Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Minna ja Samu Vildénin tilalla vasikat saavat kaksi viikkoa maitoa, jonka jälkeen ne siirretään ryhmäkarsinaan ja automaattijuotolle. Minna tervehtii vasikoita. Kuva: Kaisu Jouppi

Terhakka alku elämälle

Vasikkaa voi ruokkia melko vapaasti ensimmäiset kolme kuukautta, sillä kylläisyyden tunne parantaa unta, tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.

Terveen ja tuottavan lypsylehmän perusta rakennetaan elämän alkuvaiheessa.

Oikeanlaiset olosuhteet ja emän sopiva kuntoluokka varmistavat sujuvan poikimisen ja turvaavat vasikan hapensaantia sekä elinvoimaisuutta. Onnistunut poikiminen luo perustan vasikan aineenvaihdunnan kehitykselle. Poikimakarsinan tulee olla puhdas ja hyvin kuivitettu.


Minna ja Samu Vildénin tilalla Orimattilassa on neljä kestokuivike-pohjaista poikimakarsinaa. Lypsäviä tilalla on 135. Vasikat ovat vajaan vuorokauden emon kanssa ja saavat hyvälaatuista ternimaitoa 4–5 litraa heti syntymänsä jälkeen.

Ternimaitoa onkin tarjottava vasikalle mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen. Maidon vasta-aineiden määrä on hyvä mitata esimerkiksi refraktometrillä tai kolostrometrillä. Hyvälaatuisen terni-maidon IgG-pitoisuus on yli 50 g/l.

Ternimaito lypsetään puhtaasta utareesta ja tarjotaan puhtaasta tuttisangosta. Jos vasikka imee emoaan, on lehmänkin hyvä olla puhdas, jottei lantaa kulkeudu vasikan ruoansulatuskanavaan.

Lämpötilaltaan 38-asteista ternimaitoa voi juottaa vasikalle niin paljon kuin se jaksaa, esimerkiksi neljä litraa. Seuraava ternimaito-annos juotetaan syntymästä kahdeksan tunnin kuluessa ja juottoa jatketaan kolmen päivän ajan noin kahdeksan tunnin välein.

Hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa myös pakastaa yhden–kahden litran pusseihin.

”Pakastettua maitoa voi käyttää, jos oman emän ternimaitoa ei ole analysoitu tai poikinut eläin on hieho, joilla on usein riittämätön määrä vasta-aineita maidossaan. Pakastettu maito sulatetaan alle 50 asteen lämpötilassa. Mikäli vasikka ei juo, ternimaito on letkutettava. Ensimmäisen ternimaitoannoksen on ehdottomasti oltava hyvälaatuista”, muistuttaa ProAgrian valtakunnallinen ruokinnan ja eläinten hyvinvoinnin huippuosaaja Minna Norismaa.

Juottorehun etuja ovat tasalaatuisuus ja monipuolinen koostumus - vasikka saa riittävästi hiven- ja kivennäisaineita sekä seleeniä, Valion Startti-tuotteiden myyntipäällikkö Tuomo Linnakallio toteaa.

Ternimaitojuoton jälkeen vasikka siirretään maidolle tai juoma-rehulle esimerkiksi kolmen juomakerran aikana. Jos ternimaidolta siirrytään suoraan juomarehulle, sen on oltava maitopohjainen ja rehussa käytetyt maitojauheet laadukkaita, kuten esimerkiksi Startti maitojuomassa.

”Ensimmäisen neljän elinviikon aikana vasikka ei pysty hyödyntämään kuin maitopohjaista ravintoa, kun ruoansulatuksen keskus on juoksutusmaha. Siellä maitovalkuaisen kaseiini juoksettuu juustomaisiksi saostumiksi, imeytyy hitaasti verenkiertoon ja pitää vasikan kylläisenä pitkään. Kylläisyys edistää vasikan hyvinvointia”, kertoo Valion Startti- ja Correct-tuotteiden myyntipäällikkö Tuomo Linnakallio.

Vasikat voi juottaa maidolla tai juottorehulla, kunhan laadukasta juomaa on tarjolla riittävästi.

Juottorehun etuna on maitoon verrattuna tasalaatuisuus ja monipuolisempi koostumus eli riittävästi hiven- ja kivennäisaineita sekä seleeniä.

Valion Startti maitojuoma valmistetaan kotimaisista raaka-aineista – se on todellista lähiruokaa vasikoille. Ulkomaisissa juottorehuissa valkuaisen lähde on usein kasviperäinen, kuten soija- tai vehnäproteiini.

Vildénien tilalla vasikat ovat vajaan vuorokauden emon kanssa ja saavat hyvälaatuista ternimaitoa 4–5 litraa heti syntymänsä jälkeen. Kuva: Kaisa Jouppi

Vildénien tilan vasikat saavat kaksi viikkoa maitoa, jonka jälkeen ne siirretään ryhmäkarsinaan ja automaattijuotolle. Automaatti sekoittaa Startti maitojuoman puolen litran annoksina 2 litraa per juonti-kerta. Vasikoiden päiväkasvut ovat rodusta riippuen 1,2–1,8 kiloa.

Vildéneillä juottokausi automaatilla kestää 65 päivää ja 80 päivän iässä juotto lopetetaan.

Tätä ennen juomamäärää on vähennetty kolmen viikon ajan. ”Juoton voi turvallisesti lopettaa, kun vasikan elopaino on tuplaantunut syntymästä”, Minna Norismaa sanoo.

