Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Näytteiden tunnistusyksikkö Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa. Kuva: Timo Latomäki

Tuotosseurannan uudistus laboratorion näkövinkkelistä

Näytetarvikemuutos oli yksi tärkeä osa Valion Seinäjoen aluelaboratorion analysointilinjan automatisointia.

Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirryttiin kesän 2015 aikana käyttämään uudenlaisia tarvikkeita. Näytepikareista tuli saranakannellisia ja ne laitetaan tiloilla muovisiin sinisiin telineisiin, jotka lähetetään pahvilaatikkoon pakattuina Seinäjoen aluelaboratorioon.

Uudistus on vähentänyt laboratoriossa tehtävää työtä, muun muassa pikarien kansien avaus ja tyhjennys hoituvat nyt automaattisesti. Lisäksi muutos ja kehitys mahdollistavat uusien analyysipalveluiden tarjoamisen valiolaisille maitotiloille.

Näytteiden tunnistus ennen analysointia

Laboratoriossa suurimmat muutokset kohdistuivat näytteiden tunnistamiseen ja näytepikareiden käsittelyn automatisointiin. Näytteet tunnistetaan yksikössä, joka ohjaa näytteet analysaattoreille. Tunnistusyksikössä tutkitaan myös, onko esikoodatuille tuotosseurantanäytteille tilattu lisäanalyysejä (esimerkiksi tiineystesti). Jos näytetilaus löytyy, näytepikari ohjautuu analysaattorilta talteen eikä hävitettäväksi.

Tunnistus alkaa näytepikarin viivakoodin lukemisella. Jos näytteet on otettu itse tarroitettuun näytepikariin, karja- ja lehmätiedot ovat luettavissa suoraan tarrasta. Jos näytteet on otettu esikoodattuun pikariin, tunnistamiseen tarvitaan tiedot, jotka on lähetetty tilalta NäyteLinkki-ohjelmalla.

Näytteitä ei voida tunnistaa, jos näitä tunnistetietoja ei ole lähetetty tilalta tai tiedot ovat puutteellisia. Tunnistamattomia TUSE-näytteitä on laboratorion kylmiössä jatkuvasti 100–300 kappaletta. Nämä näytteet toki analysoidaan ja niitä yritetään tunnistaa myöhemmin. Suurimmalle osalle tiedot saadaankin jälkikäteen. Valitettavasti joka kuukausi on myös näytteitä, joille tunnistetietoja ei koskaan tule. Niiden analyysitietoja ei voida lähettää eteenpäin Valmaan eikä Laskentakeskukseen.

Itse tarroitettavien pikareiden osalta tunnistaminen sujuu ongelmitta, mikäli tarrat on liimattu oikein.

Väärään kohtaan liimatut tarrat hidastavat analysointia, sillä laboratoriossa joudutaan käsittelemään manuaalisesti jokainen väärin tarroitettu pikari.

Näytteet kulkevat sinisissä telineissä alusta loppuun

Maitotilat laittavat saranakannelliset näytepikarit sinisiin muovitelineisiin, joissa ne kulkevat laboratoriossa automaatiojärjestelmän avulla analysaattoreille. Aikaisemmin pikarit jouduttiin siirtämään analysointitelineisiin käsin. Yhdessä telineessä on 10 paikkaa ja pikari napsautetaan paikoilleen pidikkeeseen. Jos pikarit on napsautettu paikoilleen oikein jo tilalla, ei laboratorion tarvitse asetella niitä uudestaan telineeseen.

Maitonäytteet sekoitetaan ennen analysointia tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Sekoitus on automatisoitu, samoin kansien avaus ja sulkeminen, jotka tehtiin aiemmin käsin. Myös analysoitujen pikareiden tyhjennys ja tuhoaminen tapahtuvat automatiikalla, joten manuaalinen työ on vähentynyt merkittävästi.

Tietojärjestelmähaasteita

Laboratorion automaatioon on liittynyt myös tietojärjestelmien uudistaminen.

Vaikka järjestelmät testataan ennen käyttöönottoa, ei kaikkia virheellisiä toimintoja havaita etukäteen.

Automaation tekninen toiminta erilaisissa häiriötilanteissa on aiheuttanut yllätyksiä, ja joitakin näytteitä on voinut jäädä sen vuoksi analysoimatta. Virheet ovat valitettavasti näkyneet puuttuvina analyysituloksina esimerkiksi tiineystestien osalta. Korjaustoimenpiteitä on tehty ja analysointiprosessiin hallinta häiriötilanteissa on parantunut. Kaikki tunnistetut järjestelmävirheet korjataan mahdollisimman nopeasti, mutta aina ei ole helppoa löytää virheen perimmäistä syytä.

Teksti: Hanna Laitinen, laatupäällikkö, Valio Laatu -palvelut ja Timo Latomäki, kehityspäällikkö, Valio Laboratorio -palvelut