Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Nella Santala ja Eemeli Pentinmäki ovat vähän kerrallaan kohentaneet kymmenen vuotta vanhan navetan olosuhteita. Parsia on muun muassa väljennetty vaihtamalla vaakasuora niskaputki kaarevaan. Parsipedit on uusittu ja kaikille käytäville asennettu kumimatot. Navetassa on nyt 95 lehmää. Kuva: Markku Pulkkinen

Investoinneilla parannetaan eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta

Reilusti noussut tuotos Santalan tilalla kertoo selvää kieltään yrittäjäparin taidoista ja eläinten hyvinvoinnista.


Nella Santala ja Eemeli Pentinmäki ovat luotsanneet kaksi vuotta noin sadan lehmän maitotilaa Kauhajoen Nummijärvellä. Yrittäjyyden ja tilan kehittämisen into paistaa heidän silmistään ja puheistaan. Monta suunnitelmaa on kahden vuoden aikana jo toteutettu, ja uusia on tulossa.

”Aloitimme kehittämisen rehuntuotannosta. Siirryimme kahdesta korjuukerrasta kolmeen, voimaperäistimme lannoitusta ja monipuolistimme siemenseoksia. Saimme hyviä vinkkejä nurmiviljelyyn asiantuntijoilta ja kollegoilta Osuuskunta Maitosuomen nurmipienryhmässä”, Pentinmäki kertoo.

Rehun määrä ja laatu ovatkin kuivista kesistä huolimatta olleet hyvät. Viime vuoden rehusato oli paras miesmuistiin. 130 hehtaarin viljelyalasta noin 70 hehtaaria on nurmella, ja se riittää hyvin 95 lehmän ja nuoren karjan tarpeisiin.

”Iso kiitos rehun hyvästä laadusta kuuluu urakoitsijakumppaneille, sillä olemme ulkoistaneet rehunkorjuun kokonaisuudessaan. Laadukas säilörehu on hyvän tuotoksen ja maidon laadun perusta.”

 

Lehmien keskituotos on Santalan tilalla noussut noin 1 500 litralla kahden vuoden aikana. Tähän on tarvittu myös eläinten hyvinvointia parantavia investointeja, jotka on toteutettu vuonna 2008 rakennetussa pihatossa kohtuullisin kustannuksin yksi kerrallaan.

”Asensimme ensimmäiseksi kaikille käytäville kumimatot. Ne ovat selvästi vähentäneet liukasteluja ja jalkaterveys on parantunut. Samassa yhteydessä lantaraappalaitteisto uusittiin. Makuuparsiin asensimme uudet, pehmeät parsipedit. Koska parret olivat hieman ahtaat nykylehmille, vaihdoimme suorat niskaputket ylöspäin kaareutuviin ja betoniset etuesteet muovisiin”, Santala luettelee.

Kuivikkeena parsissa käytetään turvetta ja nykyisin varsin runsaastikin, koska pienkuormaajaan kiinnitettävä, sivusta purkava kauha on helpottanut kuivitusta.

Seuraava navettaan tehtävä investointi on kiinteiden ikkunoiden vaihtaminen kennolevyikkunoihin, jotta ilma vaihtuisi paremmin.

Lehmät lypsetään 20-paikkaisella lypsyasemalla. Nykyiseen navettaansa yrittäjät ovat tyytyväisiä, eikä uuden navetan rakentaminen ole juuri nyt mielessä.

”Kaikkien investointien on vaikutettava myönteisesti eläinten ja ihmisten terveyteen. Vasikkatilat ovat nyt ketjun heikoin lenkki, joten niihin satsataan seuraavaksi”, Santala sanoo.

Ensimmäiseksi suorakulmaiseen navettaan rakennetaan sakara, johon tulee kestokuivikepohjainen poikimakarsina. Sen jälkeen vanha, tyhjillään oleva navetta remontoidaan vasikkalaksi alle seitsemän kuukauden ikäisille eläimille. Rakennusinvestoinnit vapauttavat navetasta tilaa, jolloin lehmien määrää voi lisätä 20:llä.

