Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Katriina ja Jari Leppä korostavat ennakoinnin, suunnitelmallisuuden ja selkeiden tavoitteiden asettamisen tärkeyttä tilan johtamisessa. Kuva: Janne Viinanen

Tilan johdon tähtäin: ennakointi ja selkeät tavoitteet

Valio Terveys -pilottiryhmä vieraili Katriina ja Jari Lepän tilalla Pertunmaalla ottamassa oppia tilan johtamiseen ja utareterveyden hoitoon liittyen. Keskustelu kääntyi kansanedustajan kanssa myös maitosektorin tilanteeseen.

Valio Terveys käynnisti syksyllä 2014 kokeilun pienryhmätoiminnasta, jonka avulla etsitään keinoja tilojen eläinterveyden, omistajayrittäjien työssä jaksamisen ja tilojen taloudellisen tuloksen parantamiseen toisilta oppimalla eli bench­markingilla. Pilottiryhmässä on mukana neljä Osuuskunta Tuottajain Maidon maitotilayrittäjää ja ryhmää vetävät Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari ja tuotantoneuvoja Kaija Laitinen.

Lokakuussa Valio Terveys -pilottiryhmä suuntasi Katriina ja Jari Lepän tilalle Pertunmaalle tutustumaan Antinmäen tilan hyviin käytäntöihin utareterveyden hallintaan ja tilan johtamiseen liittyen. Tilavierailu oli pilottiryhmän kolmas.

Katriina ja Jari Leppä johtavat 60–70 lypsävän ja yhden lypsyrobotin maitotilaa. Tilan päivittäisistä töistä vastaavat Katriina Lepän lisäksi kaksi palkattua työntekijää; isäntä työskentelee päätoimisesti kansanedustajana.

Jari ja Katriina Leppä kertovat, että Antinmäen tilalla tavoitteena on mennä asioissa suoraan ytimeen - maidontuotannon parissa ei puuhastella. Kuva: Janne Viinanen

 

Kuinka paljon parhaan luokan kovilla pitoisuuksilla olevaa maitoa tankissa on – se ratkaisee.

”Maidontuotannon kannattavuus on tilallamme ykkösasia. Pyrimme tekemään navetassa ja tilalla kaiken mahdollisimman tehokkaasti: menemme asioissa suoraan ytimeen, emmekä puuhastele”, Katriina Leppä pohjustaa.

Antimäen tilalla käytetään runsaasti sekä asiantuntija- että urakointipalveluita. Asiantuntijoilta odotetaan huipputietämystä eläinten hyvinvointiin, tuotannon laatuun ja talouteen liittyen.

”Maitotilaneuvojan käyntipäivän päätteeksi mietimme aina raivokkaasti, mitä seuraavaksi parannamme ja mistä voimme saada lisää tuottoa ja liksaa?”, isäntäpari kuvailee.

Tilalla painotetaan kaikessa ennakointia. Siten saadaan kulut pysymään kurissa, ostot kilpailutettua ja yhteistyökumppaneiden kanssa päästään parhaaseen lopputulokseen. Yllättävät tilanteet hoidetaan tietenkin kuntoon nopeasti, pienemmän pahan periaatteella, jolloin hintakilpailutuksesta joudutaan toisinaan tinkimään.

”Oman työhyvinvoinnin kannalta ennakoinnilla on suuri merkitys, niin ostoissa kuin eläinten hoidossakin”, Katriina Leppä toteaa.

Tilan työntekijöistä toinen hoitaa eläimiä, toinen tekee yleisiä maatilan töitä. Lomituspalvelut ostetaan lomittajayrittäjältä.

”Kun tilalla työskentelee useita henkilöitä, on oltava varma siitä, että asiat tehdään niin kuin on sovittu. Kaikilla on oikeus tehdä myös virheitä ja isäntäväeltäkin on löydyttävä kanttia kertoa jos on mokannut”, Lepät sanovat.

Selkeät, kiloina tai prosentteina ilmaistut tavoitteet antavat mahdollisuuden myös niiden saavuttamiseen. Fiilispohjalla meno ei mahdollista tilan tavoitteellista kehittämistä.

”Esimerkiksi ruokinnansuunnittelussa on oltava käytössä rehuanalyysit, jotta eläimet voidaan ruokkia niin, että edetään asetettuja tavoitteita kohti.”

