kevättä

Tätä kirjoittaessani on aprillipäivä, ja elämme kolmatta viikkoa koronaepidemian vuoksi myös Valiolla kriisijohtamismallissa. Selvää on, että erityistilanne tulee jatkumaan koko kevään.

On hyvä, että Valiolla on takanaan liiketoiminnan osalta vahva vuosi, joka antaa tukea poikkeustilanteeseen. Vuonna 2019 liikevaihtomme kasvoi kolme prosenttia, ja myös tuloskehitys parani. Vuonna 2018 aloitettu, liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen keskittyvä työ eteni suunnitellusti, mikä näkyi maitotuoton parantumisena. Vuonna 2019 maitokatetta kertyi 838 miljoonaa euroa ja maitotuotto oli 41,2 senttiä litralta. Kotimaassa kasvua oli mm. välipalatuotteissa ja myös kasvipohjaisissa tuotteissa. Juotavan maidon kulutus laski edelleen. Viennissä menestyivät lisäarvojauheet ja Kiinan liiketoiminnan kasvu oli peräti 40 prosenttia.


Viennin merkitys on Valiolle tärkeä, ja osuutemme koko Suomen ruokaviennistä on 25 prosenttia. Pääasiassa viemme maitojauheita, juustoa ja voita. Tulemme hakemaan kasvua erityisesti lisäarvojauheista. Lisäarvojauheet ovat usein teollisuusasiakkaillemme räätälöityjä jauheita, joiden ominaisuudet tuovat heille erilaisia etuja: esimerkiksi leipomo tai makeisvalmistaja voi vähentää sokeria tai urheiluvälipalojen valmistaja voi lisätä tuotteisiin proteiinia.

Kasvuamme rajoittaa tällä hetkellä lisäarvojauheiden kuivatuskapasiteetti. Lisäarvojauhekilon valmistus vie noin kaksinkertaisen ajan jauhetornin kuivatuskapasiteetista muihin jauheisiin verrattuna. Tätä kapasiteettia lisäämme mm. tänä vuonna uusimalla yhden jauhetorneistamme. Lisäksi maitomäärän tarkempi ja parempi ennustettavuus niin vuosi- kuin viikkotasolla auttaa meitä optimoimaan kapasiteetimme käyttöä. Lisäarvojauhekapasiteetin riittävyyden näkökulmasta siirtyminen maidonhankintaosuuskuntien kanssa sopimustuotantoon on tärkeää. Vastaanotettavan maitomäärän parempi ennustettavuus on välttämätöntä myös toimintaympäristön epävarmuustekijöiden lisääntyessä. Mitä paremmin maitomäärä ja tuotantokapasiteetti vastaavat kotimaan ja viennin kysyntää, sitä paremmat edellytykset sekä Valiolla että maitotilayrittäjillä on menestyä tulevaisuudessa.


Koronaviruspandemian yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida kokonaisuudessaan. Eri skenaarioihin varaudumme jo tässä vaiheessa, jotta toipuminen kriisin jälkeen olisi mahdollisimman nopeaa. Kotimaan osalta meneillään olevan kriisin vaikutukset ovat näkyneet konkreettisimmin Food Service -puolella, kun kahviloiden, ravintoloiden ja lounasruokaloiden toiminta on loppunut tai vähentynyt merkittävästi. Vähittäiskauppojen myyntimäärissä on ollut selkeää kasvua, kun ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona ruoanlaiton ja leipomisen parissa. Viennin osalta haasteita on niin mannertenvälisessä rahtiliikenteessä kuin EU:n sisäisessä rekkaliikenteessä.

Kuluttajien odotukset sekä omasta että ympäröivän yhteiskunnan taloudesta ovat luonnollisesti heikentyneet.

Koronaepidemia on nostanut keskusteluihin myös huoltovarmuuden.

Kotimaisen ruoan laatu ja riittävyys tulee konkreettisella tavalla esille poikkeusoloissa. On tärkeää, että pystymme säilyttämään elintarvikeketjumme toimintakyvyn kaikissa olosuhteissa. On myös välttämätöntä, että saamme joka ketjun osaan lisätyövoimaa oikea-aikaisesti, jotta pystymme pitämään tehtaamme ja logistiikkamme toiminnassa.

Kevät on alkutuotannossa uuden kasvukauden alun aikaa. Tällä hetkellä tiloilla luodaan pohjaa kotimaiselle huoltovarmuudelle, jotta seuraavanakin vuonna ruokaa riittää taas meille kaikille.

Hyvää terveyttä ja alkavaa kasvukautta!