Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Käsitelty nestejae on helppo sijoittaa siististi nurmelle. Kuva: Tero Kanala

Valio testaa lietteen jakeistamista tilamittakaavassa

”Valio voisi kerätä myös lietteen maitotiloilta?” Näin esitettiin Savonia-ammatti­korkeakoulun Maito-hankeen Itä-Suomen Maitotilabarometri 2012 -kyselyssä kehittämisehdotuksena. Näin ei vielä toimita, mutta asiaan on paneuduttu.

Maatalousyhtymä Immosen yli sadan lehmän lietteet on separoitu jo muutaman vuoden ajan. Separoitu nestejae toimii hyvin nurmilla ja se saadaan levitettyä sijoittamalla nurmikasvustoon. Perinteinen separointi ei kuitenkaan vähennä lietteen kokonaismäärää.

MTY Immosen tilalla ollaan kiinnostuneita menetelmistä, jolla lietettä voidaan jatkokäsitellä separoinnin jälkeen. Lietteen käsittelyllä on tilalla merkitystä, sillä kauimmaiset peltolohkot ovat yli kymmenen kilometrin päässä. Korpijärven kylällä on useita suuria yksiköitä, joten lietettä on kuljetettava etäämmälle.

Syyskuussa MTY Immosen tilalla testattiin jatkokäsittelymenetelmiä, joiden avulla nestejakeen kiintoainepitoisuutta voidaan vähentää entisestään ja lietteen kokonaismäärää pienentää merkittävästi.

Valion teknologiaosaaminen merkittävässä roolissa

Osaaminen erotusteknologioissa on ollut Valion ehdoton vahvuus sekä tuote- että teknologiakehityksessä. Samaa osaamista voidaan hyödyntää maidon lisäksi myös muissa nesteissä. Useisiin eri erotusteknologioihin perustuva lietteen jakeistamismenetelmä on todettu toimivaksi laboratorio-olosuhteissa ja patentoitu jo vuonna 2014.

Uuden jakeistamismenetelmän tavoitteena on erotella lietteestä kuivajae, ravinnetiiviste ja vesi. Nestejakeen käsittelyä ja ravinteiden hyödyntämistä tutkitaan Valion T&K:n toimesta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteen kanssa.

Lietteen kokonaismäärää on mahdollista vähentää jopa 65 prosenttia, millä on merkitystä maitotilayrittäjän arkeen.

Oikea tavara oikeaan paikkaan

Nurmi on maitotilayrittäjän tärkein rehukasvi ja karkearehu on mahdollisuuksien mukaan hyvä tuottaa itse. Lietelannan jakeistaminen mahdollistaa eri lantajakeiden tehokkaan käytön nurmenviljelyssä. Kiintoainesta voidaan käyttää nurmen perustamisessa, jolloin hitaasti liukenevat ravinteet ovat paremmin nurmen käytettävissä itämisvaiheessa. Kiintoaines on myös helppo mullata ennen kylvöä.

Typpi-kalium-tiivisteen vahvuutta voidaan menetelmässä säätää.

Rehunteon jälkeen nurmi tarvitsee nopean lähdön seuraavaa korjuuta varten, jolloin se tarvitsee typpeä. Nestemäiset ja lähes kiintoaineettomat jakeet saadaan siististi sijoitettua peltoon, jolloin ravinteet eivät pääse haihtumaan. Ravinteet ovat siellä missä niitä tarvitaan. Nestemäinen lannoite ei myöskään tahri kasvustoa, jolloin rehu voidaan korjata puhtaampana.

Käsittely maksaa aina

Kehitetty menetelmä vaatii lisäaineita sekä koneita ja laitteita, joten lietteen jakeistaminen maksaa. Kustannussäästöt on haettava kokonaisuudesta, ja on huomioitava, että lanta on tilalle arvokas lannoite.

Syys–lokakuussa toteutettujen kokeiden perusteella on voitu tehdä kustannuksista alustavia laskelmia, joiden mukaan uudella menetelmällä tapahtuva käsittely ja saatujen jakeiden levitys maksaisi melko tarkasti saman verran kuin urakointiseparointi sekä separointijakeiden levitys. Vaikka käsittely onkin hieman kalliimpaa, tämä kustannustaso on pääosin seurausta huomattavasti vähentyneestä levitysmäärästä.

Merkittävin hyöty jakeistamisesta on lietteen kokonaismäärän pieneneminen. Lietteen levitys on paremmin järjestettävissä kiireisenä aikana. Lisähyötyä saadaan, jos vielä voidaan ajankohdassa huomioida sääolosuhteet ja kasvin kasvuvaihe.

Jakeistetut ja tiivistetyt ravinteet mahdollistavat niiden kuljetuksen myös kauimmaiselle lohkolle. Voisiko tämä mahdollistaa tilan kannattavan laajentamisen ja sitä kautta positiivisen kassavirran? Mahdollistaako menetelmä sitoutumisen yhä tiukentuviin ympäristövelvoitteisiin? Voidaanko tilalle niin arvokas karjanlanta saada tehokkaampaan käyttöön parantaen pellon rakennetta ja ravinnetasoa, mikä mahdollistaa suuremman sadon?

Näistä koostuu se hyöty, minkä lietteen käsittely tuottaa tilalle. Työt jatkuvat näiden vaihtoehtojen selvittelyllä, jotta esimerkiksi yrittäjä voi ottaa menetelmän kannattavasti käyttöön.

Valion ympäristövastuu

Lietetutkimukset aloitettiin 2012 ja menetelmää on testattu vuoden 2014 toukokuusta lähtien Tekes-rahoituksella Valion toimesta. Tutkimusprojekti jatkuu 2016 kesäkuuhun. Projektin lopussa on tarkoitus paneutua tarkemmin prosessisuunnitteluun, menetelmän tuomiin hyötyihin ja kehittyvän karjatilan kannattavuuteen.

Projektin lopputuote on kuvaus tilatasoisesta tai liikuteltavasta laitteistosta, jonka jälkeen päätetään, miten prosessikehitystä jatketaan yleisesti käytettävän lietteenkäsittelyprosessin toteuttamiseksi.

Teksti: Tero Kanala, Kehitysneuvoja, 
Osuuskunta ItäMaito
, Valio Kehitys -palvelut
Antti-Pekka Partonen, Tutkija, erotus- ja tuotantoteknologiat, 
Valio Oy