Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Kuva: Shutterstock

Taudinaiheuttajia naakoissa satunnaisesti

Naakat ovat yleistyneet Suomessa voimakkaasti, mistä on aiheutunut haittoja maataloudelle ja muun muassa tautien leviämistä on pelätty.

Tutkimuksessa naakoista löydettiin potentiaalisia ihmisiin tai tuotantoeläimiin tarttuvia taudinaiheuttajia satunnaisesti. Toisessa tutkimuksessa etsittiin tehokasta keinoa naakkojen torjuntaan maatiloilla.

Naakkakanta on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Loppukesän ja alkusyksyn aikaan maassamme lenteleekin noin miljoona naakkaa. Yleistymisen syynä ovat runsaat pesäpaikat muun muassa maaseudun autioituneissa rakennuksissa ja kaikkiruokaisen linnun runsaat ravintolähteet kaupunki- ja maaseutuympäristöissä. Leudontuneet talvet ovat saattavat lisätä kaupungeissa talvehtivien naakkojen määrää.

Maataloudessa naakkaparvet aiheuttavat haittaa muun muassa ulostamalla ja rikkomalla rehupaaleja. Ulosteet sotkevat, mutta myös naakkojen mahdollisesti levittämät taudit huolestuttavat. Luonnonvaraiset linnut kantavat monia ihmisiin ja tuotantoeläimiin tarttuvia tauteja, joten huoli on perusteltua. Linnut etsivät ravintoa laajalta alueelta ja kykenevät kantamaan taudinaiheuttajia pitkienkin etäisyyksien päästä.

Naakat eivät linnuista pahimpia taudinlevittäjiä

Linnuista haitallisia mikrobeja on löytynyt erityisesti lokeista, kyyhkyistä, varpusista, peipoista, kottaraisista, rastaista ja vesilinnuista. Yleisistä varislinnuista (naakka, varis, mustavaris, harakka) haitallisia mikrobeja on löytynyt vähemmän.

Toisin kuin esimerkiksi peipot ja varpuset, varislinnut eivät tiettävästi sairastu salmonelloosiin, vaan kantavat bakteeria oireetta suolistossaan, mahdollisesti vain muutaman päivän ajan kuten lokit. Ulkomailla toteutettujen tutkimusten perusteella näyttää siltä, että salmonellaa esiintyy varislinnuissa satunnaisesti ja vähemmän kuin monissa muissa lintuheimoissa.

Suomalaishankkeessa selvitettiin kolmen lintujen levittämän taudinaiheuttajan esiintymistä

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ”Ihmisten ja tuotantoeläinten terveyttä uhkaavat bakteerit naakkojen ulosteissa”-hankkeessa taudinaiheuttajia etsittiin suomalaisista naakoista.

Etsityt taudinaiheuttajat olivat salmonella, kampylobakteeri ja brakyspira.

Kampylobakteeri on suomalaisille eniten ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri, joka aiheuttaa tauteja myös naudoille ja sioille, vaikkakin harvoin. Brakyspirat aiheuttavat muun muassa sikadysenteriaa.

Hankkeessa naakkojen ulostenäytteet kerättiin Lahdesta ja Seinäjoelta syksyllä ja talvella. Vaikka näytteet kerättiin kaupungeista, voidaan tulosten ajatella edustavan naakkoja yleisemminkin, sillä naakat liikkuvat laajalla alueella.

Salmonellaa löytyi kolmesta 5–6 naakan yhteisnäytteestä, joita analysoitiin kahdeksasta parvesta yhteensä 43 kpl. Kaikki salmonellapositiiviset näytteet kerättiin samasta parvesta Lahdesta. Eristetyt salmonellat olivat S. enterica serovar Typhimurium ja serovar Kentucky, joista erityisesti serovar Typhimurium esiintyy myös ihmisissä ja tuotantoeläimissä. Tulokset viittaavat siihen, että naakat voivat kantaa suolistossaan salmonellaa samoin kuten esimerkiksi lokit, mutta salmonella ei ole naakkaparvissa yleinen. Naakkoja ei kuitenkaan voida pitää riskittöminä salmonellan suhteen.

Campylobacter jejunia, joka on kampylobakteereista yleisin taudinaiheuttajalaji, löydettiin 107/212 naakkojen ulostenäytteestä ja jokaisesta tutkitusta parvesta. 90 naakoista eristetyn kampylobakteerikannan perimä onnistuttiin lukemaan kokonaan. Perimän avulla naakoista eristettyjä kampylobakteerikantoja voitiin verrata tunnettuihin ihmisen taudinaiheuttajiin.