Utareterveys tarkassa seurannassa

Antimäen tilalla meijerimaidon osuus on 96-97 %, tankkimaidon solupitoisuus 130-160 tuhatta ja bakteeripitoisuus 5-7 tuhatta. Kuva: Janne Viinanen

Antinmäen tilalla on 60–70 lypsävää, joiden utareterveyttä seurataan kuukauden välein tuotosseurantanäytteistä. Silloin saadaan tieto lehmäkohtaisista soluista ja osviittaa siitä, mitä eläimiä on erityisesti seurattava. Lettupannutestilläkin soluttaviksi havaituista neljänneksistä tehdään bakteeriviljely.

”Solu- ja bakteerituloksista, neljänneksen tuotoksesta ja eläimen tuotosvaiheesta riippuen neljännes voidaan hoitaa yhdistelmähoidolla, tuubituksella tai umpituubeilla”, Katriina Leppä kertoo. ”Eläimet, jotka soluttavat mutta bakteerikasvua ei löydy, jätetään luonnollisesti hoitamatta. Tällöin käytetään pelkkiä Orbesil-tuubeja. Olemme saaneet vähennettyä lääkehoitokertoja merkittävästi.”

Jos tankkimaidon solu- tai bakteeripitoisuus tekee piikin, tutkitaan heti kaikkien lehmien tilanne. Lypsyrobotin näytteenoton kanssa ei ole ollut ongelmia, ja mikäli ongelmia on, huoltomies hälytetään paikalle viipymättä.

”Nopea reagointi ongelmiin on avainasemassa”, Jari Leppä sanoo.

Tankkiin menee 96–97 prosenttia maidosta ja tämä luku kertoo, että perusasiat ovat kunnossa.

Antimäen tilan maidon solupitoisuus on 130–160 tuhatta, bakteerit 5–7 tuhatta ja kolme yleisintä tilalla esiintyvää utaretulehdusbakteeria ovat KNS, Str.aureus ja E.coli.

Terveyden ja talouden tunnuslukuja (viim. 12 kk)

Yrittäjä tekee päätökset

Pilottiryhmän jäsenet esittävät kysymyksen, miten tilan lehmät umpeutetaan. Lepät kertovat, että lypsyväliä pidennetään robotilla ja rehuannosta vähennetään. Tämän jälkeen umpeutettava otetaan erottelukarsinaan, jossa tarjotaan heinää ja hieman säilörehua sekä vettä. Lehmä käytetään robotilla lypsyllä noin vuorokauden kuluttua ja siitä tarpeen mukaan lypsyväliä edelleen harventaen.

”Voimme hyvin laittaa Orbesil-tuubit vaikka 15 tai 20 kiloa lypsävälle, jos robotilla on ahdasta ja parempituottoisia on tulossa lypsyyn: umppariporukka joustaa”, Katriina Leppä vastaa kysymykseen, millaisia maitomääriä umpeutettavat voivat lypsää. ”Umpiosastolta emme hae eläimiä lypsylle, vaikka ne vuotaisivatkin.”

Tilalla on neljä kappaletta kolmen lehmän erottelu- ja hoitokarsinoita, jotka ovat ahkerassa käytössä esimerkiksi kiimoissa ja poikimisissa. Poikkeustapauksissa eläimiä on mahdollista lypsää kannukoneella näissä karsinoissa, jos niillä on esimerkiksi jostain syystä hutera olo poikimisen jälkeen.

Toisesta poikimisesta lähtien lehmille laitetaan poikiessa takajalkoihin jalkaremmit.

”Näin mahdollisen halvauspotilaan hoitaminen on merkittävästi miellyttävämpää ja tuloksekkaampaa kuin revähtyneen eläimen kanssa punnertaminen. Tämäkin on ennakointia ja oman työtaakan helpottamista”, Katriina täsmentää.

Lypsyrobotti tuottaa paljon dataa, mutta sen lisäksi hoitajan pitää koko ajan havainnoida eläimiä. 

"Hoitajan on aina oltava viisain: tehtävä yhteenveto havainnoista, valittava tarkoituksenmukaisin menettelytapa, tarvittaessa etsittävä apuvoimia ja huolehdittava sisäisestä tiedonkulusta", Katriina Leppä linjaa.

