Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Maissin korjuuta Halinga OÜ:n tilalla Virossa. Kaksi vikkelintä vierailijaa pääsi tehokkaan korjuukoneen kyytiin. Kuva: Laura Nyholm

Virolaisilla maitotiloilla nähtyä

Maitoyrittäjät ry järjesti matkan Viroon 21.–23. lokakuuta. Valtaosa matkalla mukana olleista oli valiolaisia maitotilayrittäjiä. Matkanjärjestäjinä olivat mukana Jouni Pitkäranta sekä Veikko ja Sampsa Husu.

Matkan vierailukohteina olivat maitotilat Väätsa Agro OÜ (Trigon Dairy Farming Estonia, TDFE), Manniku Piim, Takkasaare Talu, Massiaru ja Halinga OÜ, tilan Facebook-sivut: https://www.facebook.com/HALINGAOY/timeline

Vierailutiloilla maidon hinta vaihteli 21–23,5 senttiä kilolta, mutta matalampaakin hintaa Virossa maksetaan, jopa alle 20 senttiä per kilo. Maidon laadun perusteella mikään tila ei saa tällä hetkellä lisähintaa, ja maidon vastaanottoraja 400 000 solua.

Pellon hinta on Virossa noin 2 000–5 000 euroa hehtaarilta. Polttoöljyn hinta 50–60 senttiä litralta ja diesel noin 95–99 senttiä litralta. Lannoitteet ja rehut ovat Suomen hintatasoa.

Tilojen työntekijämäärä vaihteli

Lypsäjien palkka vaihtelee Virossa 900–1 800 euron välillä kuukaudessa ja työaika on 10–12 tuntia vuorossa. Työtunteja kertyy noin 150–180 kuukaudessa (joko 3 työpäivää ja 3 vapaapäivää tai 4 työpäivää ja 2 vapaapäivää). Joillain tiloilla työntekijöiden hyvinvoinnista huolehdittiin säännöllisin lääkärintarkastuksin ja hierojakäynnein, työntekijöille maksettiin myös kylpyläkäyntejä. Työnantajan sivukulut ovat Virossa 33 prosenttia ja ansioverotulojen vero-% 20.

Maitoa lypsetään suoraan maitoautoon Halinga OÜ:n tilalla Virossa. Varalla oli vain 14 000 litran maitotankki.

Vierailukohteina olleilla tiloilla ei ollut palaverikäytäntöjä työntekijöiden kanssa: tieto kulki lappujen välityksellä vuoron vaihtuessa. Tiloilla työntekijöiden määrä vaihteli 1–80 henkilön välillä. Pienin tila, jossa oli 100 lypsylehmää, kommentoi Viron maidontuotannon/maatalouden tilannetta niin, että pienetkin pärjäävät jos tekevät kaiken itse. Tämä tila oli panostanut laidunnukseen (20 ha laidunalaa).

Matalan maidon hinnan takia monet tilat olivat lisänneet reilusti kasvinviljelyä ja yrittivät saada tuloja kasvinviljelystä. Näillä tiloilla lähes kaikki tehtiin tilan- ja työväen voimin, vain rehuista kivennäiset ostettiin tilan ulkopuolelta ja osalla lietteen levitti urakoitsija.

Säilörehut tehtiin biologisilla säilöntäaineilla ja kuiva-ainetavoite oli kaikilla tiloilla 300–350 g/kg. Vain yksi tila käytti happoa kolmannelle sadolle. Säilörehussa kasvilajeina olivat timotei, puna-apila, sinimailanen ja nur-minata sekä laidunkasvina valkoapila.

Tiloista kahdella viidestä kasvatettiin maissia säilörehuksi, joskin viljelyssä ongelmia aiheuttivat villisiat.