”Hapanjuoman käyttö voi helpottaa vasikoiden juottoa, kun juomaa tehdään yhden–kahden päivän annos kerrallaan. Juoman pohjana on maito tai juomarehu, joka hapatetaan muurahaishapolla, hapanmaito-tuotteilla tai maitohappobakteereilla. Hapanjuotossa voidaan hyödyntää ylijäämämaidot, joita vasikat eivät ehtisi tuoreena juoda" Minna Norismaa jatkaa.


Vasikan juotossa litrat eivät ratkaise, vaan vasikan saaman kuiva-aineen määrä. Juomarehuissa on energiassa ja valkuaissisällöissä eroja. Hyvälaatuinen, maidosta peräisin oleva proteiini soveltuu pikku-vasikoille, joiden ruoansulatuskanavan entsyymituotanto on kehittynyt maitovalkuaisen pilkkomiseen.

Ensimmäisen elinkuukauden aikana vasikan voi antaa juoda vapaasti niin paljon kuin se haluaa. Runsaalla juotolla vasikka kasvaa kasvutaipumuksensa mukaisesti. Juomamäärää voi alkaa rajoittaa asteittain noin kuuden viikon iästä – silloinkin vasikalle tulisi antaa juomaa noin seitsemän–kahdeksan litraa päivässä.

”Juottorehuruokinnassa kuiva-ainemäärän lisääminen vesilitraa kohden on suuntaus myös Suomessa. Maailmalla on saatu hyviä tutkimustuloksia ruokittaessa vasikoita ensimmäisen elinkuukauden ajan normaalia väkevämmällä juomalla”, Tuomo Linnakallio kertoo.

”Vieroitusvaiheessa näiden eläinten kuiva-aineen syöntikyky on ollut parempi. Suomessa kylmänä vuodenaikana olisi eduksi nostaa vasikoiden juoman kuiva-ainemäärää. Esimerkiksi Startti maitojuomalla
ohjeen mukaisen 145 gramman jauhemäärän litraa kohden voi hyvin nostaa 150–160 grammaan.”

Vieroitettaessa vasikan on syötävä 1,5 kiloa kuivaa vasikkarehua.

 

Kuntoluokittamalla ja kasvua seuraamalla saadaan tietoa, miten vasikoiden ruokintaa kannattaa päivittää. ProAgrian huippuosaaja Minna Norismaa tutkimassa nuoren hiehon kuntoluokkaa ja mittaamassa kasvua, jotta ruokintaa saadaan säädettyä oikeaan suuntaan. Kuva: ProAgria

Juoman lisäksi vasikalle pitää tarjota hyvälaatuista korsirehua ja vasikkamysliä tai vasikoiden täysrehua sekä tietenkin vettä. Runsaalla juotolla täysrehussa voi olla vähemmän valkuaista, mikä pienentää ripuliriskiä.

”Seleeni on vasikoille elintärkeä hivenaine, jonka tarve tyydyttyy pienillä vasikoilla napanuoran välityksellä emältä. Siten umpilehmien seleenin saannista on huolehdittava. Seleenin puutos aiheuttaa vasikoille heikkoutta ja lisää vasikkakuolleisuutta sekä riskiä lihasrappeumalle,
joka voi puhjeta alle puolivuotiaille eläimille. Emän riittävä magnesiumin saanti varmistaa emän terveyden ja pienentää poikimahalvaus-riskiä”, Minna Norismaa opastaa.

Utaretulehdusta potevan tai antibiooteilla lääkityn lehmän maitoa ei suositella juotettavaksi ainakaan lehmävasikoille.

Streptococcus aureus tai Str. agalactiae ja Mycoplasma bovis mikrobeja sisältävää maitoa ei saa juottaa vasikoille. Antibioottimaitoa voi käyttää mahdollisesti varoajalla sonnivasikoille, mikäli se käsitellään entsyymivalmisteella. Sairastunut vasikka lisää työmäärää ja heikentää tulevaisuudessa eläimen tuotosta.

”Kannattaa miettiä kumpi on taloudellisesti järkevämpää, hävittää antibiootti- ja solumaidot vai ottaa riski sairastuneen vasikan hoidosta.”

Vildéneillä antibiootti- tai solumaitoa ei juoteta lehmävasikoille.

 

Tuomalan tila, Orimattila

Yrittäjät Minna, 30, ja Samu, 30, Vildén & 2 työntekijää

Navetta Vuonna 2015 valmistunut 2 x 3-rivinen viileä pihatto

Eläimet 135 lypsävää, 2 lypsyrobottia (80 % holstein, 20 % ayrshire + muut rodut)

Tila 100 ha omaa peltoa, 20 ha sopimusalaa

Sato Timotei-nurminata-nurmen keskisato yli 10 000 ka kg/ha, 3 satoa

Tuotos Keskituotos 11 600 kg/lehmä/a, 4 % rasvaa ja 3,4 % valkuaista

Keskipoikimakerta 2,8 poikimiskertaa/lehmä

Poikimaväli 420 päivää

Naseva Jäsenenä perustamisesta lähtien, terveydenhuoltokäynnit, lääkeluovutus

Vasikat 2 viikkoa maitojuotto yksilökarsinoissa, automaattijuotto ryhmäkarsinassa (Startti) 80 päivän ikään, maksimiannos n. 15 l/vrk

Rehu vapaasti täysrehu, lypsävien säilörehu, 2. sadon väkiheinää