Laidunnus ei navetan nykysijainnilla onnistu, koska navetan ympärillä ei juuri ole peltoalaa. Ulkoilutarhan rakentaminen ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa, mutta mikäli eläinsuojelulain vaatimukset muuttuvat, täytyy asiaa nostaa suunnittelupöydälle.

Seuraavien rakennusinvestointien lisäksi yrittäjät ovat pohtineet tilan yhtiöittämistä muutaman vuoden päästä. Hyvin kannattavalla tilalla yhtiöittäminen tuo säästöjä, koska verotus kevenee. Yhtiöittäminen tullee eteen siinä vaiheessa, kun ostetaan lisää peltoa ja tehdään isompi rakennusinvestointi.

 

Nella Santala ja Eemeli Pentinmäki sanovat hymyssä suin, että Pentti Santalalta tulee neuvoja ihan sopivassa määrin. Ne kuuluvat, mutta eivät häiritse. Vanhemman ja nuoremman sukupolven yhteistyö on sujunut kaikkien mielestä mallikkaasti.

 

Sukupolvenvaihdos sujui tilalla sutjakkaasti kaksi vuotta sitten. Nella Santala oli jo ehtinyt kokeilla ravintolakokin ja lähihoitajan ammatteja, kun aikaisemman yrittäjäparin, Pentti ja Leena Santalan, eläkeikä alkoi lähestyä.

Nella Santalan ja Eemeli Pentimäen ajatukset olivat kypsyneet maitotilan jatkamiseen. Päätös sukupolvenvaihdoksesta oli selvä kaksi vuotta ennen omistuksen siirtymistä. Siinä vaiheessa Santala suoritti agrologin tutkintoa Ilmajoella ja Pentinmäki työskenteli maitotilalla Jalasjärvellä. Nuoret kohtasivat aikanaan juuri siinä jalasjärvisessä navetassa, kun Santala ilmestyi tilalle harjoittelemaan.

Yhtymämallia vanhemman ja nuoremman polven kesken pohdittiin myös jossain vaiheessa, mutta siinä ei nähty riittävästi hyviä puolia. Nella Santalan kaksi sisarusta ovat olleet jo pidempään muissa ammateissa, joten sekin helpotti päätöstä.

Sukupolvenvaihdoksen paperityöt aloitettiin vuotta ennen tilan siirtymistä jatkajille. Asiat sujuivat hyvin, ja vuoden 2018 alussa tilalla oli uusi yrittäjäpari ja eläkeläiset olivat muuttaneet 20 kilometrin päähän Kauhajoen keskustaan.

”Hyvin ja huolettomin mielin katselen nyt tilan menoa ja kehitystä. Ohjaksissa on ammattitaitoinen pari, jolla on jo paljon kokemusta myös maidontuotannosta”, Pentti Santala hyrisee tyytyväisenä.

 

Pentti Santala pistäytyy tilan töissä edelleen lähes päivittäin. Yrittäjien hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vapaapäivien ja poikkeustilanteiden varalle saadaan navettaan osaavia varahenkilöitä. Pentin ja lomittajien lisäksi navettatyöt sujuvat naapuritilan kahdelta teini-ikäiseltä nuorelta.

Nellan isä Pentti Santala teki pitkän luottamushenkilöuran Valion ja Osuuskunta Maitosuomen hallinnoissa. Hänet valittiin Valion hallintoneuvostoon vuonna 1997. Hallintoneuvoston puheenjohtajana hän toimi 13 vuotta. Miltä maailma näyttää nyt? Voivatko nuoret yrittäjät olla huoletta maitomarkkinoiden tulevaisuuden suhteen?

”Siinä mielessä voivat olla huoletta, että viljelijöiden omistama osuuskunta tasaa maidon hintavaihteluita ja pienentää riskejä. Valion vahvuutena on suuri koko, mikä antaa paremmat mahdollisuudet neuvotella kauppaketjujen kanssa valikoimista ja hinnoista. Myös vahva tuotekehitys takaa yhtiön menestyksen”, Santala toteaa.

