Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Hiiliviljelijäkoulutuksen aikana tilat hahmottelevat oman hiiliviljelysuunnitelmansa, jonka voi viedä valmiina Valmaan. Koulutuksesta saa todistuksen, josta tulee merkintä Valmaan. Kuva: Anu Artjoki

Hiiliviljelijäkoulutus: tuttuja asioita uudella tavalla

Valio on kouluttanut jo lähes 170 maitotilaa tehostamaan peltomaiden hiilensidontaa ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Hiiliviljely tarkoittaa erilaisia viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä tai lisäämällä hiilen varastoitumista maaperään. Hiilensidonnan lisääminen on yksi Valioryhmän keinoista vähentää maidontuotannon ilmastovaikutuksia matkalla kohti hiilineutraalia maitoa 2035.

Syksyn aikana Valio on järjestänyt omistajayrittäjilleen kaksi hiiliviljelijäkoulutusta yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Koulutusten tarkoituksena on avata vaikeaa ja osin monimutkaistakin ilmastokokonaisuutta ja tarjota yrittäjille tietoa sekä Valion ilmastotoimista että oman tilan mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Hiiliviljelijäkoulutuksiin on osallistunut jo lähes 170 maitotilaamme, ja ne jatkuvat keväällä 2020 Härmässä ja Levillä.

Valiolla haluamme olla osa ilmastoratkaisua ja turvata kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta. Tämän vuoksi teemme järjestelmällistä työtä arvoketjussamme syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi hiilensidonnan lisääminen alkutuotannossa on yksi keinoistamme hillitä ilmastonmuutosta.

Syksyn aikana Valio on järjestänyt omistajayrittäjilleen kaksi hiiliviljelijäkoulutusta yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Koulutukset jatkuvat kevään aikana Härmässä ja Levillä. Kuva: Anu Artjoki

 

Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen kertoi Aulangolla järjestetyssä hiiliviljelijäkoulutuksen avauspuheenvuorossaan lokakuun lopussa, että Valioryhmän maitoketjun ilmastovaikutuksen on arvioitu olevan kokonaisuudessaan noin 3,2 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa.

Ilmastovaikutuksesta noin 1,8 Mt CO2-ekvivalenttia, eli maitokiloa kohden noin yksi kilo, syntyy tiloilla pötsin ja lannan metaanista, pellon typpioksiduulista ja energian-tuotannossa syntyvästä hiilidioksidista. Orgaanisten maiden hiilidioksidipäästöjen on arvioitu olevan noin 0,8−1,4 Mt CO2-ekvivalenttia.

Nurmen hiilensidonnan kautta meillä on mahdollisuus vähentää kasvihuonekaasuja arviolta jopa 0,6 Mt CO2-ekvivalenttia, joten nurmessa on runsaasti potentiaalia!

Valioryhmässä arvioidaan olevan noin 200−250 000 ha kivennäispeltoja, jotka voivat sitoa enemmän hiiltä kuin mitä niistä vapautuu.

Valioryhmässä työskennellään tilatason hiilensidonnan lisäämisen ohessa esimerkiksi päästöjä vähentävien teknologioiden kehittämisen, maitoketjun sivuvirtojen ja lannan hyödyntämisen prosessoinnin, energiatehokkuuden parantamisen, kestävien pakkausten, vähähiilisen logistiikan ja ruokahävikin vähentämisen parissa. Kaiken työn tavoitteena on nollata maitoketjun hiilijalanjälki.

”Hiilineutraaliin maitoketjuun pääseminen ei todellakaan tapahdu hetkessä, vaan on pitkäjänteisen työn tulos”, Nousiainen muistuttaa.

 

Hiiliviljelijäkoulutuksissa yrittäjät saavat paljon uutta ajateltavaa hiilensidonnasta ja viljelystä sekä lisää tietoa ilmastoasioista. Aihetta pohjustetaan ennen kahden päivän koulutusta verkkokoulutusosuudessa ennakkotehtävien kera.

Koulutuksen aikana tilat hahmottelevat oman hiiliviljelysuunnitelmansa, jonka voi viedä valmiina Valmaan. Koulutuksesta saa todistuksen, josta tulee merkintä Valmaan.

Hiiliviljelykoulutusten parasta antia ovat monitieteellisen tiedon saanti hiilensidonnasta sekä keskustelut kollegoiden ja maan johtavien asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkiksi Aulangolla esityksiä pitivät kotieläin- että kasvinviljelytilalliset sekä BSAG:n, Valion, Luken, Ilmatieteenlaitoksen ja ProAgrian huippuasiantuntijat.

”Nurmessa on runsaasti potentiaalia! ”

Maitotilayrittäjä Outi Heikkilä Kylmäkoskelta toteaa, että hiiliviljelijäkoulutuksessa oli rento tunnelma ja hyviä keskusteluja.

”Tulin mukaan avoimin mielin. Kävimme läpi sellaisia asioita, joita olin etukäteen ajatellutkin, vaikka paljon toki tuli uuttakin asiaa. Tietomäärä vaatii nyt hetken pureskelua.”

Heikkilä arvioi, että lisää omalla tilallaan yrittäjäpuolisonsa kanssa sekä syyskylvöisten kasvien että palkokasvien osuutta. Hän pitää erityisen tärkeänä Valion työtä ilmastopäästöjensä vähentämiseksi.

”Meidän maatalousyrittäjien on oltava paksunahkaisia, jotta jaksamme tehdä työmme hyvin yleisestä kritiikistä huolimatta − ei saa jäädä murehtimaan turhaan”, hän pohtii.

”Ajan henki on, että ihmiset eivät ole välttämättä valmiita tinkimään omista ilmastopäästöjä tuottavista elämäntapavalinnoista ja esimerkiksi lentämisestä tai pikamuodista, mutta ruoantuotantoa ja etenkin kotieläintuottajia syyllistetään surutta ilmastoasioissa.”

 

Maitotilayrittäjä Tero Lahti kiittää hiiliviljelijäkoulutuksen antia.

”Hiiliviljelijäkoulutuksesta sain hyvät eväät esimerkiksi kuluttajien kanssa keskusteluun ja heidän kohtaamiseensa.”

Lahden mukaan kiireisen maitotilan arjen pyörteissä ei välttämättä löydy hetkiä, jolloin ilmastoaiheisiin ehtisi perehtyä riittävällä tarkkuudella ja ajatuksella.

”Omalla tilallamme Karstulassa olemme tehneet hiilensidonnan toimenpiteitä melko pitkään, kuten esimerkiksi vähentäneet syyskyntöä ja pellon tiivistämistä sekä parantaneet peltojen vesitaloutta. Asioita tulee kuitenkin helposti tehtyä vanhalla, jo totutulla tavalla. Siksi on erityisen hyödyllistä päästä juttelemaan asiantuntijoiden ja kollegoiden kanssa viljelykäytännöistä sekä niiden vaikutuksesta hiilen sitoutumiseen.”

Lahti lähettää kollegoilleen valoisia terveisiä: ”Huoli pois − kun pysymme aallon harjalla ilmastoasioissakin, kyllä tästä selviämme!”