”Sama pätee koko tilanpitoon, yrittäjä tekee päätökset ja kantaa vastuun”, Jari Leppä lisää. ”Ammattilaisena on aina kysyttävä rohkeasti neuvoa muiden alojen ammattilaisilta ja kollegoilta.”

Tilan eläinterveystilanne on erinomainen, eikä vuoden 2001 jälkeen karjaan ole tullut yhtään ostoeläintä. Vierailijoilla ei ole pääsyä navettaa, vaan he saavat katsella navettaan erillisestä, ilmastoidusta taukotilasta.

”Karjan jalostuseläinkauppa käy erinomaisesta terveystilanteesta johtuen”, Jari Leppä toteaa.

Valio sekä omistajayrittäjät tekevät arvokasta työtä

Maidontuotannon ydin muodostuu Jari Lepän mukaan korkealuokkaisten jalostuseläinten sekä hyvän rehustuksen ja eläinten hoidon yhdistelmästä.

Katriina Leppä tarkkailee lokakuun lopussa ulkoilevia eläimiä tilakeskuksen yhteydessä olevalla laitumella. Kuva: Janne Viinanen

Tilan eläimet eivät ole kytkettyinä missään elämänsä vaiheessa. Ne pääsevät laiduntamaan tilakeskuksen ympärillä, ja Jari Lepän mukaan innokkaita kuvaajia kesäisin riittää.

”On hyvin tärkeää, miltä suomalainen maataloustuotanto näyttää ulospäin”, hän toteaa.

Leppä antaa arvoa Valion tekemälle työlle suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

”Valio tekee työtä sen eteen, että maitotaloustuotteillemme löytyy kansainvälisiä markkinoita. Se on ensiarvoisen tärkeää elintarvikesektorimme tulevaisuuden kannalta”, Jari Leppä sanoo vakavana. ”Kukaan muu ei sitä työtä tee. Mitä paremmassa kunnossa Valio on, sitä parempi on kotimaisten maitotilayrittäjien, elintarvikesektorimme ja myös muiden alan toimijoiden tilanne.”

Valion menestys vaikuttaa Lepän mukaan lisäksi erittäin merkittävästi Suomen elintarvikkeiden vaihto- ja kauppataseeseen sekä siihen, miten pystymme kilpailemaan tuonnin kanssa. Maitotaloustuotteiden markkinatilanne on muuttunut rajusti viimeisen 10 vuoden aikana.

Antinmäen tila

Rehuntuotanto ja ruokinta Antimäen tilalla

Eläimet ruokitaan erillisruokinnalla mahdollisimman yksinkertaisesti ja koneellistetusti.

Kioskeista tarjotaan murskattu ohra-kaura-seos, tiiviste ja täyskivennäiset, joita on umpilehmille ja lypsäville omansa. Robotin kioskista eläimet saavat tiivistettä. Kaikille eläimille on vapaasti tarjolla merisuolaa sekä lisäksi vahvalla magnesium- ja hivenpitoisuudella varustettuja nuolukiviä.

”Olemme käyttäneet vuosia ennaltaehkäisevästi pientä määrää täydennysrehua, jossa on E-vitamiinia ja seleeniä. Se jaetaan kiskoruokkijalla. Nyt kokeiltavana on ensimmäinen erä orgaanista seleeniä 100-prosenttisesti sisältävää täydennysrehua”, Katriina Leppä kertoo.

”Vaikutusta karjan selenitasoon seuraamme tankkimaitonäyttein ja nuorkarjan verinäyttein."

Esikuivattu säilörehu jaetaan yhdistelmäkiskoruokkijalla lehmille, joilla on noin 14 ruokintakertaa vuorokaudessa. Sama ruokkija jakaa myös nuorkarjan väkirehun; nuorkarjalla ruokintakertoja on 3­–4. Mikäli säilörehun NDF on matala, saavat lehmät myös hippusen kuivaa heinää.

Väkirehu-% vaihtelee Tilakunnon tunnusluvuissa 40­–45 prosentin välillä.

Talvella esilämmitetty vesi tarjoillaan eläimille vapaasti altaista ja suurtehokupeista. 

Ummessa olevat ja isot, tiineet hiehot saavat pyöröpaalatusta maitohapposäilötystä kauranoljesta tehtyä rehua, kuivaa heinää, vettä, suolaa ja kivennäisiä.

Pikkuvasikat siirtyvät maitojuoton jälkeen vapaalle happojuomalle (Startti Maito Instant). Lisäksi vasikoille on tarjolla aina hyvää kuivaa heinää, vettä ja teollista täysrehua. Myöhemmin täysrehu korvataan murskeviljalla ja valkuaistiivisteellä sekä makukivennäisellä.

Aiemmin tilalle on ostettu laadukasta viljaa, mutta säilörehun satotason nousun myötä hehtaareita on vapautunut oman viljan tuotantoon.

Säilörehun laadulla ratkaistaan maitotilan tulos

Lepän tilalla käytetään nurmentuotannon urakointia sekä kustannusten että oman jaksamisen vuoksi. Esimerkiksi ajosilppurin osto yhdelle tilalle on yrittäjien mukaan liian kallis investointi. Urakoitsijoiden työn laadulle on asetettu tarkat kriteerit.

”Oli kyseessä sitten lietteenlevitys tai karhotus, on oleellisen tärkeää, miten työ tehdään. Rehun hygieenisen laadun on oltava moitteetonta ja esimerkiksi lietteen ja lannoitteiden levitystasaisuuden on oltava hyvä, päällekkäisajoa ei saa tulla. Haluamme huolehtia peltojemme kasvukunnosta mahdollisimman hyvin”, Jari Leppä sanoo.

”Urakoitsijan kanssa on sovittu, että esimerkiksi sateella ei ajeta. Rehunteko on toiminut näin aina erinomaisesti”, Jari Leppä kehuu.

Urakoitsijan tekemänä säilörehusadon korjuu kestää noin 12–16 tuntia, tähän lisäksi niittoon sekä siilojen peittämiseen kuluva aika. Nopea toiminta pienentää sääriskiä merkittävästi, ja rehusta tulee tasalaatuista.

Lepät kertovat, että kymmenen vuotta sitten tilalla saatiin tavoitteisiin nähden ruokinnallisesti heikkoja rehuja. He totesivat, että lohkoilla kasvaa vääriä kasvilajeja, jotka vanhenevat nopeasti.

Kun saimme lajikkeet kuntoon, sadon laatu ja satotasomme paranivat rajusti.

"Nyt katsomme sääennustuksia ja päätämme rehunteon ajoituksen pienemmän pahan -periaatteella”, Katriina Leppä sanoo. ”Kasvustonäytteitä otetaan hyvissä ajoin ennen rehunkorjuun alkamista.”

Tilalla nurmessa kasvaa lähes kymmentä nurmikasvia, jotta kuiva-ainesatoa saadaan riittävästi. Keskimäärin kuiva-ainetta on saatu 8 000 kiloa hehtaarilta kahden korjuun menetelmällä. Kaksi rehuntekokertaa on todettu tilalla kustannustehokkaimmaksi tavaksi toimia.

Miten ruokintaa seurataan?

Tilalla seurataan ruokintaa kuukausittaisista tuotosseurannan näytteistä, tankkimaidosta, robotin rehu-maito-raporteista ja eläinten liikkuvuudesta eli lypsyllä käynneistä. Katriina Lepän mielestä todella tärkeää on seurata lannan koostumusta.

"Ruokinnalliset sairaudet ovat singnaali jo sinänsä, mutta onneksi niitä on todella vähän”, hän toteaa.

”Rehustusta täydentävän ostorehujen tyypin ja karkean määrän maitotilaneuvojamme laskee syksyllä, heti säilörehun raaka-ainenäytteiden tulosten tultua. Tältä pohja kilpailutamme toimittajat, eli jokaista tilattavaa irtokuormaa tai lavaa ei "huudateta " erikseen.”

Lepät seuraavat myös Rehulato-palvelun kautta rehujen hintojen muodostumista ja antavat tältä pohjalta palautetta rehutoimittajalle.

”Sopimus tai muu pidempikestoinen asiakassuhde on osoittautunut hyväksi siinäkin tilanteessa, että tuotteissa tai toimintatavoissa on ollut jotain reklamoitavaa”, Lepät toteavat.

Maitotilaneuvoja kuntoluokittaa kaikki eläimet 2-4 kertaa vuodessa.

”Myös eläinten taputteleminen ihan rehunkulutuksen ja talouden näkökulmasta on mitä tuottoisinta puuhaa”, Katriina Leppä kertoo hymyillen.

Ruokinnan tunnuslukuja