Osuuskunnan etuja ei hänen mielestään voi kuitenkaan arvioida pelkästään maidon tuottajahinnan perusteella.

”Osuuskunnan tukipalvelut ovat yrittäjille rahanarvoisia ja myös ne pitää huomioida kokonaishyödyissä. Osuuskunnat voisivat ottaa nykyistä suurempaakin roolia maitoyrittäjien talouden tukemisessa. Sähkö, polttoaineet, rehut, lannoitteet, siemenet ja jopa koneet voisivat tulla nykyistä suuremmassa määrin osuuskuntien kautta, jolloin tuotantopanosten hinnoissa säästettäisiin suurten ostomäärien ansiosta.”

Nykyiset yrittäjätkin ovat huomanneet osuuskunnan palveluiden merkityksen.

”Rehujen analyysipalvelut ovat todella hyvät ja tarpeelliset. On helppo laittaa rehunäyte maitoauton mukaan, ja tulokset tulevat nopeasti”, Pentinmäki kiittelee.

Nella Santala pitää hyvänä myös maidon laatuanalyysipalveluita ja sitä, että osuuskunnan neuvojille voi ongelmatilanteissa soittaa milloin vain, ja heiltä saa nopeasti neuvot asian ratkaisemiseksi.

Osuuskunnan uusista palveluista tilalla on viimeksi hyödynnetty Maitosuomen rapsirehutarjous. Nordic Soyan Uudenkaupungin tehtaalla hygienisoitu rapsi on hinnaltaan kilpailukykyistä.

 

Santalan tila, Kauhajoki

YRITTÄJÄT Eemeli Pentinmäki, 26, ja Nella Santala, 28, vuoden 2018 alusta alkaen. Tilan töissä ovat osa-aikaisesti mukana Pentti Santala ja yksi palkattu työntekijä.

TILA Omaa peltoa on 120 ha ja vuokrapeltoa 10 ha. Nurmea 70 ha, loput viljaa. Ensi vuonna on tulossa 25 ha lisää vuokrapeltoa. Säilörehu varastoidaan laakasiiloihin. Viljat murskataan tuoreena ja varastoidaan laakasiiloon. Laidunta ei ole. Tila sijaitsee Kauhajoen Nummijärvellä.

ELÄIMET 95 lehmää, joista 60 % holstein- ja 40 % ayrshirerotua. Hiehot kasvatetaan itse ja sonnit myydään terneinä välitykseen. Eläimet siemennetään itse. Poikimaväli 380 päivää. Terveydenhuoltosopimus kunnan eläinlääkärin kanssa.

MAITO Keskituotos 9 900 kg/lehmä/v. (EKM), rasvaa 4,5 % ja valkuaista 3,6 %. Tuotos on noussut 2 vuoden aikana viidenneksellä. Tänä vuonna meijeriin menee 800 000 litraa maitoa.

NAVETTA Vuonna 2008 rakennettu makuuparsipihatto 20 paikan lypsyasemalla. Kaikki eläimet samassa rakennuksessa. Seosrehuruokinta visiiriseinän kautta. Lannanpoisto raapoilla. Kaikilla käytävillä kumimatot. Parsissa äskettäin uusitut pedit. Turvekuivitus pienkuormaajalla ja sivusta purkavalla kauhalla. Menestystekijät Yrittäjien halu kehittää ja kehittyä. Järkevä kustannusrakenne. Hyvä nurmisato ja kasvava maitotuotos. Eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneet yrittäjät. Tulevaisuus Kahden vuoden sisällä rakennetaan uusi poikimakarsina ja tilat vasikoille, mikä tuo navettaan 20 lisälehmäpaikkaa. Kun tilanne investointien jälkeen tasoittuu, on edessä todennäköisesti tilan osakeyhtiöittäminen. 1–2 viikon talvilomat etelän auringossa pidetään edelleen kalenterissa.


Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen