Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja julkaisi Valion järjestämän ”Milk farm methane hack”-kilpailun. Kuva: Tuomas Salusjärvi

Valio ja Luke tutkivat metaanipäästöjen vähentämistä

Valio järjesti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa maidontuotannon metaanipäästöihin liittyvän asiantuntijaseminaarin maanantaina 13.11.2017 Valion pääkonttorilla Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui lähes sata alan huippuasiantuntijaa.

Seminaari käsitteli kolmea pääaihetta: 1) Miten lehmien jalostuksella voidaan vähentää metaanipäästöjä? 2) Miten lehmien ruokinnalla voidaan vähentää metaanipäästöjä? 3) Metaanin talteenotto ja sen hyödyntämismahdollisuudet.

Miksi metaani on kiinnostava?

Metaani on 28 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja onkin esitetty arvio, että noin kolmasosa ilmaston lämpenemisestä johtuu metaanista.

Puolet ilmakehään vapautuvasta metaanista on luonnon omista lähteistä (esim. suot) ja puolet ihmisen aiheuttamia (esim. fossiiliset polttoaineet, kaatopaikat, maatalous). Näistä ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä on 30 prosenttia peräisin maataloudesta, jossa suurin metaanilähde on maidontuotanto. (lähde: Pekka Huhtanen 13.11.17). Arviolta noin 3 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin maidontuotannosta.

KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen alusti tilaisuuden kertomalla maidontuotannon merkityksestä ja eduista maailman ravinnontuotannossa.

Märehtijät pystyvät muuttamaan nurmen ja rehun ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon.

Nousiainen nosti esiin väittämän, jonka mukaan ilman märehtijöitä globaali ravintosysteemi mitä todennäköisimmin romahtaisi. Hän kuitenkin painotti, että kaikki ravinnontuotanto - eläinperäinen tai vegaaninen - täytyy kuitenkin tehdä vastuullisella tavalla resurssi- ja ilmastotehokkaasti.

Valion maitotuotannon kehittämisen viisi perusajatusta ovat:

Professori Pekka Huhtanen Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU) ja erikoistutkija Alireza Bayat Luonnovarakeskuksesta (LUKE) listasivat lypsylehmien metaanintuotantoon vaikuttavia eläinravitsemuksellisia tekijöitä:

Noora Kaisalo kertoi metaanin talteenottamisen haasteista. Kuva: Mari Kokko

Muina puhujina tilaisuudessa olivat mm. erikoistutkija Enyew Negussie Lukesta sekä tutkija Noora Kaisalo VTT:ltä. Enyew Negussien puheenvuoro käsitteli lehmien perimän vaikutusta metaanintuotantoon. Hän kertoi suomalaisen maitokarjan metaanintuotannon (l metaania / kg maitoa) laskeneen miltei 40 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana jalostuksen ja ravinnon ansiosta. Noora Kaisalo puhui metaanin talteenoton haasteista navettailmasta. Päivän ehkä eniten "out-of-the box"-ajattelua edusti Sami Siikasen puheenvuoro infrapunalämpökameroiden käytöstä metaanivuotojen etsimiseen kaatopaikoilla.

Tilaisuudessa julkaistiin haaste maitotilojen metaanin hyödyntämisestä ja kutsuttiin asiantuntijaryhmiä osallistumaan Valion järjestämään "Milk farm methane hack"-kilpailuun, joka järjestetään ensi vuonna helmikuun alussa.

Kilpailuun toivotaan osallistujiksi asiantuntijaryhmiä, jotka monialaisen osaamisen avulla ideoivat ja kehittävät ratkaisuja metaanihaasteeseen.
 

Mielenkiintoinen päivä haastavan aiheen parissa! Yhtä innolla jäämme odottamaan varsinaisen hack-tapahtuman satoa.
 

Lue Milk farm methane hack -kilpailun tiedote tästä linkistä


Teksti: Virpi Jonson, innovaatiopäällikkö, Valio T&K, Laura Nyholm, kehityspäällikkö, Valio alkutuotanto ja maidonhankinta, Anu Kaukovirta-Norja, tutkimus- ja teknologiajohtaja, Valio T&K