Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Yhteistyö toimii. Yrittäjä Kati Saarinen (oik.) ja eläinlääkäri Jenni Hatakka ovat tehneet eläinten terveydenhuollossa tuloksekasta yhteistyötä viisi vuotta. Molemminpuolinen luottamus on hyvän yhteistyön perusta. Kuva: Markku Pulkkinen

Tiivis yhteistyö tuo tulosta

Kylä-Sipilän tilalla Hyvinkään Ridasjärvellä on vuosien kokemus säännöllisestä yhteistyöstä yksityisen eläinlääkärin kanssa – erinomaisin tuloksin.

Heinäkuisena kesäpäivänä yrittäjä Kati Saarisen ja eläinlääkäri Jenni Hatakan yhteinen työlista on ilahduttavan lyhyt. Eläimet ovat pysyneet edellisen kuukauden ajan melko terveinä. Edessä on vain kahden juuri poikineen lehmän kuumeilun selvittäminen, seitsemän vasikan nupoutus ja normaali lääkkeiden luovutus tilalle.

”Yleensä meillä menee hoitotoimissa puoli päivää. Tyypillisimmät vaivat ovat utaretulehduksien lisäksi muut tulehdukset”, Saarinen kertoo.

”Käymme kaikki eläinten terveysasiat huolella läpi. On mukava tehdä töitä rauhassa, kun ei ole koko ajan kiire seuraavaan paikkaan”, Hatakka täydentää.


Eläinlääkärin käynneillä analysoidaan yhtä lailla onnistumisia kuin pohditaan ratkaisuja mahdollisiin ongelmiinkin. Joskus selvitettäväksi tulee isompiakin asioita, kuten kävi vuosi sitten.

”Meillä oli paljon luomisia. Ongelma vaati monia tutkimuksia ja vei yöuniakin, mutta yhdessä Jennin kanssa siitä selvittiin. Hän hoitaa lehmiä kuin omiaan ja on kannustava”, Saarinen iloitsee.

Seitsemän kuukautta jatkuneen luomisongelman yhdeksi mahdolliseksi syyksi selvisi lopulta joidenkin polttiaislajien levittämä Schmallenberg-virus.

Saarinen kiittää, että tutun eläinlääkärin saa aina tarvittaessa kiinni.

Tila ja eläinlääkäri ovatkin puhelimitse yhteydessä lähes joka viikko.

Lopen Eläinlääkärit Oy:n palveluksessa työskentelevä Hatakka hoitaa äkillisissä terveysongelmissa myös tilan päivystyskäynnit, joten kunnaneläinlääkäriä ei tarvitse käyttää lainkaan. Jos Hatakka on estynyt, hänen kollegansa Tuula Lohisaari hoitaa päivystyksen. Akuutteja päivystyskäyntejä Kylä-Sipilän tilalle tulee yleensä yksi tai kaksi kuukaudessa.

Lopen Eläinlääkäreillä on terveydenhuoltoasiakkaineen reilut kolmekymmentä tilaa, joista noin puolet on maitotiloja. Hatakka on vastannut Kylä-Sipilän tilan terveydenhuollosta viisi vuotta.

”Luottamus on hyvän yhteistyön perusta. Asioista pitää puhua avoimesti. Esimerkiksi omatoiminen lääkkeiden käyttö edellyttää luottamusta puolin ja toisin”, Hatakka
tiivistää.

”Hyvin onnistuneen terveydenhuollon edellytys on, että eläinlääkäri hoitaa myös tilan akuutin praktiikan. Silloin hän tietää koko ajan eläinten tilanteen ja tuntee tilan toimintatavat”, Saarinen lisää.


Kati Saarinen vastaa kolmen lypsyrobotin tilan 190 lehmästä. Yrittäjäpuoliso Marko Räsänen huolehtii 500 hehtaarin peltoalan viljelystä. Terveydenhuoltokäynnit rytmittävät Saarisen eläintenhoitotöitä.

”Terveydenhuoltokäynneillä katsomme kaikki edellisen kuukauden terveysasiat ja hoidot läpi. Lisäksi hoidamme akuutit tapaukset.

Eläinlääkäri Jenni Hatakka korvamerkitsee vasikoita.

Saarinen on erittäin tyytyväinen, että yrittäjät voivat nykyään lääkitä itse eläimiä eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Lääkevaraston pitäminen tilalla edellyttää säännöllistä terveydenhuoltoyhteistyötä ja Nasevaan kuulumista.

Eläinlääkäri voi luovuttaa Nasevassa mukana oleville tiloille lääkkeitä yleisimpien sairauksien hoitamiseen. Tällaisia ovat muun muassa utare- ja hengitystietulehdukset. Kipu-lääkkeitä ja umpeenpanolääkkeitä voi luovuttaa.

Kaikki lääkitykset kirjataan Nasevaan tarkasti.

Terveydenhuoltokäynneillä tarkastetaan kuluneen kuukauden lääkitykset ja lääkityt eläimet. Lääkityssuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa.

”Lääkkeiden luovuttaminen on helpottanut huomattavasti arkea. On paljon rauhallisempi mieli, kun on lääkkeitä varastossa. Itse lääkitseminen säästää myös kustannuksia”, Saarinen perustelee.

Korvamerkkeihin kirjoitetut nimet helpottavat lehmien tunnistamista.

Monet päätökset perustuvat Kylä-Sipilän tilalla eläinten hyvinvointiin. Pihattonavetan ja hieho-pihaton viereen on valmistunut uusi 80-paikkainen vasikkatalo.

”Nykyinen vasikkala on jäänyt hieman pieneksi ja ripuliongelmaa on ollut liikaa. Uudessa tuotantotilassa pystymme hallitsemaan paremmin vasikkaterveyttä. Suunnittelimme rakennuksen yhdessä eläinlääkärin kanssa”, Saarinen kertoo.

Uusi vasikkala toimii kertatäyttöperiaatteella. Eläimet ovat samassa ryhmässä koko kolmen kuukauden juottoajan. Näin ripulit saadaan minimoitua tai ainakin rajattua. Eläintiheys jää uudessa, 510 neliömetrin vasikkalassa pieneksi.

Lehmien hyvinvointia tukee runsas tila pihatossa. Kaikki eläimet mahtuvat kulkemaan väljästi käytävillä ja syömään ruokintapöydillä, jotka sijaitsevat sivuilla. Myös navetan vieressä sijaitsevassa nuoren karjan olkikuivikepohjaisessa pihatossa on reilusti tilaa.

Parsimitoitus toimii hyvin holsteineilla. Parsi on 125 senttiä leveä ja 270 senttiä pitkä. Lehmien pään edessä on paljon vapaata tilaa, joten ne pääsevät nousemaan vaivattomasti. Rouhepedit ovat kestäneet seitsemän vuotta.

”Olemme onnistuneet parsien mitoituksessa. Ne ovat pysyneet melko puhtaina ja eläinten edessä on runsaasti vapaata tilaa nousta jalkeille. Eläimet viettävät navetassa stressitöntä elämää”, Saarinen kuvailee. Makuuparren leveys on 125 senttiä ja pituus 270 senttiä. Niskaputki on säädetty isompien eläinten mukaan noin 180 sentin etäisyydelle parren takareunasta. Mitoitus sopii hyvin holsteineille, mutta parsi on liian pitkä ayrshireille. Tilalla on kumpaakin rotua noin puolet.

Parsipeteinä ovat rouhepatjat. Niiden päällä käytetään reilusti turvetta. Patjat ovat kestäneet navetan valmistumisesta eli vuodesta 2010.

”Runsas turvekuivitus auttaa pitämään utaretulehdukset kurissa ja sorkat kuivina”, Saarinen tietää.