Viisi naakoista eristettyä kantaa muistutti läheisesti sairastuneista ihmisistä eristettyjä bakteerikantoja, joten todennäköisesti ainakin nämä viisi bakteerikantaa voivat toimia ihmisten kampylobakterioosin aiheuttajina.

Tulosten perusteella naakat ovat siis mahdollisia, mutta epätodennäköisiä ihmisiin tarttuvien kampylobakteerien lähteitä.

Brakyspiroja löydettiin noin joka toisesta naakkojen ulostenäytteistä ja jokaisesta tutkitusta parvesta. Naakkojen brakyspirojen todettiin poikkeavan kaikista tunnetuista Brachyspira-suvun taudinaiheuttajalajeista, joten ne eivät ilmeisesti vaaranna ihmisten tai tuotantoeläinten terveyttä.

Naakat eivät siis yleisesti kanna hankkeessa etsittyjä taudinaiheuttajia, mutta naakkoja välittämien tautien riski on silti olemassa. Esimerkiksi salmonellaa naakat voivat kuljettaa tilalta toiselle, vaikka salmonella ei ilmeisesti jää niihin pysyvästi. Näin ollen naakkojen torjunta myös tautiriskin vuoksi on perusteltua.

Torjuntakeinoja selvitettiin toisessa hankkeessa

Naakka on luonnonsuojelulain (24.6.2004/553) nojalla rauhoitettu lintu, joten sen tahallinen tappaminen, pyydystäminen tai muu tahallinen vahingoittaminen on kielletty. Naakka on myös listattu lintudirektiivin Liitteessä II (Dir 79/409/ETY), jonka mukaan tiukasta suojelusta voidaan poiketa, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, muun muassa kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi, viljelmille, kotieläimille, metsille koituvan vakavan vahingon estämiseksi sekä kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Poikkeamislupia rauhoituksesta myönnettiin Suomessa vuosina 2006–2010 harvakseltaan, 2–7 vuodessa. Sittemmin määrät ovat jonkin verran nousseet.

Toimivia, ilman poikkeamislupaa sovellettavissa olevia tilatason keinoja naakkatorjuntaan etsittiin ympäristöministeriön rahoittamassa ”Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta”-hankkeessa.

Testattaviksi keinoiksi valittiin äänettömät torjuntamenetelmät, eli kiiltävät nauhat ja haukkapelottimet, jotka eivät stressaa kotieläimiä. Nauhat kiinnitettiin pihattonavetan kattoparruihin tai vaihtoehtoisesti lietealtaan aitaan.

Nauhat eivät pelottaneet naakkoja, mutta ruokintapaikan läheisyyteen asennetut haukkapelottimet vähensivät naakkojen määrää kaksi viikkoa kestäneissä kokeissa. Pelotevaikutus heikentyi tarkkailujakson loppua kohden ja on mahdollista, etteivät vaarattomat kuvatukset pelota rohkeita ja uteliaita naakkoja kovin kauan.

Hankkeessa kerättiin kyselyn avulla laajasti kokemuksia erilaisista naakkojen karkotusmenetelmistä ja niiden havaitusta tehosta. Vastauksissa nousi esiin myös naakkojen ampumisen pelotevaikutus. Yksi käytetty keino on ollut ampua parvesta lintu ja jättää raato näkyville muiden naakkojen pelottelemiseksi. Toimenpiteen torjuntavaikutus on kyselyjen perusteella kuitenkin kyseenalainen.

Hyvä torjuntakeino odottaa siis yhä keksijäänsä.

Tautisuojaus paras ehkäisykeino

Haittalinnut ovat merkittävä maailmanlaajuinen ongelma ja uusia keinojen kehitetään jatkuvasti. Parempia torjuntakeinoja odotellessa tilatason tautisuojausta kannattaa parantaa siivoamalla lintuja houkuttelevat rehuntähteet mahdollisimman hyvin, suojaamalla rehuvarastot linnuilta, peittämällä rehuaumat ja sijoittamalla rehupaalit metsänreunaan, jota naakat saattavat vältellä petoeläinten pelossa.

Naakkahankkeet

”Ihmisten ja tuotantoeläinten terveyttä uhkaavat bakteerit naakkojen ulosteissa” toteutettiin Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Hankkeen toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Eläinlääketieteellinen tiedekunta sekä Evira.

”Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta” hankeen rahoittivat Ympäristöministeriö, Lahden, Porin ja Seinäjoen kaupungit. Hankkeen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Miten suojaat maitotilan tarttuvilta taudeilta

Lue lisää vasikoiden tarttuvista taudeista