Juoma-altaat tyhjennetään ja pestään joka päivä. Robotit ja muut laitteet pidetään luonnollisesti puhtaina ja hyvässä toimintakunnossa.

Kahdensadan metrin päässä navetasta on 15 hehtaarin laidun, jossa laiduntaa 80–100 eläintä. Hiehot ja umpilehmät viettävät laitumella mahdollisimman pitkän ajan kesästään. Viiden kilometrin päässä on lisäksi kuuden hehtaarin laidun loka–tammikuussa poikiville hiehoille.


Lehmien jalkaterveyteen Saarinen satsaa erityisesti. Sorkkahoitaja Janne Lundgren Mäntsälästä käy tilalla kerran kuukaudessa.

Kerralla hoidetaan reilut 30 lehmää, joten jokaisen lehmän sorkat tulevat hoidetuiksi kaksi kertaa vuodessa. Vakiokäytäntönä on, että sorkat hoidetaan umpeen laitettaessa ja kolme–viisi kuukautta poikimisen jälkeen. Jalkaterveyttä edistää myös betoniritilälattiaan tehty uritus.

”Pienetkin ontumiset on hoidettava heti, ettei ontumisen seurauksena ehdi tulla muita sairauksia”, itsekin sorkkahoitajan koulutuksen käynyt Saarinen painottaa.

Tilan kuukausirytmiin kuuluu myös jalostuseläinlääkäri Juha Rätön vierailu. Hän tarkastaa tiineydet ja laatii jalostussuunnitelman yhdessä Saarisen kanssa. Saarinen siementää eläimet itse.


Eläinten tarkkailu hoidetaan tilalla etupäässä ihmisten voimin ja robotin automatiikan avustamana. Teknologiaa lehmien aktiivisuuden, kiiman tai muun hyvinvoinnin tarkkailuun ei ole.

”Mikään laite ei korvaa hyvää silmää. Vietämme navetassa tarkoituksella paljon aikaa. Silloin esimerkiksi näkee,
kuinka lääkitys alkaa vaikuttaa sairaaseen eläimeen”, Saarinen sanoo.

Lopen Eläinlääkärit laskuttaa terveydenhuoltokäynneistä arvonlisäverottomana 80 euroa tunnilta. Terveydenhuoltokäynteihin ja -neuvontaan voi käyttää Neuvo 2020 -tukirahaa. Siinä tapauksessa eläinlääkärin veloitus on 63 euroa tunnilta. Jokainen maatila saa käyttää 7 000 euron edestä Neuvo 2020-rahaa. Omavastuuosuutta ei ole.

 

Kylä-Sipilän tila, Ridasjärvi, Hyvinkää

Yrittäjät Kati Saarinen (41) ja Marko Räsänen (40), vuodesta 2007

Eläimet 190 lehmää (50 % ayrshire, 50 % holstein)

Tila Viljelyala 500 ha, josta 250 ha kuluu koko karjan ruokintaan

Henkilökunta 2 työntekijää ja 2 kesäharjoittelijaa

Rehu Ruokinta apevaunulla sivuille visiiriseinän läpi

Navetta Vuonna 2010 valmistunut 2 robotin pihatto, 3. robotti lisätty vuonna 2013. Erilliset nuorkarjatalo (2013) ja vasikkatalo (2017) navetan vieressä. Uritettu ritilä palkkilattia, lantakoneella varustetut matalat lantakuilut, lannan puhdistusrobotti

Keskituotos 11 500 kg/lehmä/a (rasva 4,0 %, valkuainen 3,3 %)

Maitoa 1,9 milj. l maitoa meijeriin/v. 2,7 lypsykertaa päivässä

Keskipoikimakerta 2,6 poikimiskertaa/lehmä (ayrshire 2,8, holstein 2,4)

Poikimaväli 390 päivää 1,7 siemennystä/poikiminen

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen